Joulu on kukkakaupan suurin sesonki, josta pienyrittäjä selviää suunnitelmallisuudella. Kukkakauppias Tiina Savolaiselle alan sesonkiluontoisuus näkyy kiireen ja rauhallisemman tahdin vaihteluna sekä taloudellisina haasteina. Kuinka pienyrittäjä hallitsee epätasaista kassavirtaa?

Oli aatonaaton ilta vuonna 2008. Jouluikkunat valaisivat lumetonta asfalttia Helsingin Punavuoressa, Uudenmaankadulla. Koko joulunalusaika oli ollut Etelä-Suomessa vähäluminen ja lauha. Kukkakauppayrittäjä Tiina Savolaiselle se sopi, sillä kukkia ei paleltumisen pelossa tarvinnut paketoida yhtä moneen sanomalehtikerrokseen kuin pakkasella.  

Savolainen ja hänen jouluapuna ahkeroiva tyttärensä jakoivat ylijääneitä joulutähtiä kaupan ovelta ohikulkijoille, jotka kiiruhtivat koteihinsa joulunviettoon. Savolainen halusi kukista kiireesti eroon. Liike sulkisi ovensa tunnin päästä ja avaisi seuraavan kerran vasta joulun pyhien jälkeen. Tammikuussa punaisia kukkia ei ostaisi enää kukaan.

Savolainen oli perustanut kukkakauppayrityksensä Inbloomin vuotta aiemmin, syksyllä 2007. Ensimmäinen joulu oli ollut taloudellisesti hyvin kannattava. Vuonna 2008 iski maailmanlaajuinen talouslama, joka näkyi myös Inbloomin joulumyynnissä. Ihmiset kiristivät budjettejaan, eikä joulukukkia mennyt kaupaksi edellisen vuoden malliin.

– Hävikkiä jäi ihan hirveästi, Savolainen muistelee nyt Inbloomin yhdeksännen joulun kynnyksellä.

Pienyrittäjän arki niin kukka-alalla kuin monella muullakin kausiluontoisella vähittäiskaupan alalla on taiteilua sesonkien arvioimisen ja budjetoinnin kanssa. Miten Tiina Savolainen pitää yrityksensä pyörät pyörimässä ja hallitsee kassavirtaa, kun tulot ja menot eivät aina ole tasapainossa?

Yrittäjäksi halusta tehdä asiat paremmin

Lokakuisena keskiviikkoaamuna Inbloomissa on vielä rauhallista. Päivä on valkenemassa kirkkaana pienen kivijalkakaupan ikkunan takana ja ilmassa on jo merkkejä lähestyvästä talvesta. Lattian rajassa isot vaaleanpunaiset hortensiat odottavat noutoaan ristiäisiin. Savolainen siirtää hortensioita hieman sivummalle tehdäkseen tilaa parinkymmenen neliön kokoiseen liikkeeseen ja tervehtii ikkunan läpi ohi kulkevaa rouvaa.

Ennen kukka-alalle lähtemistä Savolainen työskenteli vuosia toimistoassistenttina. Intohimo oli kuitenkin toimistotyön ulkopuolella.   

– Olen kaupunkilaistyttö Kouvolasta, mutta minulla on aina ollut kädet mullassa.

Lukion jälkeen Savolainen kävi maamieskoulun ja työskenteli hetken Viikin koetilalla maatalousharjoittelijana ja karjakkona. Hän haaveili myös psykologin ammatista. Elämä kuitenkin vei. Savolainen sai kaksi lasta, tyttären ja pojan, ja näiden ollessa pieniä, meni äitiys uran edelle.

Kun lapset sitten kasvoivat teini-ikään, Savolainen päätti toteuttaa haaveensa ammatista, jossa saisi toteuttaa itseään. Hän irtisanoutui ja opiskeli ensin viestintää ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen vielä kukka-alaa. Yrittäjyys hänellä ei kuitenkaan ollut heti mielessä.

– Syy ei ollut se, ettenkö olisi uskonut pystyväni siihen. Minussa on vaan aina ollut joku sellainen turvallisuushakuisuus, enkä siten tullut tosissani ajatelleeksi yrittäjyyttä. Sitten on vielä kaikki se yrityksen pyörittämiseen liittyvä, mitä pitää osata ja hallita sen itse työn lisäksi.

Ennen oman liikkeen perustamista Savolainen ehti työskennellä palkallisena eri kukkakaupoissa reilut kolme vuotta, kunnes hän sai tarpeekseen.

Savolainen kertoo olevansa pedantti ja esteettinen ihminen, eikä työn laatu ollut hänen mielestään riittävän hyvää. Savolainen halusi pystyä seisomaan tekemänsä työn takana.

– Valitin joka päivä miehelleni siitä, miten asioita tehtiin ja mikä minusta oli pielessä, hän kertoo. 

Lopulta Savolaisen mies kyllästyi valittamiseen ja totesi, että olisiko tämän aika perustaa oma yritys.

Suunnitelmallisuus tasaa sesonkivaihteluita

Kukkakauppa on vahvasti sesonkiluonteinen ala. Savolaisen mukaan alkusyksy, syys- ja lokakuu ovat yleensä hieman hiljaisempaa aikaa. Silloin kesäsesonki on takana eivätkä joulun kiireet ole vielä alkaneet.

Kauppapuutarhaliiton tilastojen mukaan kukkakaupan suurin sesonki on joulu. Koko vuoden kukkabisnes on noin 500 miljoonaa euroa, josta jouluna tahkotaan keskimäärin 20 prosenttia, eli noin 100 miljoonaa euroa. Muita tärkeitä sesonkeja ovat kevään valmistujaiskausi (12 % vuoden myynnistä), äitienpäivä (12 %), pääsiäinen (10 %), ystävänpäivä (10 %) ja naistenpäivä (7–8 %).

Korkean sesongin aikana toteutuneet kassavarat on syytä hyödyntää tehokkaasti ja ylimääräiset varat varastoida siten, että ne ovat riittävän likvidit hyödynnettäviksi tarpeen vaatiessa.

Savolaisen liiketoiminnassa sesonkiluonteisuus näkyy kiireen ja rauhallisemman työtahdin vuorottelun lisäksi taloudellisina haasteina. Esimerkiksi joulumyyntiin tulevia tuotteita on ostettava paljon aikaisemmin kuin niistä saa tuottoa.

Maksuliikepäällikkö Arttu Kuukso Nordeasta kertoo, että yrittäjä selviää sesonkivaihtelun aiheuttamista taloudellisista haasteista maksuvalmiuden suunnitelmallisella hallinnalla.

– Korkean sesongin aikana toteutuneet kassavarat on syytä hyödyntää tehokkaasti ja ylimääräiset varat varastoida siten, että ne ovat riittävän likvidit hyödynnettäviksi tarpeen vaatiessa, Kuukso kertoo.

Kun myynti on suunnitelman mukaista, voidaan sijoittamisen ja rahoittamisen yhdistelmällä tasata kassavirran epäsuhta.

Savolaisen mukaan Inbloomin myyntiä tasaa jonkin verran se, että suuri osuus yrityksen asiakkaista on yritysasiakkaita, joille Savolainen toimittaa kukkia ja asetelmia muiden muassa lanseerauksiin ja kuvauksiin ympäri vuoden. Joulukauden myynti ei näin ollen välttämättä tee Inbloomin kassaan yhtä suurta piikkiä kuin keskimäärin joulusesongista suurimmat tuotot tahkovilla kukkakauppiailla.  

– Viime vuonna esimerkiksi elokuussa tuli melkein yhtä hyvä myynti kuin joulukuussa, Savolainen sanoo.   

Vaikka joulu ei Savolaisen liiketoiminnan kannalta ole taloudellisesti ratkaisevassa roolissa, se on kuitenkin tärkeä ja henkisesti suuri panostus. Joulu alkaa hiipiä yrittäjän ajatuksiin jo kesäloman jälkeen.

– Pääsesonki kestää lopulta vain kaksi joulunalusviikkoa, mutta sen suunnittelu puoli vuotta.

Savolainen on tehnyt esimerkiksi jo lokakuussa ruukkutilauksia. Joitakin joulun tuotteita on jo kellarissa odottamassa esillepanoa. Myös kukkatilaukset pitää tehdä hyvissä ajoin ennen joulua. Kyselyjä ja hintatiedusteluja on tehtävä pitkin vuotta.

Kukkakauppiaan kassavirta muodostuu pienistä puroista 

Savolainen seuraa sisustus- ja muotitrendejä ja poimii uusia ideoita ulkomaisista lehdistä ja omilta matkoiltaan. Tänä jouluna Inbloomissa panostetaan leikkokukkiin ja viininpunaiseen.

– Vaikka perinteet kuuluvat jouluun, ihmiset tykkäävät myös rikkoa niitä. Uusia juttuja pitää vain osata tarjota. Viime jouluna vanhasta roosasta tuli hittiväri.  

Viime jouluna Savolainen koki myös ensimmäisen luottotappionsa, kun ison tilauksen tehnyt yritysasiakas ei maksanut laskuaan. Useiden maksumuistutusten jälkeen Savolainen sai tietää, että yritys oli tehnyt konkurssin. Tappiota tuli 2 000 euroa.

Tasainen kassavirta on toiminnan elinehto. Kausiluonteisella alalla sen ennustaminen ja optimoiminen eri tavoin nousee erityisen tärkeään rooliin.

– Silloin jouduin ensimmäistä kertaa kysymään tavarantoimittajalta, että sopiiko, että maksan nyt tuhat euroa ja myöhemmin loput.

Kukkakauppiaan kassavirta muodostuu pienistä puroista ja esimerkiksi 2 000 euroon saa myydä jo aika monta kukkaa.

Arttu Kuukson mukaan juuri tällaisten tilanteiden varalta niin tavarantoimittajiin kuin isoihin asiakkaisiin on tärkeää säilyttää hyvä ja luottamuksellinen suhde.

– Vakiintuneet asiakassuhteet sekä suhteet tavarantoimittajiin ovat kassanhallinnassa tärkeässä roolissa. Hyvät suhteet ovat arvokkaita, joten myös omien toimien tulee olla harkittuja, Kuukso sanoo.  

Hän opastaa, että suurten yksittäisten tilausten osalta pienyrittäjien kannattaa myös tarkastella asiakkaan luottotietoja ja maksuvalmiutta etukäteen.

– Tasainen kassavirta on toiminnan elinehto. Kausiluonteisella alalla sen ennustaminen ja optimoiminen eri tavoin nousee erityisen tärkeään rooliin, Kuukso tiivistää.

Lähes kymmenen vuoden kokemus alasta ja yrittäjyydestä on opettanut Savolaiselle taitoa lukea alan trendejä ja sesonkivaihteluita. Viime jouluna hän onnistui mitoittamaan ostonsa jo melko tarkasti.

– Hävikkiä ei jäänyt juuri lainkaan, ehkä kaksi amaryllista ja jokunen jouluruusu. 

Luotollinen tili turvaa kassavirran epäsuhtaa

Savolainen kertoo yrittäjäuransa aikana yllättyneensä siitä, kuinka paljon joutuu lähettämään maksumuistutuksia.

– Eikä se edes katso lompakon kokoa. Juuri laitoin maksumuistutuksen yhdestä hääkeikasta. Tiedän, että asiakkaat olivat varakkaita, suorastaan miljonäärejä, mutta eivät silti maksaneet ajallaan.

Pienyrittäjän kassassa ei virtaa miljoonia, mutta silti on taiteiltava oman ja työntekijöiden palkanmaksamisen, tuotteiden ostamisen ja toimittamisen sekä asiakkaiden laskuttamisen välillä.

Savolaisella kassanhallintaa helpottaa luotollinen tili, eli luottolimiitti, joka turvaa yrityksen kassavirran epäsuhtaa ja mahdollistaa näin toiminnan jatkuvuuden. Se sopii kassanhallinnan työkaluksi esimerkiksi kausivaihteluiden osalta, kun hankintoja on tehtävä etukäteen.

Luotolliselle tilille oli käyttöä esimerkiksi silloin, kun Savolaisen työntekijä jäi pitkälle puolen vuoden sairaslomalle ja sen jälkeen heti perään äitiyslomalle.

Luottolimiitin lisäksi Savolainen luottaa hyvään kirjanpitäjään, joka hoitaa lähes kaikki yrityksen rahaliikenteeseen liittyvä asiat.

– Minun ei tarvitse huolehtia kuin maksuliikenteestä.

Uudesta vuodesta alkaa kevät

Kun joulunalusviikot lähenevät, Savolaisen työpäivät pitenevät. Vielä aatonaattona hän tekee töitä aamukahdeksasta iltakahdeksaan.

– Viime vuonna sidoin viimeisiä kimppuja 46 tuntia putkeen täydellisessä flow-tilassa. Välillä pysähdyin ja katsoin vain, että vau, miten kaunis kimppu taas tuli.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Savolainen teki itse jouluruoat laatikoista rosolliin ja laittoi joulukoristeet esille jo hyvissä ajoin. Nyt perheessä on luotettu yhdeksän vuotta muiden äitien tekemään ruokaan.

– Kinkku pitää vielä tuoksun takia paistaa itse, mutta kaiken muun ostan valmiina.

Vaikka Savolainen ei enää ehdi tunnelmoimaan joulua kotona, joulumieli tulee kuitenkin asiakkaiden välityksellä. Vakioasiakkaat muistavat häntä jouluisin korteilla ja viinipulloilla. Joskus kiitokseksi kauniista joulukukista Savolainen saa joulupuuroa ja mukillisen höyryävää glögiä.

– Kerran annoin eräälle nuorelle parille hyasintteja, kun niitä näytti jäävän yli. Kohta he palasivat tuoreiden korvapuustien kera. Ja ne olivat ehkä parhaat korvapuustit, joita olen koskaan maistanut.

Aatonaattona, kun Savolainen saa viimeiset asiakkaat palveltua, hän kastelee vielä kukat, siistii kaupan ja kerää kaiken jouluisen pois.

– Punaiset kukat ovat siinä vaiheessa lähteneet jo jakoon, vaikka ovelta ohikulkijoille, jos ei muuten. Niitä kun ei halua nähdä joulun jälkeen enää kukaan.  

Uutena vuotena esille laitetaan valkoista ja pian kukkakaupan valtaakin jo kevät. Silloin hyllyille asetellaan hempeitä kevätesikkoja ja värikkäitä tulppaaneita seuraavaa sesonkia, pääsiäistä ajatellen.

Sitä ennen Savolainen nauttii kuitenkin hyvin ansaitusta lomasta. Joulun pyhät hän viettää pyjamassa ja tammikuussa ehkä pakkaa laukkunsa ja lähtee etelään rauhoittumaan hetkeksi.

Maksuvalmiudenhallinnalla pyritään takaamaan yrityksesi kyky suoriutua maksuvelvoitteistaan – Lue lisää kassanhallinnasta

Tasainen kassavirta, tarkka suunnittelu ja huolellinen riskinhallinta ovat kolme tärkeintä asiaa yrityksen rahavirtojen hallinnassa – Kolme askelta yrityksen rahavirtojen hallintaan

Yrityksesi kassavirta kertoo kannattavuudesta – Lue lisää kassavirrasta 

Teksti: Veera Argillander

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: