Rennosti toimistotuolilla istuva mies on pukeutunut harmaaseen pipoon ja Thrasher-skeittilehden t-paitaan. Letkeän katu-uskottavasta olemuksesta näkee, että skeittaus on elämäntapa. Elämäntapa, joka teki tästä pohjoisen pojasta Suomen skeittiparkkirakentamisen huippunimen.

Kemijärvi vuonna 1988. Yksinhuoltajaäidin kanssa asuva nuorukainen saa ensikosketuksena rullalautailun maailmaan. Se oli matalan kynnyksen harrastus, johon tarvitsi vain kengät ja laudan. Nopeasti parkista tuli kuin toinen koti, ja laji imaisi Tero Pikkaraisen mukaansa.

Siitä lähtien skeittaaminen on ollut miehen elämän punainen lanka. On hän toki ehtinyt siinä sivussa muutakin.

– Opiskelin yliopistolla molekyylibiologiaa ja neurotiedettä, aina maisteriksi asti. Se oli todella mielenkiintoista, mutta vähitellen kyllästyin akateemisen maailman seesteisyyteen ja hidastempoisuuteen.

Kädet kuraan raksahommissa

Opintojen loppuvaiheessa Tero päätyi skeittipiirien kautta Helsingin Suvilahteen, jonne Suomen Rullalautaliitto alkoi rakentaa suurta betonista skeittiparkkia vuonna 2011. Koska skeittaus oli lähellä sydäntä eikä Helsingissä vielä ollut vaativaan skeittaukseen tarvittavaa parkkia, Tero päätti yhdessä ystäviensä kanssa kääriä hihat ja ryhtyä apureiksi raksahommiin. Kaikki kolme kaverusta olivat betoniparkkirakentamisen ensikertalaisia.

– Opimme tekemällä, ja kaikilla meillä kolmella oli omat vahvuutemme. Kaverit olivat koulutuksensa puolesta perehtyneet rakennus- ja insinöörihommiin, kun taas minulla oli eniten skeittikokemusta ja siten selkein visio lopputuloksesta, Pikkarainen muistelee.

 

Alun tietämättömyys muuttui nopeasti oppimisen iloksi, kun betonin työstäminen alkoi luonnistua. Kyse oli käsityöstä. Akateemisen maailman jälkeen raksatyön fyysisyys ja yhdessä puurtaminen tuntuivat hyvältä.

Suvilahden parkki oli erityinen, sillä se oli yksi maan ensimmäisistä betonisista skeittiparkeista. Aiemmin parkit rakennettiin pääosin vanerista, joka on Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa haastava materiaali.

– Siinä rakentaessa se idea omasta yrityksestä syntyi. Halusimme tehdä oikeasti laadukkaita parkkeja, skeittarilta skeittarille.

Intohimosta työ kolmelle kaverille

Yrityksen perustamisessa piti ottaa monta asiaa huomioon. Onneksi vinkkejä sai kaveriyrittäjiltä ja apua asiantuntijoilta.

– Kun saimme perusteellisen liiketoimintasuunnitelman laadittua, koko yrityksen perustamisprosessi selkeytyi. Suunnitelma tukenamme haimme starttirahaa ja aloitteleville yrittäjille tarkoitettua lainaa, jotka onneksi meille myös myönnettiin.

Tässä duunissa on olennaista ymmärtää, mitä varten rampit tehdään ja miten ne toimivat. Tekijällä pitää olla skeittarin silmää.

Niinpä vuonna 2013 syntyi Concrete Proof, kolmen kaveruksen suomalainen skeittiramppiyritys. Sana uudesta ramppirakentajasta levisi skeittipiireissä nopeasti puskaradion välityksellä. Kysyntää riitti, ja ajoitus oli oikea.

– Saimme heti ekana vuonna kolme isoa projektia, jotka teimme yhteistyössä kanadalaisten ammattilaisten kanssa. Heidän kanssaan työskennellessämme taitomme karttuivat edelleen.

Ensimmäisen vuoden jälkeen rakennettavaa on riittänyt. Tyypillinen tilausprosessi etenee usein niin, että paikallisten nuorten toiveesta kunta ottaa yhteyttä skeittiramppien rakentajiin, joiden tarjoukset kilpailutetaan. Concrete Proof rakentaa keskimäärin 3–7 parkkia kesässä urakoiden koosta riippuen. Ottaen huomioon, että Suomessa rakennettiin viime vuonna yhteensä 15 skeittiparkkia, on Concrete Proofilla hyvä asema markkinoilla.

– Pyrimme erottumaan kilpailijoista työn laadulla ja muita särmemmällä jäljellä. Kaikki työntekijämme ovat intohimoisia skeittareita. Tässä duunissa on olennaista ymmärtää, mitä varten rampit tehdään ja miten ne toimivat. Tekijällä pitää olla skeittarin silmää.

Concrete Proof rakentaa rampit betonista. Kuva: Concrete Proof

Ammattiapua ja uskoa itseen

Vuodesta 2016 lähtien Pikkarainen on pyörittänyt yritystä yksin kavereiden suunnattua muualle. Työn hallinnointi ja paperihommat ovat kuitenkin tulleet vuosien saatossa tutuiksi. Virallisemmissa asioissa pankista on ollut suuri apu.

– Meillä on ollut sama yhteyshenkilö Nordealla aina yrityksen perustamisesta lähtien. Se on helpottanut huomattavasti pankkiasioiden hoitamista. Ei ole tarvinnut joka kerta soitella asiakaspalveluun, vaan tutuksi tullut yhteyshenkilö tietää jo valmiiksi toimintamme ja tarpeemme.

Nordeassa Concrete Proofin yhteyshenkilönä toimiva Santtu Äyräväinen on auttanut yritystä monessa käänteessä ja saanut seurata yrityksen oppimisprosessia. Hänkin puhuu pitkäkestoisen pankki–yrityssuhteen puolesta.

– Säännöllinen ja jatkuva yhteistyö on kannattavaa paitsi yritysasiakkaalle myös pankille. Asiakastuntemuksen karttuessa ja asiakkaan alan ominaispiirteiden tullessa tutuksi pystymme tarjoamaan entistä parempaa palvelua, Äyräväinen selventää.

Ammattiavun lisäksi menestyksen takana on muutakin.

 – Usko itseen ja omaan tekemiseen on ollut kaikista tärkeintä. Se on auttanut puskemaan eteenpäin myös haastavina aikoina. Pieni epäilys on kuitenkin samalla hyvä säilyttää. Sen myötä työt tulee tehtyä mahdollisimman tarkasti ja huolellisesti, Pikkarainen sanoo.

Sydämen asialla

Concrete Proofin toimintaa ohjaa tavoite rakentaa laadukkaita skeittiparkkeja ympäri Suomea. Näin tarjotaan innostavia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia nuorille, ja miksei vanhemmillekin. Parkkien on oltava riittävän haastavia, jotta ne antavat kehitysmahdollisuuksia lajin harrastajille.

– Esimerkiksi Tampereelle rakennettiin sen verran haastava parkki, että itseänikin vähän jännitti siellä skeittaaminen. On kuitenkin ollut mahtavaa huomata, kuinka nopeasti paikalliset nuoret ovat ottaneet parkin haltuunsa ja kehittyneet valtavasti.

Kaikille avoimet parkit tuovat yhteen erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä harrastamaan yhdessä.

Luonnollisesti mitä parempi skeittiparkkitarjonta on, sitä enemmän laji houkuttelee uusia harrastajia.

– Skeittiharrastuksessa ei ole mitään hämärää, niin kuin ennen saatettiin kuvitella vaikkapa parkkien graffitien takia. Kaikille avoimet parkit tuovat yhteen erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä harrastamaan yhdessä.

Yhteisöllinen lajikulttuuri onkin Pikkaraisen mielestä yksi skeittauksen ainutlaatuisimmista piirteistä.

– Palkitsevinta tässä työssä on se, kun pitkään tehty projekti menee maaliin ja näkee, kuinka uudet parkit täyttyvät intoa puhkuvista skeittarinaluista.

Tero Pikkaraisen vinkit aloittelevalle yrittäjälle

1. Hae apua ammattilaisilta esimerkiksi laatiessasi liiketoimintasuunnitelmaa tai hakiessasi lainaa.

2. Luo toimiva liikeidea ja selkeä visio siitä, mitä alat tehdä.

3. Tee taustatutkimusta markkinasta: millainen on kysyntä ja tarjonta?

4. Usko itseesi ja omaan tekemiseesi.

 

Yrityksen rahoitus hakusessa? Tutustu rahoitusvaihtoehtoihimme. 

Haaveissa oma yritys? Tutustu menestyksekkään startin suunnitelmaan

Teksti: Linnea Erkamo

Kuvat: Eeva Murtolahti

Kopioi sivun linkki: