Päivitetty 11/2017

Marja Palomaa löysi raakaleivonnasta sekä uran että allergisille lapsilleen sopivan ruokavalion. Tehokas aikatauluttaja ehtii hoitaa tyttäriään kotona vielä loppukesälläkin, kun oma kahvila aukeaa. 

Kahvilan perustaminen on monen unelma, eikä ihme. Haaveessa on jotain ihanan konkreettista: voisi kaataa kauniisiin kuppeihin hyvää kahvia ja tarjoilla vain parhaita leivonnaisia. Piristää asiakkaiden päivää hymyllä ja hengähdystauolla.

Myös vaasalainen Marja Palomaa haaveili lapsesta asti kahvilan perustamisesta. Työssä saisi kohdata asiakkaita ja ilahduttaa muita omien käsien tuotoksilla. Palomaa ei kuitenkaan uskonut, että lähtisi ikinä itse kahvilayrittäjäksi. Eihän hän osannut edes leipoa.

Vajaa kolme vuotta sitten perheeseen syntyi kuitenkin esikoislapsi. Kuten lapsilla on tapana, pienokainen muutti kaiken – myös Palomaan urasuunnitelmat.

Alussa oli allergia 

Kaikki alkoi terveyshuolista. Vauva itki yötä päivää, ja punainen ihottuma valtasi pienet kasvot. Lääkärin avulla paikannettiin syyllinen: ruoka-aineallergia kotimaisille viljoille, maitotuotteille, soijalle sekä lisä- ja väriaineille.

Kun lapsi alkoi siirtyä kiinteään ruokavalioon, Palomaa halusi syödä itsekin ruokia, jotka sopivat myös pikkuiselle. Muutos tuntui kuitenkin haastavalta. Vanhasta ruokavaliosta toimivat lähinnä kananmuna ja liha.

Entäs raakaruoka, Palomaan veli kysyi. Palomaa alkoi etsiä tietoa, vaikkei hän ollenkaan pitänyt leipomisesta.

– Lapsuudenkodissani suurperheessä oli aina joku, joka oli minua innokkaampi leipuri, ja minä päädyin vain syömään, Palomaa sanoo.

Hän löysi netistä kivoja reseptejä raakakakkuihin, -jälkiruokiin ja -suklaaseen ja innostui kokeilemaan niitä omakotitalon keittiössä. Toisin kuin aiemmasta karkinsyönnistä, raakaherkuista ei tullut huono omatunto tai olo.

– En ollut ikinä aivan tyytyväinen resepteihin, joten aloin muokata niitä. Lopulta olin sitä mieltä, että haluan kehittää reseptejä itse.

Pian aamupuuro vaihtui smoothieen, päivällisen pastat ja kastikkeet salaatteihin. Välipalana ei enää ole ruisleipää ja maitorahkaa vaan kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä ja itse tehtyä raakajogurttia ja -mysliä. Iltapala on usein siemennäkkileipää ja raakajuustoa.

– Välipalana syödään raakakakkua tai raakasuklaita kerran, kaksi päivässä, Palomaa kertoo.

Pian myös Palomaan mies siirtyi uuteen ruokavalioon. Molemmat tunsivat, että vointi oli entistä energisempi. Palomaata vaivanneet selittämättömät vatsakivutkin olivat tipotiessään.

Nykyään perheessä on myös toinen silmäterä, jolla on samat ruokarajoitteet kuin siskollaan. Lapset eivät ole ikinä syöneet valkoista sokeria. Kaupassa he eivät kiinnitä mitään huomiota karkkihyllyyn, koska he eivät ymmärrä, mikä se on.

– Pienempi ei syö vielä raakaherkkuja, mutta vanhempi on niihin ihan hulluna, Palomaa kertoo.

Yritysidea Facebookista 

Kun kakkuinto kasvoi, Palomaa alkoi julkaista luomuksistaan kuvia Facebookissa. Kuvateksteissä hän kertoi, ettei herkuissa ole viljoja tai maitotuotteita.

– Tein sen ihan harrastusmielessä, eivätkä kuvat aluksi olleet kovin kauniitakaan. Silti ystävät ja puolitutut kommentoivat, että mitä ihanaa tämä on ja että koska alan myydä näitä.

Palomaa pohti vaihtoehtoja miehensä ja lähipiirinsä kanssa. He puhuivat kahvilasta, mutta se tuntui vielä liian isolta riskiltä, kun oli vakituinen työ ja asuntolaina maksettavana.  Sitten mies keksi Facebookin ryhmän, jossa lähituottajat kauppaavat esimerkiksi vihanneksia. Varatut tuotteet ostetaan kerran viikossa torilta.

– Mies sanoi, että hetkinen, eikö kakkubisnes voisi toimia samalla periaatteella, jos tekisin Facebookiin oman ryhmän. Mutta minä ajattelin, että kuka minulta nyt kakkuja ostaisi.

Ajatus jäi kuitenkin kytemään. Lopulta oli pakko koettaa, ettei ainakaan jäisi harmittamaan.

Palomaa perusti ryhmän nimeltä Raakakkuja rakkaudella <3 ja lisäsi sen jäseniksi tuttujaan. Heistä osa kutsui mukaan omia kontaktejaan. Pian ryhmässä oli pari sataa jäsentä.

Palomaata jännitti valtavasti, kun hän laittoi ensimmäisen kerran myyntiin tuotteitaan, yhteensä 20 raakaa puolukkakakkua ja Marjanne-nimistä minttusuklaakakkua.

– Ajattelin, että olen tyytyväinen, jos edes yksi kakku ostetaan. Marjannet menivätkin kaikki parissa tunnissa.

Ennen kakkupäivänä oli kauhea pelko, että entä jos joku tuote ei miellytäkään asiakasta tai jos kakku lässähtää. Nykyään odotan heti aamusta, että näen kaikki asiakkaat.

Palomaa alkoi pitää kahdesti kuussa ”kakkupäivän”, jolloin Facebookissa varatut kakut sai tulla hakemaan heiltä kotoa. Nykyään ryhmässä on melkein 700 jäsentä, ja kakkupäivä on viikoittain. Epävarmuus on karissut hiljalleen.

– Ennen kakkupäivänä oli kauhea pelko, että entä jos joku tuote ei miellytäkään asiakasta tai jos kakku lässähtää. Nykyään odotan heti aamusta alkaen, että näen kaikki asiakkaat.

Vaikeinta on syyllisyyden tunne

Monista vakiasiakkaista on tullut Palomaalle ystäviä, joiden kanssa hän vaihtaa kuulumiset, kun he hakevat tilauksensa Palomaan kotikeittiöstä. Joukossa on paljon pienten lasten äitejä, jotka kysyvät, miten Palomaan aika riittää kaikkeen. 

– Viimeksi tänään kysyttiin, onko minulla koskaan vapaata.

Tavallaan ei ole, mutta se ei haittaa Palomaata. Yleensä hän on aamut tyttärien kanssa ja aloittaa leipomisen, kun mies saapuu töistä puoliltapäivin. Kun lapset menevät illalla nukkumaan, Palomaa jatkaa töitä.

– Kun aloitin Facebook-myynnin, oli kyllä haastavaa. Pienempi tytär oli vasta kolme kuukautta ja heräili 15–20 kertaa yössä. Olin kuvitellut, että myyn ehkä yhden kakun kuussa. Senhän tekisi koska tahansa.

Myyntimäärä kuitenkin yllätti, ja etenkin joulun alla Palomaa pohti, miten hän ikinä selviää ja mitä sanoo asiakkaille, jos ei ehdikään leipoa kaikkea. Aikataulut järjestyivät sillä, että yrittäjämies karsi hetkeksi omia työmenojaan ja hoiti lapsia, kun Palomaa kesytti keittiössä joulusesonkia. Lapset eivät ole vielä koskaan olleet päivähoidossa, paitsi vanhempi silloin, kun Palomaa kävi synnyttämässä kuopuksen.

Aikatauluttamista vaikeampaa äitiyden ja yrittämisen yhdistämisessä on ollut syyllisyyden tunne, joka vaivasi etenkin aluksi.

– Tuli huono omatunto, kun tein äitiyslomalla töitä sen sijaan, että olisin ollut vain lasten kanssa. Perhe- ja työaika sekoittuvat väkisinkin, kun teen töitä kotona.

Toisaalta Palomaa tietää, että lapset eivät kärsi äidin puuhista mitenkään, ennemminkin päinvastoin.

On lapsille vain hyvä, että he tottuvat siihen, että äidillä on joskus jotain muutakin.

– On lapsille vain hyvä, että he tottuvat siihen, että äidillä on joskus jotain muutakin tekemistä kuin keskittyä heihin.

Kahvila yleisön pyynnöstä

Lapset eivät ole menossa päivähoitoon vielä loppukesälläkään, kun Palomaa toteuttaa vanhan unelmansa ja avaa raakaleivonnaisiin erikoistuneen kahvilansa Vaasan keskustan tuntumaan. Avuksi hän palkkaa osa-aikaisen työntekijän. Tämä mahtuu budjettiin, koska Palomaa saa palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen. 

Kun Palomaa vielä hoitaa tyttäriään kotona miehensä kanssa, hoitomaksuihin ei uppoa rahaa, ja perhe saa lisäksi kodinhoidontukea lastenhoitoon.  

– Ilman näitä järjestelyjä työntekijän palkkaaminen olisi täysin mahdotonta näin alkuvaiheessa.

Päätöksen yrittäjäksi lähtemisestä sinetöi lopulta se, että Palomaa onnistui vuokraamaan täydellisen liiketilan. Se löytyi sattumalta juuri siltä kadulla, jonne hän oli unelmissaan visioinut kahvilansa jo vuosia.

– Olimme jo pohtineet miehen kanssa, pitäisikö meidän muuttaa taloon, jonka yhteyteen voisin perustaa leipomon. Kotikeittiö oli jäänyt niin pieneksi. Mutta kyllä kahvila on lopulta minun juttuni, koska tykkään juuri asiakaspalvelusta.

Suunnitelmissa on tunnelmallinen oleskelupaikka, jonka nurkkaan asiakas voi istahtaa pitkäksikin aikaa nauttimaan kynttilän valosta, jazz-musiikista ja herkuista. Enää päätös ei tunnu edes uhkarohkealta vaan vain loogiselta, koska asiakaskunta on valmiina kakkumyynnin kautta.

Palomaa rahoittaa sisustuksen ja kahvilatoiminnan ensimmäiset kulut Nordean lainalla. Juuri nyt hän odottaa vitriinitilaustaan Ruotsista ja valitsee astioita. Jääkaapit, pakastimet, työkoneet ja raaka-ainevarasto hänellä on valmiina, ja esimerkiksi uunia ei tarvita raakaleivonnassa.

– Uskalsin lähteä tähän siksikin, että taloudellinen riski on aika pieni, kun ei tarvinnut ottaa lainaa ihan kaikkeen.

Se, että yritys on jo olemassa, helpottaa myös taloussuunnitelmien tekemistä.

– Olen jo pidemmän aikaa laskenut raaka-ainekustannuksia tuotteilleni ja tiedän, millainen asiakasvirta minulla on jo tässä vaiheessa.

Palomaa painottaa, miten kiitollinen hän on asiakkailleen siitä, että yritys on ylipäänsä olemassa. Siksi hän toteuttaa kaikki asiakkaiden toiveet aina parhaansa mukaan, oli kyseessä sitten pähkinätön versio suosikkikakusta tai leivosten nouto poikkeukselliseen aikaan.

Niin kuin koko yritysidea alun perin, myös jokainen uusi tuote syntyy ilman pakottamista ja usein asiakkaan toiveesta. 

– Pyörittelen jokaisen reseptin ensin rauhassa valmiiksi päässäni, ja vasta sitten alan tehdä kokeiluja. Illat menevät usein lempipuuhissani eli siinä, kun mietin uusia ajatuksia ja etsin netistä uusia, terveellisiä raaka-aineita. 

Haaveiletko sinäkin omasta yrityksestä? Lue täältä, mistä kannattaa lähteä liikkeelle.

Suunnittele oman unelmasi liiketoimintaa ja hyödynnä työkalut ja laskurit täältä.

Teksti: Pauliina Suominen

Kuvat: Mikko Lehtimäki

Kopioi sivun linkki: