Viisi vuotta sitten Anne ja Eero Seppälä tekivät rohkean päätöksen luopua maitokarjasta – elinkeinosta, joka oli kulkenut Eeron suvussa vuosisadan ajan.  Nyt pelloilla kasvavat seudun makeimmat porkkanat.

Navetan seinässä riippuu Yli-Karkelan tilan nimellä varustettu Valion lehmäviiri. Navettaa eivät kuitenkaan ympäröi laitumet, vaan oraalla olevat vihannes- ja viljapellot.

– 43 peltoa ja 17 metsää, kertoo tilan isäntä Eero Seppälä viljelyalasta.

– Ja vuokramaita päälle toinen mokoma, lisää emäntä Anne Seppälä.

Seppälät puhuvat tietenkin hehtaareista. Yli-Karkelan tilan päätuote on porkkana, jota viljellään tänä kesänä seitsemällä hehtaarilla. Se vastaa lähes kymmenen jalkapallokentän kokoista aluetta. Lisäksi tilalla viljellään rehuviljaa ja heinänsiementä. Kasvamassa on ensimmäistä kertaa myös hieman punajuurta.

Maallikon korvaan tilan koko kuulostaa hurjalta, mutta oikeastaan Yli-Karkelan tila on vihanneksiin, viljaan ja heinään keskittyväksi tilaksi melko pieni.

– Vahva trendi maataloudessa on se, että on joko kasvettava tai erikoistuttava. Me panostamme porkkanan makuun ja laatuun, kertoo Eero.

Kynnys vaihtaa alaa maatalouden sisällä on korkea ja siinä piilee taloudellinen riski. Omaan tekemiseen on kuitenkin uskottava, ja motivaation on oltava korkea, jotta voi menestyä.

Mitä sitten, jos ei karjaa?

Kesä 2005 oli intiaanikesä. Loppukesän viileän jakson jälkeen lämpimät säät palasivat lähes koko Suomeen syyskuun lopulla. Yli-Karkelan tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos tammikuussa, ja Anne ja Eero olivat ottaneet tilan hoitaakseen. Kevät oli kulunut maitotilakoulutuksessa ja heinäkuussa tanssittiin pariskunnan häitä.

Syyskuisena aamuna tuore kahvi tuoksui navetan toimistossa. Aamulypsyn valmistelut oli tehty. Ennen varsinaista lypsylle ryhtymistä Annella ja Eerolla oli tapana pitää vartin kahvitauko. Pöydällä kahvikuppien lomassa lojuivat rakennuspiirustukset. Suunnitteilla oli pihaton rakentaminen, sillä vanha parsinavetta ei enää vastannut nykyajan tarpeisiin. Pihatosta tulisi moderni, lypsyrobotilla varustettu navetta. Rakennusprojektin budjetiksi oli laskettu lähes miljoona euroa.

Anne ja Eero tarkastelivat piirustuksia hiljaisuudessa, kun Anne kysyi Eerolta, tykkääkö tämä oikeasti ”tästä navettahommasta?”

– Eero vastasi oikein sydämen pohjasta, että en, Anne sanoo ja nauraa. 

Seppälät olivat saaneet tilan kannattavuuden parantumaan ja voittaneet jalostuspalkintoja. He alkoivat kuitenkin pohtia, oliko heidän mitään järkeä laittaa miljoonaa kiinni uuteen navettaan ja sen jälkeen puurtaa eläkkeelle saakka raskasta ja ympärivuorokautisesti sitovaa työtä, jos eivät oikeasti nauttineet siitä. 

– Kun epäilys omasta motivaatiosta sanottiin ääneen, tuli herätys. Siitä se sitten lähti. Pikkuhiljaa ruvettiin miettimään, että mitä sitten, jos ei karjaa, Anne kertoo.

Vaikeuksista voittoo

Muutos maidontuotannosta vihannesten viljelyyn ei käynyt päivässä. Seppälät päätyivät viljelemään porkkanaa. Eero oli lukenut alan lehdistä ja kuullut viljelypiireistä porkkanan viljelyn olevan kannattavaa, ja että kotimaisen porkkanan tarjonta ei riittänyt vastaamaan kysyntään.

Seppälät päättivät erottua tuotteellaan tavallisesta porkkanasta ja satsata laatuun. Tällöin porkkanan hinta saataisiin pidettyä hyvänä, eikä heidän tarvitsisi kilpailla massatuotannolla. Porkkanat myydään kuluttajille maku edellä, joten viljelyyn oli valittava parhaan makuinen porkkanalajike.

Seppälät päättivät erottua tuotteellaan tavallisesta porkkanasta ja satsata laatuun. Tällöin porkkanan hinta saataisiin pidettyä hyvänä, eikä heidän tarvitsisi kilpailla massatuotannolla. Porkkanat myydään kuluttajille maku edellä, joten viljelyyn oli valittava parhaan makuinen porkkanalajike.

– Kokeilimme kolmea lajiketta, joista löytyi se makein. Tämän lajikkeen viljely on melko harvinaista. Porkkanassa haetaan yleensä isoa satoa ja säilyvyyttä, jolloin maku jää jalkoihin. Lajikkeet ovat pitkälle jalostettuja ja nopeaan kasvuun tähtääviä. En usko, että moni on edes maistanut erityisen hyvää porkkanaa, ellei ole viljellyt porkkanaa omalla kasvimaalla.

Alkuvaikeudet ovat Seppälöillä vielä tuoreessa muistissa. Lopulta ensimmäinen sato jäi kokonaan nostamatta.

– Porkkanan säilytykseen suunniteltu kylmiö ei valmistunut ajoissa, eikä porkkanoita voitu nostaa ilman suunnitelmaa, miten ne säilytetään. Sopimuksia paikallisten kauppojen kanssa ei oltu vielä saatu aikaiseksi. Sitten tulivat kovat sateet, eikä pellolle ollut enää mitään asiaa, kertoo Anne.  

Sen lisäksi, että porkkanat jäivät maahan, kylmiön sekä navettaan rakennetun pesula-pakkaamoon rakennuskustannukset nousivat arvioitua korkeammiksi. Kustannukset karkasivat käsistä, kun tuloa ei tullut ja menot olivat odotettua suuremmat.

– Karjan pitäminen loppui vuotta liian aikaisin, ja porkkanatiliin pääsimme käsiksi vuosi liian myöhään. Kun syksyn 2013 porkkanat jäivät maahan, vuoden 2014 rahoitus jäi uupumaan, Eero summaa. 

Onneksi Seppälät saivat apua pankista. Rakennusprojekti saatiin valmiiksi, ja seuraavana kesänä myös porkkanaa markkinoille.

Epävarmuuden hallintaa

Seppälät pyrkivät kehittämään tilaa niin, ettei sen tulos olisi vain porkkanan varassa. Rinnalle haetaan jatkuvasti myös muuta viljeltävää. Myös tuotteiden jatkojalostusta, kuten porkkanamehun valmistamista, on mietitty. Seuraavaksi jännitetään ensimmäisen punajuurisadon valmistumista.

Porkkananviljelijälle ei riitä, että hyvä tuote saadaan nostettua maasta. Sen lisäksi se on saatava myyntiin oikeaan aikaan.

– Punajuuren viljely hoituu teknisesti samoilla laitteilla kuin porkkanan viljely. Lisäksi kauppiailta on kuulunut, että punajuurelle voisi olla kysyntää, Eero kertoo

Myös viljelyn kausiluonteisuus tuo haasteita. 

– Katsoin juuri, että tänään meille tuli viimeinen porkkanatili, ja nyt tulorahoitus on sitten nollassa syksyyn asti. Tämä väli viimeisestä tilistä seuraavan kauden ensimmäiseen on aina kituuttelua, Anne kertoo.

Porkkananviljelijälle ei riitä, että hyvä tuote saadaan nostettua maasta. Sen lisäksi se on saatava myyntiin oikeaan aikaan.

– Meidät on yllättänyt erityisesti se, että porkkanan kysyntä on kovaa tammikuussa, jolloin ihmiset aloittavat terveelliset elämäntavat.

Työ tekijäänsä kiittää

Anne ja Eero voivat juoda kahvinsa nyt rauhassa satavuotiaan maatalonsa pirtinpöydän ääressä. Navettaan ei enää tarvitse kiirehtiä. Parhaillaan vahditaan porkkanan kasvua ja jännitetään kesän ja syksyn säitä. Tuotannon ja töiden suunnittelu edellyttää pitkäjänteisyyttä ja järjestelykykyä, jotta työt tehdään ajallaan.

Ikkunan takana huojuu koivu, jonka takana vihantavat viljapellot. Anne katsoo ulos ikkunasta.

– Vaikka tähän liittyy paljon epävarmuutta, niin aina kun katsoo ikkunasta tuota vaihtuvaa taulua, haasteet unohtuvat.  

Eerolle paras hetki on kuitenkin se, kun hän saa loppusyksystä sulkea 350 tonnin edestä porkkanaa täynnä olevan kylmiön ovet. 

– On sinne kyllä pakko käydä aina välillä kurkkaamassa.

Yllätyksiä tulee yritystoiminnassa lähes aina, oli toimiala mikä hyvänsä. Niistä on kuitenkin mahdollista selvitä pitkäjänteisellä suunnittelulla. Lue pankin kolme vinkkiä yrittäjän epävarmuuden hallintaan. 

1. Suunnittele pitkäjänteisesti

Etenkin aloittelevan tai isoa investointia suunnittelevan yrittäjän tulisi suunnitella toimintansa vähintään kolmen vuoden tähtäimellä. Vaikka kauppoja olisi sovittu hyvin lähitulevaisuuteen, on huomioitava myös, minkä verran ne sitovat käyttöpääomaa ennen kuin tuloutuvat yrityksen kassaan. Jos yrityksen toimiala on säästä riippuvainen, toimintaedellytykset on turvattava, vaikka hyvää vuotta seuraisi kaksi huonoa.

Myös pankki tarjoaa apua yrityksen kassanhallintaan. Esimerkiksi Luottolimiitti voi olla sopiva ratkaisu yrityksenlyhytaikaiseen ja kausiluonteisesti vaihtelevaan käyttöpääoman tarpeeseen.

2. Laske kassa- ja tulosbudjetti huolellisesti koko vuodelle

Kassa- ja tulosbudjetin suunnittelu auttaa hahmottamaan, riittääkö kassa kattamaan menot vuoden ympäri. Jos laskelma näyttää siltä, että jossakin vaiheessa vuotta on odotettavissa tiukempia aikoja, kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä pankkiin.

3. Varaudu riskeihin

Yrittäjällekin voi sattua ja tapahtua. Moneen riskiin voi kuitenkin varautua etukäteen. Kassanhallinta- ja korkoriskien lisäksi pankki voi auttaa esimerkiksi henkilöriskien hallinnassa. Lue lisää yrityksen riskienhallinnasta.

Vinkit antoi Tomi Kumpulainen Nordeasta.

Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Nordea ja sen edeltäjäpankit ovat olleet mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa koko itsenäisyytemme ajan. Juhlavuonna Nordea lahjoittaa talousosaamistaan erityisesti nuorille ja tukee kasvuyritysten menestymismahdollisuuksia ainutlaatuisella tavalla. Näin pankki auttaa myös luomaan eväitä suomalaiselle menestykselle tulevaisuudessa. Lue lisää: nordea.fi/suomi100

Teksti: Veera Argillander

Kuvat: Jirina Alanko

Kopioi sivun linkki: