Monet Samuli Syrjäsen työkavereista eivät tiedä, että päivätyössään pukuun ja kauluspaitaan sonnustautuva johtaja soittaa sivutoimisesti levyjä klubeilla. Sivutoiminen yrittäjyys ei tuo Syrjäselle juurikaan lisätienestejä, mutta se tuo rutkasti lisää sisältöä elämään.

Kello lyö puoli seitsemän perjantai-iltana. Korkean toimistotalon ikkunoiden takaa aukeaa näkymä hämärtyvälle merelle. Samuli Syrjänen sulkee työkoneensa ja löysää kravattiaan. Pian valkoinen kauluspaita ja prässätyt puvunhousut vaihtuvat t-paitaan ja rentoihin farkkuihin, kun Syrjänen suuntaa suoraan toimistolta tekemään toisen työpäivän dj:nä. Työpöydän jalkaan nojaa neliskanttinen laukku pullollaan vinyylilevyjä, joista jokainen on mietitty tarkkaan ja hartaudella illan dj-keikkaa varten.

Syrjänen työskentelee päivätyössään suuren suomalaisen rakennuskonsernin hankintajohtajana. Dj-keikkoja hän on tehnyt sivutoimisesti omalla toiminimellään jo lähes 20 vuotta. Pää- ja sivutoiminen työ ovat kaksi täysin erilaista maailmaa. Monet Syrjäsen kollegoista eivät tiedä hänen sivutoimisesta työstään. Eivätkä toisaalta monet musiikkipiirien tutut tiedä, mitä mies tekee leipätyökseen.

– En ole suoranaisesti peitellyt sitä. Jos joku kysyy, niin kyllä minä vastaan, mutta en ole myöskään hirveästi tuonut sitä esiin, Syrjänen kertoo.

Varastohalleista klubikeikoille 

Syrjäsen musiikilliset juuret ovat 1990-luvun Tampereella. Kaupungissa kukoisti tuolloin voimakas warehouse-skene, jota pyörittivät muutama aktiivinen järjestäjäporukka sekä parikymmentä hyvää, aiheelle omistautunutta dj:tä. Laittomissa bileissä tyhjät, kolkot varastohallit täyttyivät eurooppalaisesta ja amerikkalaisesta tekno- ja housemusiikista sekä tanssivasta klubikansasta. Usein jo alkuyöstä alkaneet bileet kestivät aina aamuun asti tai niin pitkään kuin porukkaa riitti. Elektroninen musiikki sekä uusi, kiinnostava kulttuuri veivät myös juuri 18-vuotta täyttäneen lukiolaispojan mennessään. Syrjänen alkoi ostaa levyjä ja soitteli niitä omaksi ilokseen ja kavereilleen bileiltojen jatkoilla.

Syrjäsen matka DJ Supersamuliksi alkoi, kun pari tuttua dj:tä osuivat samoille jatkoille ja kuulivat Syrjäsen soittoa. He pitivät hänen musiikkimaustaan ja pyysivät häntä mukaan perusteilla olevaan Miau-klubiin kolmanneksi dj:ksi.

– Vuonna 1998 oli ensimmäinen klubikeikkani, jota mainostettiin ja josta tuli liksaa.

Tamperelaisesta Miau-klubista muodostui yksi vuosituhannen vaihteen merkittävimmistä houseklubeista Suomessa, joten se veti kävijöitä myös Helsingistä. Helsinkiläiset klubijärjestäjät ja dj:t pitivät Syrjäsen soitosta ja häntä alettiin kiinnittää keikoille myös Helsingin klubeille, missä hän nykyäänkin soittaa levyjä. Myös tänä iltana.

”Tästähän saa oikeasti rahaa” 

Syrjänen levylaukkuineen saapuu Helsingin Hämeentien varrella sijaitsevaan baariin, missä hän useimmiten soittaa levyjä perjantai- tai lauantai-iltaisin. Nykyään keikkoja on harvemmin, noin kerran kuukaudessa, ja nekin painottuvat kesäkauteen. Talvi-illat kuluvat musiikin sijaan kestävyyshiihdon treenaamisen ja kisaamisen parissa.

Syrjänen ei ole koskaan ajatellut sivutoimista dj-työtään yrittäjyytenä vaan paremminkin harrastuksena, jossa hän voi toteuttaa itseään. Koska keikoista maksetaan palkkaa, josta taas maksetaan veroja, pitää dj-töitä pyörittää toiminimellä.

Suomen Yrittäjien Anssi Kujalan mukaan on melko tavallista, että harrastuksesta kehittyy ajan mittaan sivutoimista yrittäjyyttä. Sivutoimiselle yrittäjyydelle on tyypillistä se, että pääasiallinen toimeentulo tulee muusta kuin omasta yritystoiminnasta. Kujalan mukaan osalla yrittäjistä sivutoimisesta yrittäjyydestä kehittyy ajan myötä päätoimista. Syrjäsen tapaan monilla sivutoimisilla yrittäjillä ei kuitenkaan ole aikomustakaan ryhtyä kokopäiväisiksi yrittäjiksi. Kun palkkatyössä viihtyy, voi sivutoimisen yrittäjyyden pitää sivujuonteena, jonka avulla voi ylläpitää tai kehittää omaa osaamistaan tai jakaa omaa osaamistaan muille.

Dj-uran alussa opiskeluaikoina sivutoimiset dj-keikat muodostivat tärkeän osan Syrjäsen tuloja.

Dj-keikoista sai sen verran hyvin silloin massia, että kannatti lentää Suomeen soittamaan kaksi tai kolme keikkaa viikonlopussa ja sitten lentää takaisin.

– Muutin töihin Lontooseen vuonna 1998 ja aloitin siellä opiskelut vuotta myöhemmin. Dj-keikoista sai sen verran hyvin silloin massia, että kannatti lentää Suomeen soittamaan kaksi tai kolme keikkaa viikonlopussa ja sitten lentää takaisin.

Vaikka keikat olivatkin siihen aikaan merkittävä tulovirta, tärkeintä oli musiikki ja sen ympärille muodostunut maailma.

– Se tuntui hassulta, että tästähän saa oikeasti rahaa, Syrjänen kertoo.

Vaikka Syrjänen pitää nykyään dj-työhön liittyvää yrittäjyyttä eli laskuttamista, kirjanpitoa ja veroilmoituksen täyttämistä lähinnä ylimääräisenä työnä, hän uskoo, että sivutoiminen yrittäjyys opettaa yrittäjyyden perustaitoja. Sivutoimiseen yrittäjyyteen liittyvät kirjanpidon ja laskutuksen tehtävät ovat monille hyvä ensimmäinen askel perinteisellä yrittäjyyspolulla kohti päätoimista yrittäjyyttä.

Tasaiset tulot takaavat taiteellisen vapauden

Dj-keikan onnistumisen ratkaisee se, miten yleisö reagoi musiikkiin. Kun levyvalinnat ovat onnistuneet, ihmiset viihtyvät ja tanssivat, paikka on täynnä ja tunnelma tiivis. 

– Erityisen hyvä reaktio on se, että illan päätteeksi joku tulee kättelemään ja sanomaan, että musiikki oli hyvää tai että ilta oli paras vuoteen, Syrjänen kertoo.

Epäonnistuneena iltana taas dj ei saa kosketusta ihmisiin, biisivalinnat menevät ohi ja tunnelman ohjailu on vaikeaa. Syrjäsen mukaan sellaistakin tapahtuu aina silloin tällöin.

Työvuodet levylautasten takana ovat tuoneet Syrjäselle rutkasti esiintymistaitoja sekä kykyä lukea ihmisten elekieltä ja aistia tunteita, mistä on paljon hyötyä myös päivätyössä.

Syrjäsen mukaan dj:n ja johtajan työssä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä, kuten työn suunnitelmallisuus, kunnianhimo ja paineensietokyky. Syrjänen ei voi kuvitella ilmestyvänsä keikalle vain satunnaisen levykokoelman kanssa, vaan hän valmistelee keikat hyvin. Se, mitä levylaukusta keikalla löytyy, riippuu siitä, onko kesä tai talvi, mikä musafiilis on ja missä paikassa Syrjänen soittaa.

– Ne 60 vinyylilevyä eivät ole päätyneet laukkuun ihan vahingossa vaan ne on käyty läpi. Mulla on himassa noin 2 000 levyä, mistä valitsen tilanteesta riippuen ja fiiliksen mukaan.

Vaikka musiikki on Syrjäselle kutsumus, veri on vetänyt kuitenkin bisnesuralle.

– Olen hirveän tavoitehakuinen ja kunnianhimoinen. En ole varma, pystyisinkö tyydyttämään niitä pelkästään levyjen soittamisella.

Päivätyön tarjoamat haasteet tyydyttävät kunnianhimoa, ja työn tuomat tasaiset tulot antavat Syrjäselle myös taiteellisen vapauden.

– Taiteellinen näkemys ja tarve saada rahaa sotivat toisiaan vastaan. Silloin joutuu tekemään aika paljon kompromisseja.

Viime vuonna minulla oli levyostoja tuplasti se euromäärä, mitä sain rahaa keikoista.

Nyt kun jokapäiväinen leipä ei ole keikoista kiinni, Syrjänen voi valita, missä ja milloin soittaa. Tämä on hyvä, sillä nykyään musiikkiharrastus itse asiassa kuluttaa enemmän rahaa kuin mitä tuottaa.

– Esimerkiksi viime vuonna minulla oli levyostoja tuplasti se euromäärä, mitä sain rahaa keikoista.

Eroa kuin yöllä ja päivällä 

Vaikka ensimmäisestä keikasta on lähes 20 vuotta ja keikkoja on nykyään paljon vähemmän kuin aiempina vuosina, ei suhtautuminen levyjen soittamiseen ole muuttunut.

– Pikemminkin tuntuu, että motivaatio on kasvanut. Soittaisin paljon enemmän, jos minulla olisi aikaa.

Kahden työn yhdistäminen sujuu Syrjäseltä hyvin, sillä ne ajoittuvat hyvin eri kellonaikoihin. Keikkoja ei yleensä ole kuin viikonloppuisin. Jos keikka satunnaisesti osuu arki-iltaan, hän pystyy järjestämään seuraavaksi päiväksi vapaata tai myöhäisemmän aamun. Viikonloppukeikat kuitenkin vaativat veronsa.

– Viikonloppu saattaakin sitten mennä keikkaan valmistautuessa ja univelasta toipuessa.

Välillä Syrjänen on miettinyt, voiko hän tehdä toimistoaikaan vakavasti otettavaa bisnesuraa samalla, kun keikkailee viikonloppuisin dj:nä. Eroa näiden kahden maailman välillä on kirjaimellisestikin kuin yöllä ja päivällä.

Monet yritysjohtajat menevät Syrjäsen mielestä hyvin samanlaiseen standardimuottiin, jossa korkealle johtajan pallille on tähdätty jo uran alkuvaiheessa. Nämä johtajat eivät ole pyörittäneet levyjä klubilla yömyöhään vaan keskittyneet voimakkaammin yhteen asiaan, uran edistämiseen.

Syrjänen on pian vaihtamassa myyntijohtajan tehtäviin kasvavaan teknologiayritykseen. Työhaastatteluissa uusi työnantaja arvosti suuresti, että Syrjänen on tehnyt muutakin kuin valkokaulushommia. Kertominen dj-työstä sai itse asiassa työnantajan näkemään Syrjäsen uudessa valossa.

– Yksi omistajista sanoikin minulle, että hän oli aina pitänyt minua ammattimaisena, mutta vähän tiukkana. Kun kerroin hänelle, mitä muuta teen, hän innostui siitä, Syrjänen kertoo.

Dj-työn ja johtotehtävien yhdistäminen on opettanut Syrjäselle myös rentoutumista.

– Se että puristaa kynää kovemmin, ei välttämättä aina tuo kaikkein parasta lopputulosta.

Vaikka villeistä varastohallibileistä on pitkä matka satunnaisille keikoille bisnesuran ja päivätyön ohessa, Syrjänen tuntee edelleen olonsa kotoisaksi levylautasten takana ja klubiyleisön edessä.

– Rakkaus musiikkiin on ollut se, mistä kaikki lähti liikkeelle ja mikä kantaa edelleen.

Kaipaatko sparrausapua omiin yrittäjäpohdintoihisi? 

Nordea Business Centrestä saat tietoa ja neuvoja yrityksen pankkiasiointiin liittyvistä asioista vuoden jokaisena päivänä ma-su 24h/vrk. Tavoitat meidät numerosta 0200 2121 (pvm/mpm). Ota yhteyttä!

Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?

Sivutoiminen yrittäjyys on tyypillisesti yrittäjyyttä, jossa pääasiallinen toimeentulo tulee muusta kuin yritystoiminnasta. Sivutoiminen yrittäjyys on usein oman osaamisen myymistä, joten se on yleistä esimerkiksi asiantuntijatyössä ja luovilla aloilla sekä erilaisissa kädentaitoja vaativissa töissä. Omaa liikeideaa on myös hyvä testata sivutoimisesti. Usein yrittäjä toimiikin aluksi sivutoimisesti ja siirtyy myöhemmässä vaiheessa päätoimiseksi, kun yrittäjyys tarjoaa riittävän elannon.

Sivutoimista yritystoimintaa voi harjoittaa esimerkiksi toiminimellä tai osakeyhtiönä. Uudempi kasvava ilmiö on kevytyrittäjyys, jossa voi tehdä yrittäjämäistä työtä ilman yrityksen tai toiminimen rekisteröimistä kaupparekisteriin ja laskutusyhtiö hoitaa tehdyn työn laskutuksen.

Kuka tahansa voi ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi. Sivutoiminen yrittäjyys on kasvussa erityisesti opiskelijoiden ja eläkeläisten keskuudessa.

Lue lisää sivutoimisesta yrittäjyydestä ja hyödynnä työkalut

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: