Harrastuksesta syntynsä saanut käsityöläispanimo Maku Brewing on vakiinnuttanut paikkansa Suomen pienpanimojen joukossa vain parissa vuodessa. Jussi Tammisen rakkaus olueen teki hänestä yrittäjän, joka riemuitsee jokaisesta työpäivästä.

Tuusulan Ristikiven teollisuusalueella vihmoo kylmä tuuli. Maku Brewingin tehdashallin ilmastointiaukoista tupruaa höyryä. Ilmassa on häivähdys maltaan tuoksua. Sisällä keitetään parhaillaan 6000 litraa olutta. Kaksi vuotta sitten hallin tilalla oli vain pystymetsää.

Jussi Tamminen, Maku Brewing pienpanimon toimitusjohtaja hymyilee niin leveästi, että silmätkin loistavat. Hän istuu panimon pienessä toimistotilassa, joka toimittaa myös panimon eteisen ja keittiön roolia.

– Joka aamu on sellainen olo, että jes, töihin. Sitä ei välttämättä ollut aina palkkatöissä.

Joka aamu on sellainen olo, että jes, töihin. Sitä ei välttämättä ollut aina palkkatöissä.

Maku Brewing on yritys, jota Tamminen rakastaa, ja olut on juoma, johon Tamminen suhtautuu ihailtavalla intohimolla. Se intohimo on kantanut pitkälle. Maku Brewingin lippulaivaolut valittiin syksyllä 2015 Suomen parhaaksi kaupasta saatavaksi ale-tyyppiseksi olueksi. Eikä syyttä.

– Lippulaivaoluessa on haettu sitä tunnelmaa, makua ja tuoksua, jonka tunnet kun ilmassa alkaa tuntua syksy ja on vielä lämmintä. Se tuoksu, jota hengität, kun kävelet kaupungilla, on tosi kypsä ja tuo mieleen sadonkorjuun ja kypsän omenan. Sitä mielikuvaa aloimme tehdä olueksi.

Tammisen silmissä kimmeltää, vaikka ale-olut ei ole edes hänen kaikista suurin suosikkinsa. Pienpanimoiden henkiin herättämä oluttyyli saison on Tammisen suosikki. Se sopii kuumiin kesäpäiviin, paahtavan auringon alla työskentelemiseen. Maku Brewingin olutvalikoimaan kuuluu yli kymmenen käsityöläisolutta. Ollaan suuren rakkaustarinan äärellä.

Piilotettu maailma

Lappeenrannan katuja koko elämänsä kulkenut Tamminen oli kevään 2007 kynnyksellä valmis vaihtamaan maisemaa.

– Oli oikeastaan aivan sama, mihin menisin, kunhan pääsisin ulkomaille.

Tamminen päätyi Dubliniin, jossa hän aloitti uransa IT-alalla. Dublinissa Tammisen rakkaus olueen roihahti täyteen liekkiinsä. Hänelle avautui uusi maailma Dublinin pubeissa, joissa hänellä oli tapana maistella oluita pitkien työpäivien jälkeen.

– Siellä huomasin, että olut voi olla aika erilaista, kuin mihin olin tottunut Suomessa. Irlannissa pääsin maistelemaan sellaisia oluita, että ihan yllätyin, kuinka monipuolinen juoma olut voi olla.

Tammista kiinnosti itse juoman lisäksi myös oluen business-puoli, sekä kulttuuri, joka oluen ympärille on syntynyt eri maissa. Dublinissa Tamminen tutustui Juhani Repoon, joka työskenteli myös IT-alalla. Repo suhtautui olueen melkein samanlaisella intohimolla kuin Tamminen. Juhani oli harrastellut oluen valmistusta ja oli kiinnostunut oluen valmistuksesta.

– Heitettiin läppää, että olisi kiva, jos joskus olisi oma panimo. Mutta se oli sellaista lämpimikseen puhumista, Tamminen kertoo.

Heitettiin läppää, että olisi kiva, jos joskus olisi oma panimo. Mutta se oli sellaista lämpimikseen puhumista.

Tuopin äärellä heitetty vitsi kumpusi intohimosta, joka vei Tammisen lopulta kolmen mantereen kautta Tuusulaan, oman panimon toimitusjohtajaksi.

San Diegosta Japaniin, oluen tekemisen juurille 

Neljä vuotta Dublinissa IT-alalla työskenneltyään Tamminen alkoi kaivata muutosta. Työstä puuttui palo, jota Tamminen kaipasi arkeensa. IT-ala ei ollutkaan hänelle se oikea. Tamminen oli valmis irtiottoon.

Tamminen otti töistä kahdeksan kuukauden vapaan vuonna 2011. Uraputki oli hyvässä vauhdissa, mutta Tamminen tunsi, että nyt oli aika paneutua hänen oikeaan intohimon kohteeseensa, olueen. Mies pakkasi laukkuunsa muistikirjan ja kourallisen sukkia ja hyppäsi lentokoneeseen.

– Lähdin kiertämään panimoita ja tutustumaan olutkulttuureihin eri maissa. Aloitin matkan Euroopasta Ruotsin ja Tanskan kautta, josta jatkoin matkaa Yhdysvaltoihin, San Diegoon. Menin bussilla, eli grey houndilla, Amerikan etelärannikolta Kanadaan asti. Bussimatka kesti melkein toista kuukautta. Se oli pitkä ja opettavainen matka.

Matkaan mahtui monta panimoa ja lukuisia oluita sekä niiden tekijöitä, joilta ammentaa tietoa. Tamminen oppi, miten olutta on perinteisesti pantu Keski-Amerikassa, millainen on tanskalainen olutkulttuuri, mitä perinteitä saksalaiset käsityöläisoluen valmistajat eniten vaalivat ja ennen kaikkea, miksi kukakin olutta pani. Tamminen lensi lopulta vielä Japaniin.

– Minua kiinnosti se, mikä eri kulttuureiden ihmisten suhde olueen on, miksi he tekevät olutta ja mikä filosofia taustalla vaikuttaa. Matkalta löytyi varmuus siitä, että se itselläni oleva palo oli sama kuin heillä.

Kun Tamminen palasi Suomeen, hän laittoi pyörät pyörimään. Tamminen jatkoi töitä IT-alalla ja etsi samalla osakkaita panimoa varten. Oluen parissa kuljettu matka oli vasta alussa.

Tuusulan ylpeys

Tamminen kokosi ympärilleen ihmisiä, joilla oli osaamista finanssialalta, markkinoinnista ja myynnistä. Dublinista tuttu Repo taitoi oluen panemisen. Kukaan ei ollut koskaan työskennellyt panimossa. Se ei onneksi hidastanut vauhtia.

– Pienpanimomaailma on hyvin yhteisöllinen. Jos humala loppuu tai ravintolatynnyrit ehtyvät, voin soittaa toiseen pienpanimoon ja käydä hakemassa. Sama toimii toisinpäin. Yhteinen agenda, eli pienpanimoiden osuuden kasvattaminen oluen myynnissä, saa kaikki puhaltamaan yhteen hiileen.

Maku Brewing syntyi virallisesti elokuussa 2013. Syksyn aikana viiden hengen ydinporukka laati liiketoimintasuunnitelman ja haki rahoituksen. Keväällä oli aika rakentaa panimo. Kaikki kävi äkkiä, sillä palo oli kova.

– Alussa toiminta ei voinut olla päätoimista, joten panimolle löytää paikka, joka on tarpeeksi lähellä palkkatöitä. Tuusula oli paras match etäisyyden, kulkuyhteyksien ja vuokratason kannalta, koska olin itsekin vielä töissä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi EU ja ELY-keskus tukevat maaseudulle rakentamista ja mehän olemme noin 200 metriä maaseudun puolella, Tamminen sanoo ja naurahtaa.

Ensimmäiset Maku Brewing -panimon oluet julkaistiin jo heinäkuussa 2014 Helsingin Rautatientorilla Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumassa. Yritys oli silloin ollut pystyssä noin vuoden. Maku Brewing osallistui Suomen paras olut -kilpailuun.

– Ajateltiin, että eiköhän me pärjätä näille, jotka on tehneet tätä vähän pidempään, Tamminen kertoo.

Osallistuminen kannatti. Maku Brewingin voitti kilpailussa hopeaa.

Kasvu yrittäjäksi

Maku Brewingin ensimmäisen vuoden aikana Tammisella ei ollut kertaakaan kahta peräkkäistä vapaapäivää. Illat venyivät helposti pitkiksi tuotekehityksen parissa tai höyryävän keittolaitteiston toimintaa tarkastellessa. Maltaan tuoksun täyteiset työtunnit vetivät puoleensa yhä enemmän.

Tamminen työskenteli 40 tuntia panimossa ja 40 tuntia toisessa työssä. Tamminen sanoo, että vaikka työtä oli paljon, oli uuden rakentaminen niin antoisaa, ettei se kuluttanut ollenkaan.

– Sain siitä energiaa.

Tamminen oli valmis siirtymään yrittäjäksi heti, kun sillä saisi taattua itselleen vuokranmaksun. Pari kuukautta ennen lähtöä häntä vielä jännitti, sillä firma piti saada pyörimään tarpeeksi hyvin ennen tutun työpaikan taakse jättämistä.

– Minulla oli todella helpottunut olo. Vanhat työkaverit kysyivät, mitä suunnitelmia minulla oli, kun hyvästelin heitä. Totesin, että aion pitää vapaan viikonlopun.

Nordean asiantuntija Veli-Pekka Tilli toteaa, että Tammisen tapa siirtyä yrittäjäksi oli varsin ideaali, koska hän pystyi suunnittelemaan ajankohdan varsin tarkkaan. 

– Huolellinen suunnittelu helpottaa siirtymää huomattavasti. Aloittelevilla yrityksillä menee usein pitkä aika kassavirran muodostumiseen, joten on hyvä miettiä, mistä palkkaa saa. Säästöjen kerryttäminen auttaa alkuvaiheen yli, ellei rahoituksessa ole huomioitu alkuaikojen kassavirtahaastetta.

Huolellinen suunnittelu helpottaa siirtymää huomattavasti.

Yrittäjäksi siirtyminen ei kuitenkaan käynyt kivuitta.

– Jos minulla olisi ollut perhe siihen aikaan, ei varmaan enää olisi. Kyse on radikaaleista uhrauksista oman ajankäytön suhteen. Taloudellisesti oli myös todella kova juttu siirtyä yrittäjyyteen, sillä leikkasin omasta tulotasostani 60 prosenttia pois. Mutta se kannatti. Tässä rakennetaan yritystä, joka maksaa uhraukset jossain vaiheessa takaisin.

Riskinotto oli valtava. Panimossa investoinnit ovat suuria ja takaisinmaksuajat pitkiä. Ala vaatii pitkäjänteisyyttä ja vahvaa tahtotilaa. Niitä Tammisella ja yrityksen osakkailla onneksi on. He laittoivat rahat kiinni yritykseen ja hakivat sellaista pääomaosuutta, että saivat pankin ja Finnveran mukaan.

Veli-Pekka Tilli kehottaa aloittavia yrittäjiä ottamaan yhteyttä pankkiin heti, kun idea yrityksestä alkaa jalostua. Rahoituksen suunnittelu on helpompaa, kun pankki on mukana alusta asti. 

– On todella tärkeää suunnitella huolella yrityksen perustaminen ja aloitusvaihde, kuten Maku Brewingilläkin tehtiin. Pankin ottaminen mukaan jo suunnitteluvaiheessa kannattaa, sillä pankilla on tarjota paljon hyödyllistä tietoa ja sidosryhmiä, Tilli kertoo.

Ovet avautuvat nyt panimolle kumppaneiden kautta myös ulkomaille, yksi valtio kerrallaan. Maku Brewing laajentaa parhaillaan kapasiteettiaan kolminkertaiseksi. Viime vuonna he joutuivat usein sanomaan asiakkaille, että odottakaa hetki, sillä kysyntä ylitti tarjonnan.

Rakkauden tuotos

Panimon puolelle astuttaessa viileä ilma ottaa syleilyynsä. Humina voimistuu, kun astutaan panimon päähalliin, jossa seisoo rivissä metallisia kypsytystankkeja. Valtavassa keittolaitteistossa keitetään parhaillaan olutta.

Tässä on panimon sydän.

Tamminen nostaa säiliön kantta ja kauhaisee harjanvarresta ja mittakupista nikkaroidulla kauhalla hieman höyryävää oluenalkua. Oluesta keitetään tässä vaiheessa kaikki bakteerit pois. Sen jälkeen olut siirtyy säiliöihin, joissa hiiva pääsee tekemään työnsä.

– Neste on kuin makeaa velliä, ei yhtään olutmaista vielä.

Linjasto, joka mahdollistaa oluen tölkityksen, odottaa käyttöönottoa panimon viimeisessä hallissa. Kohta panimolla voidaan keittää, kypsyttää, pullottaa ja tölkittää olutta samanaikaisesti.

Tamminen on selvästi tyytyväinen seisoessaan keskellä panimoa. Vitsistä liikkeelle lähtenyt idea on jalostunut Tammisen syleilyssä käsityöläisoluen pienpanimoksi, joka vaalii hänen rakkaudenkohdettaan, hyvää olutta.

Tammisella on edessä helmikuussa ensimmäinen loma muutamaan vuoteen. Se on mahdollista, koska yrityksen alkuaikoja leimannut intensiivisyys, joka söi Tammisen arjesta kaiken ajan, alkaa nyt helpottaa. Tarkoitus kuitenkin on, että kolmen vuoden päästä kapasiteetti 8–10-kertaistetaan.  Silloin on jo raivattava lisää maata, ja pystytettävä lisää seiniä panimolle. Työtahti ei ole suinkaan hidastumassa.

– Minä olen tottunut siihen, että saan aina paljon aikaan, Tamminen toteaa pilke silmäkulmassa. 

Onko sinunkin aika ottaa ratkaiseva askel? Ota yhtyettä Nordea Yrityspalveluun

Haaveiletko yrittäjyydestä? Hyödynnä työkalut yrityksen perustamiseen täällä.

Teksti: Eveliina Salomaa

Kuvat: Jirina Alanko

Kopioi sivun linkki: