”Mahdollisuuksiin pitää tarttua, kun niitä tulee”, sanoo Leanparkin toimitusjohtaja Jukka Riivari. Yrityksen tavoitteena on viedä robottipysäköintijärjestelmiä maailman metropoleihin. Näin yrittäjät haluavat osaltaan ratkoa kasvavan kaupungistumisen haasteita ja rakentaa ihmisille parempia kaupunkeja – niin Lahdessa kuin Qatarissakin.

Pitkän linjan teollisuusautomaatioyrittäjä ja keksijä Jarmo Järvisellä oli idea: mitä jos autot pysäköisi ihmisen sijaan robotti, joka pakkaisi ne tehokkaasti hyllyille mahdollisimman pieneen tilaan kuin minkä tahansa varastotavaran? Tällöin koko parkkitalo veisi vain murto-osan perinteisen parkkipaikan maapinta-alasta.

Järvinen marssi ideansa kanssa Timo Teimosen ja yrityskiihdyttämö Newenturesin pakeille. Kaupungistumisen mukanaan tuomat pysäköintiongelmat olivat tuttuja Teimoselle aiemmista rakennusalan projekteista ja hän vakuuttui Järvisen ehdotuksesta. Vuonna 2008 Järvinen perusti startup-yritys Leanparkin Newenturesin siipien suojaan.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon; on tehty prototyyppi, paljon testausta ja tuotekehitystä. Ensimmäiset robottipysäköintijärjestelmät on toteutettu YIT:n tilauksesta Lahteen Aleksanterinkadulla sijaitsevaan asuin- ja liikekiinteistöön sekä Lahden uuteen matkakeskukseen, minne matkustajat voivat pysäköidä autonsa turvallisesti, kun jatkavat matkaansa junalla tai linja-autolla.

Rautatieaseman torni, Linnanmäen maailmanpyörä ja muut Helsingin keskustan maamerkit piirtyvät taivasta vasten Makkaratalon ylimmästä kerroksesta, missä Leanparkin Helsingin toimisto sijaitsee. Yrityksellä on toteutumassa tänä vuonna isoja hankkeita ulkomailla. Suunnitelmat ovat suuria ja tavoitteet korkealla. Kaupallinen läpimurto on vain ajan kysymys.

– Meidän olisi helpointa rakentaa pysäköintijärjestelmiä tässä lähellä, mutta nyt olemme menossa aika kauas, kertoo Jukka Riivari, Leanparkin toimitusjohtaja.

Moni pitää pienen yhtiön suunnitelmia mahtipontisina ja jopa hullunrohkeina.

Meidän olisi helpointa rakentaa pysäköintijärjestelmiä tässä lähellä, mutta nyt olemme menossa aika kauas.

– Sellaista sanaa kuin hullunrohkea ei monissa muissa kielissä edes ole, sanoo Riivari viitaten monien mielipiteeseen Leanparkin suunnitelmista.

Riivari on toiminut aiemmin monien kansainvälisten yritysten johtotehtävissä. Vuoden 2015 alussa hän aloitti Leanparkin toimitusjohtajana tavoitteenaan luotsata yritys kansainvälisille markkinoille, missä nerokkaalle pysäköintiratkaisulle on suurin kysyntä.

Kaupungistuminen laittaa autot ahtaalle 

Kaupungistuminen on tuttu ilmiö ympäri maailmaa. Jo nyt yli puolet ihmisistä asuu kaupungeissa ja muuttoliike on jatkuvaa: arvion mukaan joka päivä 120 000 ihmistä muuttaa kaupunkeihin.

Samaan aikaan myös autojen määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Ensimmäinen auto, T-mallin Ford, myytiin vuonna 1905. Vain reilu 100 vuotta myöhemmin vuonna 2013 saavutettiin miljardin auton kanta maailmassa. Leanpark arvioi, että seuraavan vuosikymmenen sisällä autoja tulee olemaan kaksi miljardia.

Jos yli puolet ihmisistä asuu kaupungeissa, myös suuri osa autoista on siellä. Minne siis kaikki autot mahtuvat?

Jos esimerkiksi pitää paikoittaa 400 autoa, ne vievät tavallisella parkkipaikalla 9 500 neliömetriä tilaa, mikä on hieman tavallista jalkapallokenttää isompi alue. Jos taas rakennetaan betoniparkkihalli, tilankäyttö puolittuu 4 400 neliöön.

– Me pystymme vielä puolittamaan sen ja saamme mahdutettua 400 autoa 2 000 neliöön, Riivari lisää.

Miten tämä on mahdollista?

Robotti hoitaa pysäköinnin

Leanparkin robottipysäköintijärjestelmässä auto ajetaan parkkihalliin suoraan valoisaan ja tilavaan pysäköintihuoneeseen. Teollisen muotoilijan Harri Koskisen suunnitteleman huoneen valkeat seinät ja raikkaat puupaneelit ovat kaukana nuhjuisesta betonisesta parkkitalosta.  

Kuljettaja nousee autosta, siirtyy pysäköintihuoneen ulkopuolella olevalle näyttötaululle ja kuittaa auton pysäköidyksi. Kun pysäköintihuoneen ovi sulkeutuu, ottaa robotti ohjat. Langattomasti liikkuva sukkula kuljettaa auton hissiin, joka siirtää sitä sivu- ja pystysuunnassa ylös ja alas. Kun sukkula on vapaan hyllypaikan kohdalla, se siirtää auton paikalleen. Koska varastohyllykössä ei ajeta tai liikuta eikä avata autojen ovia, autot voidaan pakata hyvin tiiviisti pieneen tilaan. 

– 10 000 neliömetrin sijaan maata tarvitaan vain 2 000 neliömetriä. Näin ollen paikoissa, joissa maa on kallista, on välitön kiinnostus robottipysäköintijärjestelmää kohtaan, Riivari kertoo.

Kun autoa taas tarvitaan, se tilataan käytävältä näyttötaulusta. Robotti lähtee noutamaan autoa ja parhaimmillaan auto saapuu pysäköintihuoneeseen samaan aikaan kuin sen omistajakin.

Kalliin maan imussa maailmalle

Raitiovaunut kolistavat pitkin Kaivokatua ja rautatieaseman edustalla on ihmisvilinää päivin öin. Helsingin ydinkeskusta, missä Leanparkin Helsingin toimisto sijaitsee, on Suomen kalleinta maaperää. Maan hinta kuitenkin laskee merkittävästi, kun siirrytään muutama kilometri keskustan ulkopuolelle. Tilanne on toinen suurkaupungeissa, kuten Lontoossa tai Abu Dhabissa, missä maa on todella kallista.

– Jos ostat Saudi-Arabiasta King Faisal Roadin, Riyadhin pääkadun varrelta maata, se maksaa 35 000 Saudi-Arabian riyalia, mikä on vähän alle 10 000 euroa per neliömetri, Riivari kertoo.

Jos LeanParkin pysäköintijärjestelmä vie 2 000 neliömetriä 4 500 neliön sijaan, on säästö 2 500 kertaa 10 000 euroa eli 25 miljoonaa euroa. Summalla rakentaa jo kokonaisen robottipysäköintijärjestelmän.

– Kyllähän se vaikuttaa siihen, minne meidän kannattaa mennä, Riivari summaa.

Riivarin mukaan Suomessa on melko vähän halukkuutta rahoittaa kiinteistöjä ja niiden rakentamista. On siis suunnattava katse kotimaan rajojen ulkopuolelle. Keväällä Leanparkilla käynnistyy ensimmäinen ulkomaanhanke Lontoossa.

Suomalaista osaamista vientiin

Kun robottipysäköintilaitos rakennetaan ulkomaille, noin puolet työstä tulee Suomesta ja puolet ostetaan paikallisesti, mikä helpottaa sijoittumista uusille markkinoille ja tekee robottipysäköinnistä hyvän vientituotteen.

– Paikallinen kiinnostus on helpompi löytää, kun on myös paikallista toimintaa, Teimonen kertoo.

Teimosen mukaan teollisuuden vientiä auttaa myös Suomen maine korkean teknologian ja insinööritaidon maana, minkä ansiosta suomalaista osaamista ei kyseenalaisteta. Leanparkilla on kilpailijoita muun muassa Saksassa, missä kiinteistöliiketoiminta on suurta. Useimmiten kilpailijat tulevat kuitenkin Intiasta tai Kiinasta, jolloin Leanpark ei voi kilpailla hinnalla, vaan nimenomaan osaamisella ja laadulla.

Robottipysäköintijärjestelmien vienti kannattaa, sillä jo yhden ulkomailla toteutetun projektin arvo voi olla miljoonia euroja. Näin ollen yrityksellä on mahdollisuus kasvaa liikevaihdoltaan isoksi. Teimosen mielestä Suomeen tarvittaisiin enemmän isoja yrityksiä ja ylipäätään monipuolisempaa liiketoimintaa.

– Saksassa on yli tuhat yritystä, joiden liikevaihto on yli miljardi euroa. Meillä Suomessa on peliteollisuudessa nyt vain yksi yritys, jonka liikevaihto on miljardiluokkaa.

Rohkea ottaa riskin

Kun robottipysäköintijärjestelmää myydään ulkomaille, rahoituksen merkitys ja myös riski kasvaa. Suomessa Leanparkin rooli on toimia alihankkijana isoille rakennusyhtiöille, jotka ovat tyypillisesti merkittäviä rakennuttajia. Ulkomailla markkina ei synnykään rakennusliikkeistä vaan tahoista, jotka haluavat toteuttaa innovatiivisia kiinteistöjä. Silloin Leanparkin on toimittava eri tavalla ja astuttava rakennusliikkeen saappaisiin. 

– Kun Suomessa pyydetään tarjous, sanotaan, että tehkää tällainen, mitä se maksaa? Ulkomailla meidän pitää kertoa ja kuvailla koko hanke, mitä me siihen tarjoamme ja vakuuttaa asiakas hankkeen tarpeellisuudesta, Riivari kertoo.

Kun jo tarjousvaiheessa tehdään valmiiksi paljon suunnittelutyötä, myynnin kustannus kasvaa. Näin ollen, kun projekti toteutuu, sen on tuotava yritykselle oleellisesti parempi rahoituskate kuin mitä rakennusliiketoiminnassa on varattu alihankkijalle.

Esimerkiksi Qatariin tarjottu projekti on toteutuessaan arvoltaan noin 20 miljoonaa euroa, kun taas Leanparkin liikevaihto viime vuodelta oli alle 2 miljoonaa euroa.

Riivari kertoo Leanparkin kohtaavan erityisesti Suomessa epäilyä. Mitä te nyt tuollaista riskiprojektia yritätte myydä? Eikö kannattaisi kuitenkin pysytellä pienemmissä projekteissa ja edetä pikkuhiljaa?

– Totta kai siinä on riskinsä. Nyt olemme tehneet parin miljoonan hankkeita, joten 20 miljoonan euron hanke on iso ja monimutkaisempi kuin aiemmat projektimme. Mutta, jos myymme vain pieniä hankkeita, saamme myydä niitä aika pitkään ennen kuin liiketoiminnasta tulee merkittävää, Riivari summaa.

Jos myymme vain pieniä hankkeita, saamme myydä niitä aika pitkään ennen kuin liiketoiminnasta tulee merkittävää.

Riivarin mukaan pankki on kuitenkin jatkuvasti uskonut pieneen yritykseen ja sen mahdollisuuksiin kasvaa. Leanpark Oy:n asiakasvastuullinen Marko Eriksson Nordeasta kertoo, että pankki on mielellään mukana tukemassa innovatiivisia yrityksiä ja niiden kehityshankkeita toteuttamalla yhdessä muun muassa rahoitusratkaisun. Tämä kuitenkin edellyttää, että liiketoimintasuunnitelma on uskottava ja toiminta on ennustettavissa. 

– Myös pankki on valmis ottamaan riskiä hankkeissa, jotka se arvioi elinkelpoisiksi ja joissa on nähtävissä menestyspotentiaalia, Eriksson summaa.

Esimerkiksi vientihankkeissa Nordea toimii yhteistyössä Finnveran kanssa, joka on mukana osaltaan jakamassa rahoittajan riskiä.

Jos haluaa menestyä, on uskallettava ajatella isosti 

Riivarin mukaan Suomessa ajatellaan, että startup-yrityksen pitäisi kasvaa pieni askel kerrallaan. Mutta jos ei uskalleta ottaa vähän riskiä, ei synny myöskään erinomaista tulosta. Pienten askelten polulla monet kilpailijat ajavat ohi vasemmalta ja oikealta. Sen jälkeen ihmetellään, mitä tapahtui, vaikka meillä oli paras tuote.

– On perusteetonta toivoa, että uudella liiketoiminta-alueella voisi kasvaa maailmanluokan toimijaksi nopeasti niin, että yksittäiset askelmat olisivat tosi pieniä, Riivari toteaa.

Myös Marko Erikssonin mukaan toimintaa aloitteleva yritys jää helposti lähtökuoppaansa, jos yrittäjät eivät uskalla tehdä rohkeita avauksia. 

– Maailmalta ei yleensä tulla ovellesi kysymään, mitä sinulla olisi nyt tarjota. Globaalissa maailmassa innovaatiot leviävät välittömästi niiden tultua julkisiksi, joten joustavuus, nopeus ja ennen kaikkea rohkeus toimia ovat avaimia menestykseen, Eriksson sanoo. 

Pitää siis uskaltaa ajatella isommin kuin mihin olisi lupa. Riivarin mielestä on tärkeää uskoa siihen, mitä tekee. Jos robottipysäköintijärjestelmillä voidaan luoda parempia kaupunkeja, on niitä rakennettava, vaikka se maksaisi 25 miljoonaa euroa ja olisi 10 kertaa isompi projekti kuin mitä on koskaan aiemmin tehty.

– Mahdollisuuksiin pitää tarttua, kun niitä tulee.

Seuraavaa mahdollisuutta voi joutua odottamaan pitkään tai sitä ei tule lainkaan.

Yrittäjä, suunnitteletko vientiliiketoimintaa?

”Ilman rohkeita avauksia aloitteleva yritys jää helposti lähtökuoppaansa eikä liiketoiminta kehity. Suomi on kuitenkin pieni maa ja markkinat ovat rajalliset, joten rohkaisen yrittäjiä Leanparkin tapaan hakemaan markkinoita Suomen ulkopuolelta. Kun alkaa miettiä vientiä ja sen mahdollisia rahoitustarpeita, kannattaa olla heti alkuvaiheessa yhteydessä Nordeaan, missä yrittäjä voi asiakasvastuullisen henkilönsä kanssa käydä läpi erilaisia viennin rahoituksen ratkaisuja.”

– Marko Eriksson, Nordea

Ota yhteyttä Nordea Yrityspalveluun

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: