Raviyrittäjän päivä on pitkä, mutta aikaiset herätykset ja pitkäksi venyvät illat jaksaa rakkaudesta ravihevoseen. Esa ja Taru Holopainen perustivat ravitallin Hollolaan 1990-luvun alussa. Odottamattomin yllätys kohtasi yrittäjiä vasta viime kesänä.

Taru Holopaisen työpäivä alkaa yleensä varttia vaille kuusi. Siihen aikaan aamusta hevosilla on nälkä. Pimeinä syysaamuina herätys ei aina maistu, ainakaan ennen kuin pääsee tallin ovelle.

Yöllä on tullut raveista kotiin väsyksissä, ja aamulla herätessä sataa vettä, mutta sitten avaat tallin oven ja kuulet ihanaa hörinää. Hevoset ovat mahtavia duunikavereita, enkä muuten tätä jaksaisikaan, Taru sanoo.

Eppu-koira luultavasti seuraa jaloissa tallille. Sillä kun on tapana olla aina mukana. 

Ravivalmennusta tuhansien lähtöjen kokemuksella

Ravitalli Esa Holopaisella Hollolan kirkonkylällä on pidetty ja valmennettu ravureita vuodesta 1992. Lähes 50 000 startilla ja viidellä tuhannella voitolla Esa Holopainen on maan menestyneimpiä raviohjastajia ja -valmentajia. Hevosia on ollut aina Outokummun lapsuudenkodista lähtien.

– Isällä oli työhevosia, ja siitä homma varmaan jo lähti. Sitten meille ostettiin ensimmäinen ravihevonen. 

Armeijan jälkeen Esa piti ensimmäistä talliaan Joensuussa, kunnes lähti 1980-luvun alussa toisen tallin perässä Kouvolaan. Siellä hän tapasi vaimonsa Tarun. Kouvolassa vierähti vuosikymmen.

Hollolan talli on Tarun kotitilalla. Aluksi Holopaiset ostivat Tarun vanhemmilta vain osan talleista. Vähitellen he valloittivat hevosineen koko pihapiirin, muuttivat Tarun kotitaloon ja ostivat loputkin tallit.

Enimmillään hevosia on ollut lähes 50 ja tallilla töissä iso poppoo työväkeä. Samalla Esaa on palkattu ohjastamaan muiden hevosia raveihin. 

– Esa on porskuttanut lainaohjastamassa ympäri Suomea 80-luvulta lähtien. On aika kovaa hommaa kiertää maata ja pyörittää samalla isoa tallia, Taru sanoo. 

Uran pahimmat kolhut veivät sairauslomalle

Nyt valmennuksessa on toistakymmentä hevosta. Loput tallipaikoista he ovat vuokranneet Juha Utalalle, Tarun siskon miehelle. 

– Juhalla on yli 20 hevosta. Sitten on muutama siitoshevonen. Kaikkiaan hevosia on näillä talleilla yli 40, Esa kertoo.

Tällä hetkellä Holopaiset hoitavat tallia pääasiassa omin voimin. Valmennettavia piti vähentää, sillä viime kesänä Esa joutui yllättäen pitkälle sairauslomalle.

Hän oli lainaohjastamassa, kun hevonen lämmittelyiden jälkeen pelästyi lanatraktoria, pillastui ja alkoi potkia. Potku polveen katkaisi ristisiteet ja mursi luut kahdesta kohtaa.

– Koskaan ennen ei ole käynyt näin pahasti. Varusteilla ja järjellä pääsee pitkälle, mutta ei tällaiseen osannut varautua, Esa sanoo. 

Oli mietittävä ja laskettava, montako hevosta pystytään vajaamiehityksellä hoitamaan. 

Holopaisten vanhin poika auttaa vanhempiaan suurimman osan viikosta. Myös entinen työntekijä on käynyt ajamassa hevosia Esan ollessa poissa ohjastajan paikalta.

– On vähän jouduttu soveltamaan. Epullekin on ollut outoa, kun Esa ei voi ajaa. Yleensä se juoksee nimittäin mukana, Taru sanoo.

Tarpeen tullen vapaapäiviä ja viikonloppuja paikkaamaan on löydetty toiminimellä hevosia hoitavia tuuraajia. Se on yrittäjälle kätevää, sillä omasta työntekijästä koituvien kulujen sijaan maksettavaksi jää vain heidän laskuttamansa työtunnit.

Yrittäjän onneksi myös pankin kanssa saatiin sovittua poikkeusjärjestelyjä. Odottamattomassa tilanteessa sai ainakin unohtaa rahahuolet.

– Pisteet pankille siitä, että pystyimme yhdessä arvioimaan asioita uudelleen, kun yllättäen tuli tämä tilanne. Olemme tehneet tauotta töitä, kun Esa on ollut periaatteessa kokonaan poissa.

Esan polvi leikattiin kaksi kuukautta sitten, ja sairausloma jatkuu vielä marraskuun puoliväliin saakka. Sen jälkeen jalka on toivottavasti ajokunnossa.

Enää Esan ei onneksi tarvitse liikkua kyynärsauvojen turvin, vaan hän sai kepit pois.

– Aikaisemmin hän osoitteli kepillä, että hei, tuo kenkä taitaa olla löysällä, Taru naurahtaa.

Joka päivä ravataan jossain

Ellei ole jouluaatto tai joulupäivä, jossain päin Suomea on joka päivä ravit.

Tavallisena työpäivänä hevosten ajo alkaa kahdeksalta aamulla. Ennen sairauslomaa Esa kävi raveissa lainaohjastamassa melkein joka päivä, yleensä viisi tai kuusi kertaa viikossa.

– Meillä menee siinä sitten neljään, viiteen, kuuteen, että saadaan hommat tallilla pakettiin, ellei valmennettavilla hevosilla ole raveihin lähtöä. Esa lähtee ajamaan raveihin ehkä puoli kolmen aikoihin, Taru sanoo.

Jos taas omat hevoset juoksevat, sekä Tarulla että Esalla saattaa mennä kisamatkalla puoleenyöhön.

Tallin askareiden lisäksi Taru hoitaa yrityksen paperityöt, jotka menevät nekin välillä yötöiksi. Työtä helpottaa onneksi se, että kirjanpito kulkee sähköisesti pankin ja kirjanpitäjän välillä. Verkkolaskutkaan eivät jää pyörimään pöydille.

– Pitkää päivää saa tehdä, mutta se ei haittaa. On onni, että Esa on menestynyt niin mahtavasti ja päässyt ajamaan upeilla hevosilla. Toivotaan, että edessä on vielä hienoja hetkiä. Siksi kai tässä jaksaakin touhuta. Se on se juttu, että haaveilee aina huippuhetkistä, Taru summaa.

Hevosten määrää tuskin enää kasvatetaan, sillä nykyinen systeemi toimii.

– Yritetään pyörittää tätä omalla porukalla, kun poikakin on tosi innostunut, Esa sanoo.

Vanhin poika Olli Holopainen voitti juuri ensimmäiset ravinsa. Lähtöjä on takana viitisenkymmentä.

Ravivoitoista tärkeää lisätienestiä talliyrittäjälle

Talliyrittäjän peruspalkka tulee hevosten valmennuspalkkioista. Se kuluu tallin pyörittämiseen. Ravien palkintorahat ovat siksi tärkeitä lisätuloja.

– Pyrimme ilman muuta siihen, että hevoset pärjäisivät mahdollisimman hyvin, jotta radaltakin tulisi rahaa. Toki myös lainaohjastamisesta tulee osa tuloista, Esa sanoo.

Koska valmennushevoset tuovat tulot, Holopaiset eivät juuri pidä tallissa omia hevosia. Kahdesta hevosesta he omistavat puolet.

Kilpailu on kovaa, ja hevosten on oltava terveitä ja hyvässä kunnossa pärjätäkseen.

– Niiden hoitoon panostetaan tänä päivänä ihan hirveästi. Ei tarvitse kuin kerran yskäistä, niin viedään heti klinikalle tähystettäväksi, Esa naurahtaa.

Lämmöt mitataan joka aamu, ja eläinlääkäri tutkii jalat ja ottaa verikokeet säännöllisin väliajoin.

Hevoset ovat rakkaita työkavereita

Ravurit saavat olla paljon ulkona, vapaapäivinä pitkälle iltapäivään. Aamupäivällä on aika vaihtaa ulkoilijoita, ja Eppu-koira johdattaa tietä laitumelle. Yksi harjapäistä hirnahtaa.

Yhdessä aitauksista on suomenhevostamma Taruntuuli, jonka Holopaiset toivovat menestyvän kuningatarkilpailussa ensi kesän Kuninkuusraveissa Rovaniemellä.

– Viimeksi Vermossa se oli vähän kipeä, ja se kerta meni harjoitteluksi, Taru harmittelee.

On Taruntuulin vuoro lähteä sisälle, ja kolmivuotias Tintin Journey, eli Tintti, pääsee vuorostaan ulos. Loimi niskaan ja menoksi, niin kelpaa olla tihkusateessa.

Vaikka kaikki valmennettavat hevoset ovat samassa asemassa, lemppareita muodostuu väkisinkin. Tarulle juuri Taruntuuli ja Tintti ovat sellaisia. Niihin on vaikea olla kiintymättä.

– Aivan kuten ihmisetkin, kaikki hevoset ovat erilaisia. Osan kanssa natsaa toisia paremmin. Ei niihin saisi rakastua, mutta väkisinkin niin käy, kun niiden kanssa päivät pitkät puuhailee.

Taru hakee vielä Highscore Lucan laitumelta kavioiden pesun kautta takaisin sisälle. Sillä on kiire karsinaan, sillä nyt on lounasaika.

Ajat muuttuvat, myös yrityksille. Autamme sinua tekemään yrittäjyyden käytännön asiat aiempaa helpommin.

Nordea Business Centre palvelee sinua yrityksen pankkiasiointiin liittyvissä asioissa.

Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Nordea ja sen edeltäjäpankit ovat olleet mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa koko itsenäisyytemme ajan. Juhlavuonna Nordea lahjoittaa talousosaamistaan erityisesti nuorille ja tukee kasvuyritysten menestymismahdollisuuksia ainutlaatuisella tavalla. Näin pankki auttaa myös luomaan eväitä suomalaiselle menestykselle tulevaisuudessa. Lue lisää: nordea.fi/suomi100

Raviurheilu Suomessa

Suomi kuuluu Euroopan neljän suurimman ravimaan joukkoon. Joulua ja joulupäivää lukuun ottamatta raveja järjestetään joka päivä kansainvälisistä suurtapahtumista maakuntaratojen viikoittaisiin kilpailuihin sekä pieniin paikallis- ja jääraveihin.

Vuosittain raviurheilua seuraa paikan päällä noin 670 000 katsojaa. Raveihin osallistuu vajaat 7 000 hevosta ja 2 000 ohjastajaa.

Ammattivalmentajia on noin 160, ja harrastajavalmentajarekisteriin kuuluu yli 7 000 henkilöä.

Raveissa liikkuvat suuret rahat, sillä ravikilpailuissa pelattavien hevospelien kokonaisvaihto on vuosittain noin 230 miljoonaa euroa. Palkintoja maksetaan yli 18 miljoonaa euroa.

Teksti: Saara Tammi

Kuvat: Johanna Taskinen

Video: Robin Walberg

Kopioi sivun linkki: