Musti ja Mirri on tuonut lemmikkitarvikeliikkeet sivukäytäviltä kauppakeskusten paraatipaikoille ja liikenteiden solmukohtiin. Mika Sutisen johdolla ketjusta on vain kuudessa vuodessa kasvanut suomalaisen vähittäiskaupan menestystarina.

Martta, Uno, Simo ja Osku. Neuvotteluhuoneet Mustin ja Mirrin pääkonttorissa Käpylässä on nimetty konttorikoirien, toisin sanoen työntekijöiden lemmikkikoirien mukaan. Nimikylttien virkaa toimittavat toistaiseksi vielä post-it-laput ovien pielissä, sillä yritys on vasta muuttanut Käpylään Vantaan Tammistosta.

Pääkonttorin henkilökunnalle muuttaminen on tuttua. Toimitusjohtaja Mika Sutinen kertoo, että viimeisen kuuden vuoden aikana yritys on kasvanut ulos neljästä toimistosta.

Sutisen johdolla Mustista ja Mirristä on kasvanut myös Pohjoismaiden suurin lemmikkieläintarvikealan yritys. Talouden alamäki ei ole näkynyt Mustin ja Mirrin liikevaihdossa, joka on kasvanut 20–30 prosentin vuosivauhtia. Mikä on Mustin ja Mirrin menestyksen resepti?

Yhdistelmä parhaista käytännöistä syntyi kokemuksen myötä 

Mustin ja Mirrin henkilökuntaa yhdistää intohimo lemmikkiharrastamista kohtaan. Lähes kaikki työntekijät harrastavat jotakin lemmikkieläimiin liittyvää. Se on tietysti Mustille ja Mirrille arvokas asia – vähittäiskauppabisnes on asiakaspalvelua ja yritys myy alan ammattitaitoa.

Mika Sutinen päätyi lemmikkibisnekseen täysin sattumalta. Hänen intohimonsa ja kiinnostuksensa on ollut lemmikkitoimialan sijaan johtamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä.

Sutinen valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1980 Vaasan yliopistosta, minkä jälkeen hän työskenteli konsulttina tuotannon ulkoistuskonsultoinnin asiantuntijayrityksessä muiden muassa Hongkongissa ja Kiinassa. 90-luvun alussa Sutinen palasi takaisin Suomeen. Hän työskenteli konsulttina vuoteen 1997 saakka, jolloin hän päätyi kuopiolaisen lemmikkitarvikkeita valmistavan Kerox Oy:n palvelukseen ja osakkaaksi. Sutinen oli tehnyt yritykselle konsultointityötä jo vuodesta 1991 puhtaasti siitä syystä, että sattui olemaan kotoisin Kuopiosta.

Kun Sutinen 90-luvun alussa tuli lemmikkibisnekseen, toimiala oli Suomessa vielä hyvin kehittymätön. Kerox Oy:n seuraajan Best Friend Groupin tärkeintä tuotemerkkiä Hurttaa, jonka logo koristaa muun muassa koirien kura-asuja, vietiin kuitenkin moneen maahan ja lemmikkitarvikeketjuun ympäri maailman. Näin Sutinen pääsi työskentelemään yhden toimialan menestyneimmän yrityksen kanssa. Vienti- ja hankintabisneksessä vietettyjen vuosien aikana hänelle syntyi vankka kokemus ja näkemys alan parhaista käytännöistä sekä liuta tärkeitä kontakteja.

Bisneksen potentiaali ja se, kuinka alaa on mahdollista viedä eteenpäin täällä, on ollut helppo nähdä, kun on katsonut, mitä maailmalla tapahtuu.

Työtä on Sutisen mukaan helpottanut se, että Suomi on aina ollut vähän muuta maailmaa jäljessä.

– Bisneksen potentiaali ja se, kuinka alaa on mahdollista viedä eteenpäin täällä, on ollut helppo nähdä, kun on katsonut, mitä maailmalla tapahtuu.

Kun Sutinen vuonna 2010 hyppäsi Mustin ja Mirrin ohjaksiin, oli hänellä jo strategia valmiina; menestys syntyisi yhdistämällä parhaita käytäntöjä, joita hän oli maailmalta oppinut.

”Menestyvä bisnes ei voi käpertyä oman toimialan sisään” 

Ruotsalaisen vähittäiskaupan esikuvansa mukaan Musti ja Mirri on saanut lempinimen Suomen Ikea. Rinnastus perustuu kauppaketjun liiketoimintamalliin; kuten Ikea, myös Musti ja Mirri hallitsee koko arvoketjua tehtaalta kuluttajalle. Tuotteet ostetaan tukkureiden sijaan suoraan valmistajilta ja suurin osa, noin 70 prosenttia myynnistä tulee omista tuotteista.

Vaikka Sutisella oli aloittaessaan Mustin ja Mirrin toimitusjohtajana selkeä visio liiketoiminnan kehittämisestä, hän myöntää yllättyneensä siitä, kuinka ensimmäisen viiden vuoden aikana lähes kaikki meni miltei alkuperäisen liiketoimintasuunnitelman mukaan. Numeroiden valossa Mustilla ja Mirrillä on mennyt jopa suunniteltua paremmin.

Menestyvä bisnes ei kuitenkaan voi käpertyä vain oman toimialansa sisään, sillä innovaatiot eivät synny tyhjiössä.

On pidettävä silmät auki ja katsottava mitä maailmalla tapahtuu.

– Luovuudessa on kysymys analogioista, näet jonkin ilmiön ja viet sen toiseen ympäristöön. ”Copy with pride” eli kopioi ylpeydellä on keskeinen osa myös tätä liiketoimintaa. On pidettävä silmät auki ja katsottava mitä maailmalla tapahtuu.

Sutinen on huomannut esimerkiksi sen, että vallitsevat trendit ruokavalioissa tulevat yleensä viiveellä lemmikkimaailmaan.

– Oli ne sitten omegat, karppaaminen tai hiilihydraatiton ruokavalio, niin kovin kummoisia ennustajanlahjoja ei tarvita, jotta voidaan ennustaa tulevat lemmikkien ruokatrendit.

Antti Kuittinen Nordeasta on seurannut Mustin ja Mirrin kasvutarinaa. Hänen mielestään yksi yrityksen vahvuuksista on juuri kuluttajien tarpeiden ja toimialan muutosten ymmärtäminen.

Kuittisen mukaan Mustin ja Mirrin johto kuuntelee herkällä korvalla sitä, miten markkinat kehittyvät ja analysoi, miten yrityksen tulisi muutoksiin mukautua.

– Yksi iso tekijä tällä alalla on esimerkiksi ollut lemmikkieläinten inhimillistäminen, eläimiä kohdellaan perheenjäseninä ja siksi niihin ollaan valmiita käyttämään yhä enemmän rahaa, Kuittinen sanoo.

Avain menestyvään franchising-yritykseen ovat oikeanlaiset yrittäjät

Mustilla ja Mirrillä on Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 231 myymälää, joista 85 toimii franchising-periaatteella. Franchising on yritysmuoto, jossa yrittäjä hankkii luvan käyttää emoyhtiön tavaramerkkiä ja maksaa tästä oikeudesta yhtiölle korvausta. Mustin ja Mirrin kohdalla kasvua on tarkoitus hakea tulevaisuudessa sekä franchising- että ketjuomisteisia liikkeitä lisäämällä. 

– Me uskomme tällaiseen hybridimalliin, eli siihen, että ketju- ja franchising-omisteiset myymälät mahtuvat samaan liiketoimintaan, Sutinen sanoo.

Toimiva hybridi edellyttää selkeää strategiaa. Mustin ja Mirrin kohdalla tämä tarkoittaa ensinnäkin maantieteellistä jakoa ketju- ja yrittäjäomisteisten liikkeiden välillä.

– Me osoitamme franchising-yrittäjälle selkeän maantieteellisen alueen ja sanomme, että tämä on sinun tonttisi, Sutinen summaa.

Mustin ja Mirrin maantieteellisessä jaossa franchising-myymälöiden määrää kasvatetaan erityisesti pienillä paikkakunnilla, joilla yrittäjän tontti on helppo rajata. Suuriin kaupunkeihin ja niiden keskustoihin franchising-myymälöitä ei avata.

– Kasvavien kaupunkien sisäinen dynamiikka, kuten liikennevirrat, voi muuttua nopeastikin. Haluamme välttää keskustelut, joissa joku kauppias sanoo, että ette voi avata myymälää tuohon, se on liian lähellä minua, kertoo Sutinen.

Toinen tärkeä tekijä Mustin ja Mirrin franchising-strategiassa on selkeän maantieteellisen jaon lisäksi yrittäjien huolellinen valinta. Musti ja Mirri on viime vuosina laittanut paljon paukkuja juuri oikeanlaisten yrittäjien löytämiseen. Sutisen mukaan franchising on lähtökohtaisesti konseptiyrittämistä ja franchising-yrittäjien on oltava tiimipelaajia.

– Usein yrittäjiksi lähtee sellaisia ihmisiä, jotka haluavat innovoida, tehdä ja päättää itse. Tällainen perinteinen yrittäjäprofiili ei kuitenkaan ole täydellinen franchising-yrittäjälle, Sutinen sanoo.

Tärkeää potentiaalisten yrittäjien kanssa toimiessa on myös odotusten hallitseminen; pelisäännöt yrittäjien kanssa on onnistuttava kommunikoimaan selkeästi, jotta vältytään pettymyksiltä puolin ja toisin.

– Ja tällä en välttämättä tarkoita taloudellisia pettymyksiä vaan sitä, että yrittämisen sisältö ei vastaakaan odotuksia.

Kasvua franchisingista?

Nordean Antti Kuittisen mukaan franchising voi olla yritykselle riskienhallinnallisesti järkevä tapa laajentua silloin, kun sen konsepti on kirkas ja brändi hiottu.

– Franchising-yrittäjät ovat yleensä sitoutuneita kasvuun, sillä he haluavat kehittää omaa yritystään. Onnistuminen vaatii kuitenkin toimintamallia, jossa kunkin osapuolen tehtävät ja roolienjaot ovat selkeät, Kuittinen sanoo.

Loppupeleissä franchising-yrittämisessä on kyse siitä, että konsepti tarjoaa aitoa lisäarvoa ensinnäkin yrittäjälle ja sitä kautta loppuasiakkaalle.

– Bisneksemme lähtee siitä, että jos Liisa perustaa Mustin ja Mirrin, niin hän menestyy huomattavasti paremmin, kuin jos hän perustaa oman lemmikkiliikkeen, Sutinen summaa.

Myös Kuittinen näkee, että aidon lisäarvon tuottaminen on keskeinen tekijä Mustin ja Mirrin konseptin menestyksen takana.

– Olen nähnyt useampia franchising-konsepteja ja toimintamalleja urani aikana. Näen, että Mustin ja Mirrin kohdalla myös yrittäjällä on aito mahdollisuus menestyä, mikä motivoi ja kannustaa häntä tekemään parhaansa.

Tässä Musti ja Mirri on myös todistettavasti onnistunut, yritys palkittiin vuoden 2016 franchising-ketjuna.

Suomen ruotsalaisin yritys

Kuluneena vuonna Musti ja Mirri on kunnostautunut palkintogaaloissa, sillä franchising-palkinnon lisäksi se pokkasi vastikään Best Place to Work -tittelin. 

Mustia ja Mirriä on kuvailtu Suomen Ikeaksi ja Suomen Hennes & Mauritziksi paitsi liiketoimintamallinsa, myös organisaatiokulttuuriinsa johdosta.

– Meillä on Suomessa vähän sellainen asenne, että ruotsalainen johtamiskulttuuri on jotenkin diskuteeraamista ja pitkäveteistä, mutta mielestäni se on paljon parempaa ja sitouttavampaa kuin suomalainen johtamiskulttuuri, Sutinen sanoo.

Tässä hän viittaa esimerkiksi ruotsalaisen johtamiskulttuurin keskustelevuuteen, jota on pykinyt tuomaan vahvasti myös osaksi Mustin ja Mirrin organisaatiota. 

– Osallistamme henkilöstöä päätöksentekoon varmasti enemmän kuin suomalaiset yritykset keskimäärin, Sutinen sanoo.

Myös työntekijöiden hyvinvointi on keskeisessä roolissa.

– Me emme maksa mitenkään markkinatasoa korkeampia palkkoja, mutta tarjoamme ennustettavan ja turvallisen työpaikan, Sutinen sanoo.

– Ja tietysti se, että liiketoiminta on näiden vuosien aikana ollut menestyksekästä, on ruokkinut hyvää henkeä.

Meidän kokemus on se, että aina kun yritys on muuttunut, niin on menty parempaan suuntaan.

Sutisen mukaan henkilöstön hyvinvoinnista kertoo myös sen suhtautuminen muutoksiin. 

– Usein puhutaan muutosvastaisuudesta. Mutta vaikka me ollaan kuuden vuoden aikana koko ajan oltu valtavan muutoksen keskellä, meidän kokemus on se, että aina kun yritys on muuttunut, niin on menty parempaan suuntaan. Tämä on johtanut siihen, että ihmiset ovat levollisia myös muutoksen edessä.

Suomalaisen vähittäiskaupan menestystarina

Viimeisten kuuden vuoden aikana Musti ja Mirri on myllännyt suomalaista lemmikkitarvikemarkkinaa perinpohjaisesti. Kaikista näkökulmista se ei aina ole ollut positiivista. Mustin ja Mirrin kasvun tieltä on esimerkiksi hävinnyt vuosittain noin 20 itsenäistä erikoisliikettä ja suomalainen lemmikkitarvikealan tukkukauppasektori on kuollut. 

Musti ja Mirri on kuitenkin kehittänyt lemmikkitarvikebisnestä. Mustin ja Mirrin valoisat ja raikkaat liikkeet eivät vastaa mielikuvia 90-luvun lemmikkiliikkeistä, jotka olivat kauppakeskusten pimeimmissä nurkissa.

Vielä vuonna 2010, kun Sutinen otti Mustin ja Mirrin haltuunsa, ei lemmikkialan liikkeillä ollut mitään asiaa kauppakeskuksiin – eikä etenkään niiden paraatipaikoille.

– Meille sanottiin kohteliaasti, että kiitos, mutta ette oikein sovi konseptiimme.

Vastikään Musti ja Mirri kuitenkin avasi shop in shop -liikkeen Helsingin keskustan Stockmannin tavarataloon. Sutisen mukaan tämä avaus kuvastaa hyvin Mustin ja Mirrin viimeistä viittä vuotta ja sitä, mitä yritys on saanut aikaan.

– Stockmannia pidetään kuitenkin jonkinlaisena suomalaisen vähittäiskaupan mekkana.

Yrittäjä, mietityttävätkö pankkiasiat? Ota yhteyttä Nordea Business Centreen numerossa 0200 2121. Palvelemme 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä.

Kaipaatko lisätietoa franchising-yrittäjyydestä? Lue lisää

Teksti: Veera Argillander

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: