Usko omaan tekemiseen on kantanut mehu- ja smoothiebaariketjun rahoitusvaikeuksista kovaan kasvuun. Suomen valloittanut yritys tähtää seuraavaksi kovalla ryminällä ulkomaille.

Yrittäjä Noora Fagerström oli hädin tuskin täysi-ikäinen, kun hän Dubain-lomalla innostui mukaan otettavista juotavista, joihin sai lisättyä proteiinia. Fitnessurheilua harrastanut Noora oli kyllästynyt palautusjuomiin, jotka sekoitettiin pahanmakuisista proteiinijauheista. Elettiin 2000-luvun alkua, eikä Suomen smoothietarjonta vielä ollut kovin hääppöistä. Noora päätti, että aikoo vielä joskus perustaa smoothieyrityksen. 

Seuraavien vuosien aikana Noora tapasi miehensä Petteri Fagerströmin, ja matkustelua rakastava pariskunta tutustui smoothie- ja mehubaareihin reissatessaan ympäri Eurooppaa, Aasiaa ja Yhdysvaltoja. Jokaisessa kojussa jokin tuntui olevan pielessä.

– Smoothieiden pohjana käytettiin usein jogurttia, sorbettia tai purkkimehua sen sijaan, että ne olisi tehty kokonaan tuoreista raaka-aineista. Jos raaka-aineet olivatkin kunnossa, niin reseptiikka ei toiminut tai sitten brändi oli kulahtanut, Noora kertoo.

Noora ja Petteri totesivat, että heidän liikeidealleen – maukkaita ja laadukkaita, tuoreista raaka-aineista valmistettuja smoothieta ja mehuja, joihin voisi halutessaan lisätä erilaisia superfoodeja ja proteiinilisiä – voisi olla tilaa markkinassa.

Liiketoimintasuunnitelma laitettiin työn alle, ja pian ajatus Jungle Juice Barista oli syntynyt. Yrityksen alkutaipaleelle on mahtunut haasteita, mutta Nooraa ja Petteriä vastoinkäymiset eivät ole lannistaneet. Kunnianhimo ja usko omaan tekemiseen ovat kantaneet Jungle Juice Barin menestystarinaksi.

Kun kassasta alkaa näkyä pohja

Keväällä 2010 Petteri työskenteli vielä osakkaana turvallisuusalan yrityksessä. Noora oli töissä Vantaan Jumbon kirjakaupassa, kun hän huomasi kauppakeskuksessa tyhjän liiketilan. Hän paineli kauppakeskuksen johtajan puheille ja vakuutti tämän siitä, että smoothiebaarin liikeidea olisi kannattava.

Vuokrasopimus allekirjoitettiin. Liiketilassa ei kuitenkaan ollut viemäriä.

– Jouduimme piikkaamaan viemärin lattian läpi autoparkkiin. Koko parkkihalli piti laittaa työn ajaksi kiinni. Homma maksoi aivan sairaasti, eikä sitä ollut huomioitu budjetissa. 

Viemärioperaatio laittoi yrittäjien budjetin tiukille, mutta se oli vasta alkua. Pieniä yllättäviä kustannuksia alkoi kertyä sieltä täältä. Nettipiuhaa jouduttiin vetämään 200 metriä, vuokravakuudet eivät menneet pankkitakauksena ja sähkötyöt maksoivat seitsemän kertaa arvioitua enemmän.

– Siinä vaiheessa meillä oli jo kaikki omat rahat, pankkilaina, säästöt sekä Finnveran starttiraha yrityksessä kiinni, Noora muistelee.

Rahavaikeuksista huolimatta ensimmäinen Jungle Juice Bar avattiin Vantaan Jumboon tammikuussa 2011. Alkuvuoden alennusmyyntisesonkien keskellä kauppa kävi hyvin. Noora ja Petteri paiskivat baarissa 80-tuntisia työviikkoja.   

Mutta vaikka myynti lähti hyvin käyntiin ja asiakkailta tuli kiitosta, oli budjetti ylittynyt jo niin reippaasti, että aloittelevien yrittäjien kassasta alkoi näkyä pohja.

– Meillä oli toimiva bisnes, mutta rahoituksen saaminen sen jälkeen, kun kaikki rahat oli jo käytetty, oli todella hankalaa, Noora kertoo.  

Laskut saatiin viimein ajan tasalle, kun Petteri myi oman osuutensa turvallisuusalan firmastaan.

Miten täysi katastrofi vältettiin

Alkuvaikeuksien jälkeen liiketoiminta lähti vauhtiin. Jumbon jälkeen, vielä samana vuonna, avattiin toimipisteet Itä–Helsinkiin Itiksen kauppakeskukseen, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Helsingin keskustassa sijaitsevaan Galleria Esplanadiin.

– Jumbo menestyi hyvin, ja innostuimme laajentamaan nopeasti. Budjetoimme ja laskimme sen varaan, että myynti olisi yhtä hyvää kaikissa pisteissä, Noora kertoo.  

Nopeaa laajentamista seurasi täysi katastrofi. Kaksi toimipistettä piti sulkea. Alkoi taistelu rahoituksesta.

Kylmä juoma ei kuitenkaan myynyt pakkasella, eivätkä asiakkaat oikein tuntuneet tietävän, mistä Jungle Juice Barissa oli kyse.  

– Jouduimme toteamaan, ettei mikään muu toimipiste myy yhtä hyvin kuin Jumbo.

Nopeaa laajentamista seurasi täysi katastrofi. Kaksi toimipistettä piti sulkea. Alkoi taistelu rahoituksesta.

– Sinnittelimme talven ja kevään. Kesällä aloitimme rahoitusneuvottelut toden teolla, Noora kertoo.    

Fagerströmien luotto omaan liikeideaan vakuutti lopulta myös rahoittajat. Neuvottelut tuottivat tulosta, ja loppuvuodesta 2012 Jungle Juice Barille löytyi kolme enkelisijoittajaa, joiden avulla liiketoiminta saatiin taas kasvuun.

Madridista ja Malagasta maitojunalla kotiin

Kansainvälistyminen on ollut Jungle Juice Barin tavoitteena alusta asti. Yrityksen toiminta ja konsepti on alusta alkaen suunniteltu niin, että sen voi viedä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Ensimmäiset ulkomaiset toimipisteet avattiin keväällä 2016 Madridiin ja Malagaan. Espanja ei kuitenkaan ollut valmis Jungle Juice Barille.

– Espanjalainen kahvilakulttuuri on liian perinteistä. Ihmiset menevät kahviloihin istumaan ja tapaamaan toisiaan. Siellä juodaan lähinnä appelsiinimehua, eikä juomia oteta mukaan. Konseptimme sopii paremmin hektiseen urbaaniin ympäristöön.

Haasteista huolimatta Jungle Juice Barista on tullut menestystarina. Kuusi vuotta perustamisen jälkeen yrityksellä on Suomessa 32 toimipistettä ja lähes 200 työntekijää.

Fagerströmit sinnittelivät Espanjassa puolitoista vuotta, kunnes tappiota alkoi tulla niin paljon, että peli piti viheltää poikki. Nooran mukaan virhe tapahtui siinä, ettei markkinaa tutkittu tarpeeksi huolellisesti ennen toimipisteiden avaamista.  

– Jos olisimme tehneet kunnollisen markkinatutkimuksen, olisimme ehkä tajunneet, ettei meidän kannata tuhlata resursseja sinne.

Noora on kuitenkin sitä mieltä, ettei unelmia voi koskaan saavuttaa, jos ei yritä.  

– Kaikki yrittäjät kohtaavat myös epäonnistumisia, se on ihan väistämätöntä.

Katse Atlantin toiselle puolen

Haasteista huolimatta Jungle Juice Barista on tullut menestystarina. Kuusi vuotta perustamisen jälkeen yrityksellä on Suomessa 32 toimipistettä ja lähes 200 työntekijää.

Tukholmaan on juuri avattu kaksi toimipistettä. Vuoden 2018 aikana mehubaareja olisi tarkoitus avata naapurimaahan jopa kymmenen. Nooran mukaan alku näyttää lupaavalta.

– Toki haasteita on ollut. Tukholmassa tarjontaa on paljon enemmän kuin Suomessa, mikä vaatii meiltä markkinointia ja maistattamista sekä kulttuurin ymmärtämistä. Tuote on kuitenkin ruotsalaisille jo tuttu – toisin kuin espanjalaisille. 

Tukholman jälkeen tarkoituksena on laajentaa muihin kaupunkeihin Ruotsissa ja jatkaa siitä kohti Tanskaa, Norjaa ja Islantia.

– Pohjoismaista luonnollinen jatkumo voisi olla Britit ja sen jälkeen kenties Kanada ja Yhdysvallat. Yhdysvallat on ehdottomasti meidän tavoite, Noora kertoo innostunut hymy huulillaan.

Noora Fagerströmin vinkit kansainvälistymisestä haaveilevalle yrittäjälle  

1.Tee huolellinen markkinatutkimus kohdemaasta.

”Tutkiminen maksaa, mutta se kannattaa. Espanjassa teimme sen virheen, että luotimme liikaa omaan intuitioon. Ennen Tukholman-toimipisteen avaamista sen sijaan  haastattelimme tuhatta kaupungin muiden mehubaarien asiakasta. Meillä on nyt paljon luottavaisempi olo lähteä sinne.”  

2. Palkkaa maajohtajaksi henkilö, joka ymmärtää paikallista markkinaa ja kulttuuria.

”Hyvä maajohtaja on todella tärkeä. Oikean henkilön löytämiseksi kannattaa kysellä suosituksia tai ottaa avuksi paikallinen rekrytointitoimisto.”

3. Käy tunnelmoimassa kohdetta paikan päällä.

”Tunnustele, mikä fiilis paikasta tulee ja ovatko ihmiset siellä sellaisia, että haluat tehdä heidän kanssaan töitä. Päätöksiä ei kannata perustaa mututuntumaan, mutta oma intuitio kertoo kuitenkin paljon.”

Ota yhteyttä Nordea Business Centreen, kun haluat keskustella pankin kanssa esimerkiksi siitä, miten yrityksesi voi rahoittaa kasvua.

Teksti: Veera Argillander

Kuvat: Eeva Murtolahti

Kopioi sivun linkki: