Sera Helsingin skandinaavisen pelkistettyjen mattojen mukana tulee kiitoskortti, joka on allekirjoitettu Etiopiassa.

Vaalean maton pinnassa risteilevät kuuset ja havunneulaset. Pehmeä pinta tuoksuu lampaanvillalta. Matto on nimeltään Retki, ja nimensä mukaisesti se vie ajatukset retkiin suomalaisissa metsissä ja maaseudulla. Matto itse on kuitenkin tehnyt hiukan erilaisen retken. Se on saapunut Suomeen Etiopiasta.

Retki-maton on suunnitellut Sera Helsingin yrittäjäkaksikko Anna Suoheimo ja Hanna Puharinenja sen on kutonut etiopialainen yksinhuoltajaäiti. Retki on osa Juuri-mallistoa, joka on saanut inspiraationsa Suomen luonnosta.

Yrityksen juuret ovat kuitenkin kahdella mantereella, mistä kertoo yrityksen nimikin. Sera tarkoittaa Etiopiassa puhutulla amharan kielellä työtä.

Nainen ja vammainen on lohduton yhtälö

Suoheimo ja Puharinen tapasivat Aalto-yliopistossa. Viestintätekniikan opiskelijoita yhdisti kiinnostus designiin ja sisustamiseen. Kummatkin nauttivat, kun ympärillä on kauniita asioita.

Unelma yhteisen yrityksen perustamisesta kipinöi jo opiskeluaikoina. Ratkaiseva sysäys kohti yrittäjyyttä tapahtui kuitenkin vasta opintojen jälkeen, kun Suoheimo muutti silloisen miehensä työn vuoksi ensin Tansaniaan ja sitten Etiopiaan.

Oman kodin lattialle hän haali Afrikassa kudottuja mattoja, sillä ne olivat käytännöllisiä lapsiperheen arjessa. Käsittelemättömästä lampaanvillasta valmistetut matot on helppo pitää puhtaana. Suoheimo toi mattoja tuliaisiksi myös ystäville ja sukulaisille, ja ne otettiin vastaan riemulla. Jospa mattojen ympärille perustaisikin yrityksen, Suoheimo mietti.

Etiopiassa Suoheimo kohtasi myös pysäyttävän kurjuuden.

Jos olet vielä nainen ja vammainen, on yhtälö tulevaisuuden kannalta lohduton.

– Etiopia on todella köyhä yhteiskunta, ja on aivan käsittämätöntä, millaisissa olosuhteissa monet siellä elävät. Kadut ovat täynnä kerjääjiä, ja kylmän ja pitkän sadekauden aikana lämpötilat voivat mennä jopa pakkasen puolelle. Ihmiset makaavat kaduilla kuralammikoissa.

Etenkin naisten ja vammaisten tilanne on Etiopian patriarkaalinen yhteiskunnassa usein hankala. Naisista 74 prosenttia ympärileikataan, ja heidän asemansa on alisteinen suhteessa miehiin.

Monet ovat Etiopiassa sitä mieltä, että nainen on olemassa miehen tarpeita varten, Suoheimo kertoo. Naisen on vaikea saada töitä. Sama pätee vammaisiin.

– Jos olet vielä nainen ja vammainen, on yhtälö tulevaisuuden kannalta lohduton, Suoheimo toteaa.

Työtä haavoittuville ryhmille

Suoheimo ja Puharinen päättivät, että on aika perustaa yritys, josta oli jo yliopistoaikoina haaveiltu. Sera Helsinki työllistää tällä hetkellä noin sata naista ja vammaista Etiopiassa.

– Yrityksen tavoitteena on haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien voimaannuttaminen, Suoheimo kertoo.

– Haluamme myös luoda mahdollisimman monta uutta työpaikkaa näille ryhmille, Puharinen lisää.

Työpaikkojen lisäksi Sera Helsinki haluaa tarjota mahdollisimman kokonaisvaltaista apua ryhmille, joiden kanssa se työskentelee.

– Koulutamme työntekijöitämme elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Kerromme esimerkiksi ehkäisystä ja opastamme säästämisessä. Opetamme heille sellaisia perustaitoja, jotka ovat Suomessa itsestäänselvyyksiä, Puharinen kertoo.

Yhdessä Abilis ja Kynnys ry -vammaisjärjestöjen kanssa yritys kouluttaa myös vammaisia tekemään lankaa. Tavoitteena on saada aikaan tuotantoketju, jossa työntekijät ovat vammaisia langan kehrääjistä lähtien.

Töyssyinen tie omalle kutomolle

Etiopiassa ulkomainen yrittäjä tarvitsee luvan, joka maksaa 250 000 dollaria. Jos yrityksellä on paikallinen yhteistyökumppani, ei maksua tarvitse maksaa.

Suoheimo ja Puharinen suunnittelivat aluksi tekevänsä matot Addis Abebassa yhteistyössä paikallisen tehtaan kanssa. He halusivat, että tehtaan työntekijöille maksettaisiin ylimääräinen korvaus Sera Helsingin mattojen valmistamisesta. Johtaja myöntyi aluksi, mutta muutti pian mieltään.

– Johtaja oli sitä mieltä, että bonusten maksaminen uhkaa hänen valta-asemaansa, eivätkä naiset enää tottelisi häntä, Puharinen selittää.

Suoheimon ja Puharisen korviin kantautui kertomuksia myös muista työntekijöiden oikeuksien laiminlyönneistä. Osa palkoista ja eläkkeistä oli maksamatta, eikä huonoja työolosuhteita ollut kohennettu. Suoheimo ja Puharinen päättivät, ettei yhteistyötä tehtaan kanssa jatketa. He perustivat oman kutomon, jonne osa tehtaan työntekijöistä rohkeni seuraamaan perässä.

Yhteistyökumppani löytyi yllättävältä taholta. Suoheimon perheen autonkuljettajasta Abraham Hailemariamista tuli yrityksen toimitusjohtaja. Hailemariam oli alusta asti ollut Suoheimon mukana tulkkaamassa ja seuraamassa mattojen tekemistä. Hän oli oppinut kutomistekniikat ja ystävystynyt työntekijöiden kanssa.

Kun pohjoismainen design kohtaa etiopialaiset perinteet

Työntekijöiden tarinat ovat koskettavia ja herättävät halun auttaa. Suoheimo ja Puharinen eivät kuitenkaan halua, että asiakas ostaa tuotteen säälistä.

– Asiakkaiden suuntaan menemme tuote ja design edellä. Haluamme, että asiakas ostaa tuotteen, koska se on ihana. Me puolestaan kannamme vastuun työntekijöistä, Puharinen painottaa.

Tuotteiden laatu on Suoheimolle ja Puhariselle tärkeää. Suoheimo seuraakin työn laatua päivittäin videoiden välityksellä. Kulttuurierot ovat tuottaneet pieniä pulmia työprosesseissa, mutta niistä on selvitty kekseliäisyydellä ja joustamisella.

Opiskeluaikoina mietin monesti, mikä merkitys asioilla on. Tämän työn merkitystä ei tarvitse koskaan miettiä kahdesti. 

Haasteita tuotti aluksi se, että suurin osa työntekijöistä ei ole saanut matemaattista koulutusta. Näin ollen esimerkiksi symmetristen salmiakkikuvioiden siirtäminen mattoon ei tahtonut ensin sujua. Sitten keksittiin, että kun kuviot piirretään valmiiksi loimilankaan riittää, että yksi tiimin jäsenistä osaa mitata.

Kun pelkistetyt mattomallit esiteltiin työntekijöille, he eivät uskoneet, että ne tulisivat myymään. Perinteinen etiopialainen tyyli kun on runsaampi ja monimutkaisempi. Mutta kun Suoheimo ja Puharinen näyttivät kuvia valmiista matoista suomalaisissa kodeissa, muuttui ääni kellossa.

Myös perinteisiin työtapoihin kajoaminen aiheutti aluksi hiukan närää kutojien keskuudessa. Esimerkiksi insinöörin kehittelemä entistä ergonomisempi työkalu sai aluksi tylyn vastaanoton, mutta ensikokeilujen jälkeen kutojat kiittelivät sitä vuolaasti. Enää ei tullut olkapää kipeäksi.

Pienistä eripurista huolimatta suhteet yrittäjien ja työntekijöiden välillä ovat todella lämpimät.

– En koe itseäni vain työnantajaksi. Työntekijöiden kanssa jaetaan elämän ilot ja surut. Vierailut Etiopiassa ovat yhtä halailua ja suukottelua, Suoheimo iloitsee.

Työtä, jonka merkitystä ei tarvitse miettiä kahdesti

Juuri työntekijät ovat se juttu, joka on saanut Suoheimon ja Puharisen puskemaan eteenpäin hankalissakin tilanteissa. Jos ratkaisuja pulmiin ei keksitä, ei naisilla ole työpaikkaa, eikä se ole vaihtoehto, Suoheimo kertoo.

– Opiskeluaikoina mietin monesti, mikä merkitys asioilla on. Tämän työn merkitystä ei tarvitse koskaan miettiä kahdesti, Puharinen sanoo.

Työn hedelmät näkyvät työntekijöiden elämässä konkreettisesti. Esimerkiksi eräällä kutomossa työskentelevällä yksinhuoltajaäidillä on parantuneen palkan ansiosta mahdollisuus maksaa kahden tyttärensä yliopistokoulutus. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellista avusta.

– Tässä on kyse myös siitä, että saat nostettua toisen henkilön itsetuntoa. Saat annettua hänelle fiiliksen, että olen oikeasti hyvä tässä ja saan aikaan jotakin kaunista ja merkittävää, Suoheimo kertoo.

Tulevaisuudensuunnitelmissa Sera Helsingillä on toiminnan laajentaminen ja mahdollisimman monen uuden työntekijän työllistäminen. Etiopialaisissa perheissä on keskimäärin viisi lasta, joten Sera Helsingillä on mahdollisuus vaikuttaa satojen tai jopa tuhansien Etiopialaisten tulevaisuuteen.

Suunnitteilla yritystoiminta kehittyvässä maassa?

Ennen yritystoiminnan perustamista toiseen maahan on hyvä tutustua huolella muun muassa kohdemaan markkinoihin, toimijoihin, mahdollisiin yhteistyöverkostoihin, viranomaisten vaatimuksiin ja riskeihin. Tätä tietoa yritys voi saada esimerkiksi Nordean maksuttomasta Nordea Trade Portal ja Club -palvelusta.

Kehittyvässä maassa toimivan on tärkeää harkita turvaavia maksutapoja. Niiden avulla on mahdollista saada lisäturvaa kaupankäyntiin. Käyttämällä esimerkiksi tuontiremburssia maahantuoja voi joko välttää ennakkomaksut tai pienentää niiden osuutta.

Yrityksen kannattaa myös varautua säilyttämään dokumentaatiot maksuistaan. Pankkiasioinnin hoitoon Nordea tarjoaa kohdemaasta riippuen muun muassa valuuttamaksuja, valuuttariskien suojausta, tuonti- ja vientirembursseja sekä pankkitakauksia.

Jos harkitset tuontiyrityksen perustamista, mieti ainakin näitä asioita:

  • Missä valuutassa kauppaa käydään?
  • Onko tuonti jatkuvaa vai satunnaista?
  • Millaisia ovat tavarantoimittajat? Ovatko ne esimerkiksi paikallisia yksityisyrityksiä vai suuria kansainvälisiä yrityksiä? Ovatko kumppanit entuudestaan tuttuja kauppakumppaneita?
  • Minkälaisia maksutapoja käytetään?
  • Minkälainen on ostoihin liittyvä maksuaika?

Vinkit antoi Kimmo Koskinen Nordeasta.  

Teksti: Oona Kansi

Kuvat: Johanna Taskinen

Kopioi sivun linkki: