Helsingin Suklaatehtaalla tavoitteena on tehdä maailman parasta suklaata. Työntekijöiden hyvinvointi ja tuotannon eettisyys ovat keskiössä joka päivä. Siinä riittää tehtävää, mutta Jonni Sinkkosen hihat on kääritty ylös asti.

Samettinen suklaa virtaa temperointikoneen läpi kuin vesiputous. Suklaalevy syntyy, kun suklaantekijä työntää muotin keskelle suklaaputousta. Samalla sormet kuorruttuvat suklaasta, jos ei ole ripeä. Temperointikone tärisyttää suklaasta lopulta ilmat pois silkkisen rakenteen aikaansaamiseksi.

 Kolme vuotta sitten tällaisen suklaan olemassaoloa ei vielä juurikaan tunnettu.

– Ennen kuin tulin Helsingin Suklaatehtaalle töihin, en ollut maistanut yhtään hyvää raakasuklaata. Ei sellaista ollut vielä, Helsingin Suklaatehtaan toimitusjohtaja Jonni Sinkkonen sanoo.

Suklainen ehdotus

Helsingin Suklaatehtaan sydän, Goodio-raakasuklaa sai alkunsa Jukka Peltolan keittiössä vuonna 2011. Peltola halusi vaalia ravintorikkaan kaakaopähkinän ominaisuuksia ja saada aikaan maailman parhaan suklaan. Reseptien kehittely vei mennessään ja keittiönhyllyt notkuivat kaakaota eri muodoissaan ja ties mitä ”superfoodeja”. Lopulta perustettiin yritys ja alkuun päästiin säästöillä, mutta pian tarvittiin lisää resursseja ja bisnesosaamista.

Peltolan verkostosta löytyi onneksi vanha tuttavuus Sampsa Siekkinen. Siekkinen halusi ottaa mukaan vielä yhden henkilön, Jonni Sinkkosen, jolla oli takanaan 15 vuoden ura yrittäjänä. Kun puhelin soi, Sinkkonen ei osannut vielä aavistaa, millaiseen seikkailuun puhelu hänet veisi.

– Jo ensimmäisellä tapaamisella ymmärsin, että tuote ja arvot ovat kohdillaan, mutta että valtava savotta on edessä, jos meinataan maailmaa valloittaa. Toisaalta jos se olisi ollut liian helppoa ja merkityksetöntä, en olisi innostunutkaan.

Yhdessä miehet saivat yrityksen perusteet kuntoon vajaassa vuodessa ja investoivat yrityksen tulevaisuuteen.

– Koneet maksavat 300 000 eurosta puoleen miljoonaan euroon, eli aivan pikkusummista ei ole kyse.

Osa investointirahoista tuli yrittäjiltä, osa pankin kautta. Ulkopuolelta tuleva usko yritykseen sekä rahoitus ovat olleet tärkeitä tekijöitä nopean kasvun saavuttamisessa.

Avoimuus on menestyksekkään yhteistyön avain

Asiaskasvastaava Antti Tolonen Nordeasta viehättyi yrityksen tarinasta heti ensi kättelyssä.

– Ihastuin liikeideassa siihen, että Jonnin kertomassa tarinassa oli havaittavissa menestyksen siemen.

Perinteistä makeisteollisuutta ja Helsingin Suklaatehdasta ei voi Tolosen mukaan edes verrata.

Luonnonmukainen, Suomessa käsintehty raakasuklaa on uniikki tuote, ja erottaa tämän yrityksen muista.

– Helsingin Suklaatehdas on mukana terveellisyyttä ja luonnonmukaisuutta korostavassa trendissä. Luonnonmukainen, Suomessa käsintehty raakasuklaa on uniikki tuote, ja erottaa tämän yrityksen muista. Se on se asia, jonka takia Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritystä.

Tolonen korostaa, että startup-yrityksen kannalta hyvin tehdyt ennusteet ja budjetit ovat edellytys toimivalle yhteistyölle rahoittajan ja pankin kanssa.

– Hyvän liikeidean lisäksi Helsingin Suklaatehtaan yrittäjät esittivät hyvät laskelmat. Pystyimme heti näkemään, että kassavirta riittää yritystoiminnan pyörittämiseen, Tolonen kertoo.

Tolonen korostaa, että avoin yhteydenpito ja luottamuksellinen suhde ovat pankin ja yrityksen yhteistyön kulmakiviä.

– Molemminpuolinen avoimuus auttaa työssä paljon. Helsingin Suklaatehtaan kanssa keskusteluyhteys on pysynyt erinomaisesti auki, koska yrittäjät ovat olleet aktiivisesti yhteydessä meihin ja kertoneet kaikista muutoksista.

Harvinaisuuden äärellä

Sinkkonen osaa kertoa mistä päin maailmaa raaka-ainevaraston isot juuttisäkit ovat tulleet.

– Kaikki on luomua ja reilusti tuotettua. Valmistusprosessin läpinäkyvyys on meille todella tärkeää ja pyrimme matkustamaan kaikkien tuottajiemme luokse.

Seuraava matka raaka-aineiden luo sijoittuu toukokuulle, jolloin Sinkkonen lähtee Peruun. Läpinäkyvyys, eettisyys ja laatu, mausta puhumattakaan, vilahtelevat Sinkkosen puheessa tämän tästä. Nyt ei puhuta mistä tahansa suklaasta, vaan raakasuklaasta, johon vuodatetaan paljon intohimoa, sekä tietysti puhtaita raaka-aineita.

Kilpailu hyllypaikoista on kuitenkin yhteinen maitosuklaan kanssa.

– Meidän vahvuutemme on tuotteiden uutuusarvo, laatu, tarina ja näyttävyys. Toki seuraamme, mitä markkinoilla tapahtuu, mutta me emme lähde mukaan hintakilpailuun vaan keskitymme jatkuvaan laadun parantamiseen, Sinkkonen summaa.

Kärsivällisyys kantaa hedelmää

Kaakaopapujen tuoksu on tehtaalla voimakkaammillaan, kun kivimyllyt jauhavat suklaan raaka-aineita hienoksi. Käsityönä valmistettu suklaa valmistuu nopeimmillaan kolmessa päivässä. Käsityö vie aikaa, mikä heijastuu suoraan hintaan Sinkkonen ei kuitenkaan koe hintaa ongelmaksi.

– Haluamme luoda parasta mahdollista meidän arvoillamme, eikä raha ole se suurin motiivi. Kun elintaso on parantunut globaalisti ja ihmisillä on jo ”kaikkea", ihmiset hakevat kokemuksia laadusta määrän tai edullisuuden sijaan ja ovat valmiita myös maksamaan tästä.

Sinkkonen tietää mistä puhuu. Asiakkaat osaavat vaatia raakasuklaata kauppojen hyllyille. Goodio-suklaata löytyy jo 350 liikkeen hyllystä.

Meillä on aivan uusia markkinoita vielä valloitettavana.

– Markkinat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Vallitseva aika on raakasuklaalle hyvä ja Suomi on maailman mittaluokassa edelläkävijä superfoodien ja raakasuklaan suhteen. On myös ilo nähdä, että tuotteisiimme on alkanut kohdistua paljon kiinnostusta myös ulkomailta. Meillä on aivan uusia markkinoita vielä valloitettavana.

Onnelliset työntekijät

Helsingin suklaatehtaalla hyräillään musiikin mukana. Toimitusjohtajalla on kenkien sijaan jalassaan Reino-tohvelit. Toimiston pöydällä on tarjolla suklaata, jos makeannälkä pääsee yllättämään. Yrityksen johtajille on tärkeää, että työpaikalla viihdytään. Yritys työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja harjoittelun kautta opiskelijoita.

Toimisto on yhtä valoisaa tilaa, jossa kokoukset ja keskustelut käydään avoimesti. Katosta roikkuu keinuja ja sohvapaikkojakin riittää.

– Kaikki keskustelut käydään niin, että kaikki voivat kuulla ne. Meillä jokainen työntekijä tietää, mitä reseptejä kehitellään tai mikä on yrityksen taloudellinen tilanne.

Yrityksen ilmapiiri on olennainen myös rahoittajan näkökulmasta, Tolonen kertoo.

– Rahoittajana haluan nähdä miten asiat yrityksessä toimivat. Helsingin Suklaatehtaalla on hyvä fiilis ja tekemisen meininki. Se, että ihmiset viihtyvät työpaikalla edistää varmasti myös yrityksen menestystä.

Yrityksen periaatteet ovat työntekijöille mieluisia ja suklaantekijöitä firmassa on seitsemän. Se on saavutus, joka laittaa Sinkkosen hymyilemään tyytyväisenä.

Jatkossa yritys pyrkii toimimaan edelläkävijänä myös tuotantoketjun läpinäkyvyyden suhteen.

– Unelmamme on, että meillä on tulevaisuudessa muutama oma farmi, jotta voimme tehdä suklaamme from free-to-bar, eli meillä on täysi läpinäkyvyys koko tuotantoketjussa. Haluamme myös, että tuotot jakaantuvat tasapuolisemmin ja että voimme edesauttaa kaakaotuottajien elintason ja heidän elinympäristönsä infrastruktuurin kehittämisessä ja parantamisessa.

Makea tulevaisuus

Sinkkonen kulkee pienen suklaatehtaan läpi takatilaan asti, ohi kivimyllyjen ja raaka-ainevaraston. Takatilassa hyllyt notkuvat Goodio-paketteja. Täältä ne lähtevät tavarahissillä suoraan kauppoihin, suurin osa Suomeen, mutta myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin asti.

Suklaan myynti Ruotsissa alkoi helmikuussa. Kunhan myynti vakiintuu, tarkoitus on alkaa noudattaa yrityksen ”think global, act global” -periaatetta.

– Tarkoitus on, että Ruotsiin tulisi oma tehdas, jotta suklaan tuotanto olisi aina kotimaassa. Harras haave on, että tuotanto olisi aina paikallista, Sinkkonen kertoo.

Tällä hetkellä yrityksen tavoitteena ei kuitenkaan ole kapasiteetin kasvattaminen tai uuden tehtaan loihtiminen.

Iso haaste on pysyä pöksyissä ja edetä jotenkin systemaattisesti, ettei paketti hajoa liiasta intoilusta.

– Meillä on niin paljon mahdollisuuksia ja luovuutta yrityksessä, että iso haaste on pysyä pöksyissä ja edetä jotenkin systemaattisesti, ettei paketti hajoa liiasta intoilusta.

Helsingin Suklaatehtaan ja raakasuklaan tulevaisuus ovat nivoutuneet tiukasti toisiinsa.

– Seuraavassa kymmenessä vuodessa puhtaiden raaka-aineiden arvostus ja hyvät työmenetelmät, sekä ravinteiden säilyttäminen varmasti tulevat korostumaan ja pysymään trendinä. Uskomme että omilla teoillamme voimme muuttaa maailmaa. Raakasuklaa on vain yksi asia suuressa kuvassa. 

Sinkkonen nappaa palan Goodiota suuhunsa. On kulunut vajaa vuosi siitä hetkestä, kun Sinkkonen hyppäsi Helsingin Suklaatehtaan johtoon. Töitä riittää yhä yhtä paljon kuin aiempien yrittäjyysvuosien aikana, mutta hymy on levollisempi. Sinkkonen on löytänyt oman paikkansa.

– Tämä ei ole vain työpaikka, vaan myös elämäntyyli.

Katso videolta, millaisen kokonaispalvelun Nordea tarjoaa yrittäjälle

Haaveena yrittäjyys, mutta työkalut hukassa? Ota työkalupakki käyttöösi täällä

Ota yhteyttä, niin keskustellaan unelmastasi yhdessä: Nordea Yrityspalvelu 0200 2121 ma-su 24h/vrk (pvm/mpm)

Teksti: Eveliina Salomaa

Kuvat: Emilia Kangasluoma

Kopioi sivun linkki: