Irma Vasara pyörittää omaa vaateliikettään tyttärensä kanssa Vantaan Tikkurilassa. Vaikka yrittäjä olisi voinut jäädä jo 2000-luvun alussa eläkkeelle, hän jatkaa edelleen täysin voimin työelämässä. 

Oven kello helähtää, kun astuu sisään Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan vaateliikkeeseen. Vastassa ovat liikkeen omistajien, äiti Irma Vasaran ja tytär Jaana Salmikannaksen, iloiset hymyt. 

Ennen oman vaateliikkeen perustamista ja yrittäjäksi ryhtymistä Vasara työskenteli 30 vuotta samalla työnantajalla eri tehtävissä. Hän aloitti myyjänä naisten vaateosastolla, josta yleni vaatteiden sisäänostajaksi ja lopulta osastopäälliköksi. Kun konserni yllättäen joutui yrityssaneeraukseen, naisten vaateosasto, jolla Vasara työskenteli, lopetettiin. Tuolloin yli viisikymppisen Vasaran oli pakko löytää uusi suunta työelämälle. Eläkettä hän ei ollut vielä valmis edes miettimään.

– Tunsin, että oli pakko aloittaa jotakin uutta.

Vuonna 1992 Vasara avasi oman aikuisten naisten vaateliikkeen, Lady Moden, Vantaan Tikkurilaan. Loppuvuodesta 2016 yrittäjä täyttää itse pyöreitä vuosia ja vuonna 2017 yritys viettää 25-vuotissyntymäpäiväänsä. Samana vuonna astuu myös voimaan eläkeuudistus, joka vaikuttaa tulevaisuudessa niin eläkeikään kuin eläkkeen suuruuteenkin merkittävästi.

Ensimmäiset askeleet yrittäjänä

Vasara aloitti uransa vaatteiden parissa jo nuorena. Ensimmäinen työ oli 19-vuotiaana harjoittelijana naisten vaateliikkeessä, josta innostuneena Vasara lähti opiskelemaan, kuinka vaatekaupan osastoa hoidetaan. Opiskelun jälkeen hän työskenteli useamman vuoden tavaratalon vaateosastolla sisäänostajana. 

Kun viimeisin työsuhde päättyi yrityssaneeraukseen, tilanne oli Vasaralle pakkorako. Rakkaus vaatteisiin innosti Vasaran avaamaan oman naisten vaateliikkeensä.

Ensimmäinen Lady Mode -myymälä oli pieni, kooltaan vain 64 neliötä.

– Otin ensimmäisen liiketilan, jonka sain. Ajattelin, että ainahan sitä voi vaihtaa, Vasara muistelee.

Ensimmäinen vuosi yrittäjänä sujui Vasaran mukaan vaihtelevasti. Välillä teki rahan kanssa tiukkaa ja hän pystyi nostamaan vain pienen palkan kuukaudessa. Myynti kuitenkin vilkastui, kun yritys muutti ensimmäisen vuoden jälkeen isompaan 148 neliön tilaan, jossa se toimii edelleen.

Mutta kyllä se siitä sitten lähti käyntiin, kun ei antanut periksi.

Vasaran kokemuksen mukaan useimmilla yrittäjillä juuri ensimmäinen vuosi on hankalin.

– Ajattelin välillä, pitäisikö minun lopettaa. Mutta kyllä se siitä sitten lähti käyntiin, kun ei antanut periksi, Vasara summaa.

Uuden yrittäjän nälkä kasvoi ja Vasara perusti vielä kaksi vaateliikettä lisää. Molemmat kuitenkin lopetettiin 10 vuoden sisällä, koska ne aiheuttivat yrittäjälle liian paljon työtä. Osa liikkeistä oli auki jopa 12 tuntia päivässä. Vasaran piti olla kaikki sunnuntait töissä eikä vapaapäiviä juurikaan ollut.

– Eihän niitä toisaalta yksityisyrittäjällä olekaan, Vasara sanoo ja nauraa.

Vaikka myymälöitä on enää vain yksi, arki on edelleen työntäyteistä.

– Nyt meillä menee tyttären kanssa mukavasti kahdestaan, Vasara summaa.

Vasaran tytär, Jaana Salmikannas hyppäsi mukaan vaatetusalalle ikään kuin vahingossa. Salmikannaksella ei ole kaupallisen alan koulutusta, vaan hän varttui vaateliikkeen takahuoneessa. Siellä Salmikannas teki kotiläksyt 7-vuotiaasta asti ja tarkkaili, miten äiti teki kauppaa ja hoiti myymälää.

Vaikka vaatetusala tuli tutuksi, Salmikannas ei halunnut heti jatkaa äitinsä jalanjälkiä.

– Olen alanvaihtaja. Kouluttauduin ensin ravintolapuolelle, jonka jälkeen valmistuin vielä perushoitajaksi, Salmikannas kertoo.

Nyt olen ollut tuuraamassa 18 vuotta.

Loppujen lopuksi Salmikannaksen tie vei kuitenkin takaisin Lady Modeen, kun hän tuli tuuraamaan äidin liikkeeseen.

– Nyt olen ollut tuuraamassa 18 vuotta.

Elämäntapa, josta ei jäädä eläkkeelle

Perheyrityksen arjen sujuvuudessa tärkeintä on tasapaino. Äiti ja tytär tulevat keskenään hyvin toimeen.

– Se on helppoa, koska meillä on niin suorat välit, Salmikannas kertoo.

Hän kuitenkin lisää, että työnteko vaateliikkeessä on erilaista, kun on varttunut lapsesta asti kaupan takahuoneessa. Päivittäinen työnteko äidin kanssa tuntuu luontevalta.

– Pomotamme toinen toistamme vuorotellen, Salmikannas sanoo ja naurahtaa.

– Ei tarvitse olla varpaisillaan, Vasara täydentää.

Työtehtävissä ei ole selkeitä eroja, sillä molemmat tekevät pääasiassa samaa myyntityötä. Vasaran vastuulla on enemmän hallinnollisia tehtäviä, kun taas Salmikannas hoitaa “tietokonehommia”, kuten esimerkiksi Facebook-markkinointia.

– Toki seuraamme molemmat yrityksen tilannetta ja tiedämme, missä mennään. Yhdessä suunnitellaan ja katsotaan läpi kaikki työtehtävät, Salmikannas summaa.

Vasaran olisi ollut mahdollista jäädä yrittäjänä eläkkeelle jo noin 15 vuotta sitten. Mukavat asiakkaat sekä rakkaus vaatteisiin ja omaan yritykseen takaavat kuitenkin sen, ettei Vasaralla ole aikeita jäädä eläkkeelle.

– Täällä on niin mukavaa, niin mikäs siinä töitä tehdessä, Vasara summaa.

Eläkeasiantuntija Risto Kuoppamäki Nordeasta kertoo, että monet suomalaiset työskentelevät mielellään, vaikka voisivat jäädä eläkkeelle. Tämä on yleistä varsinkin yrittäjien keskuudessa, sillä monelle yrittäminen on elämäntapa. Työuraa ei usein jatketa taloudellisista syistä, vaan halusta tehdä jotain itselleen tärkeää. Jos työ kuitenkin on fyysisesti raskasta, ei kunto välttämättä riitä jatkamaan työntekoa enää eläkeiän jälkeen.

On loistavaa, kun on halukkuutta ja kyvykkyyttä olla työelämässä pitkään.

Kuoppamäen mielestä on hienoa, että Suomessa virallisen eläkeiän ylittänyt voi työskennellä ilman rahallista pakkoa.

– Monille eläke on henkinen shokki, jos on tottunut kiireiseen työhön, joka yhtäkkiä loppuu. On loistavaa, kun on halukkuutta ja kyvykkyyttä olla työelämässä pitkään, Kuoppamäki tiivistää.

Säästämisellä mukavuutta eläkepäiviin

Vasara ja Salmikannas vitsailevat aina jäävänsä samaan aikaan eläkkeelle. Salmikannas ei ole ajatellut tekevänsä töitä yhtä pitkään kuin äitinsä, vaan suunnittelee jäävänsä eläkkeelle ja nauttivansa siitä. 

– Tämä voi toki olla uhoamista. Ehkä olen täällä saman ikäisenä töissä kuin äiti ja tyttäreni on täällä sitten kanssani, Salmikannas sanoo.

Vasaran tapaan myös Salmikannas pitää kuitenkin työstään niin paljon, ettei laske päiviä eläkkeeseen.

– Eläkkeelle pääsyyn on pitkä aika, joten en ole niin paljoa miettinyt asiaa. Toisaalta vuodet vierähtävät nopeasti. Jotkuthan aloittavat eläkeajattelun jo 40-vuotiaana, hän sanoo ja naurahtaa.

Salmikannas on kuitenkin varautunut eläkepäiviin vapaaehtoisella eläkevakuutuksella, johon hän säästää pienen summan kuukaudessa.

Salmikannas on sekä työhönsä että tasapainoiseen elämäänsä tyytyväinen.

– Jos pysyn terveenä, niin varmasti teen töitä vielä pitkään, Salmikannas kertoo.

Kuoppamäki suosittelee miettimään eläkesäästämistä riittävän ajoissa.

– Jos haluaa pitää yllä totuttua elintasoa, niin on suositeltavaa aloittaa eläkesäästäminen hyvissä ajoin, hän neuvoo.

Tärkeintä on, ettei eläkkeellä ole lompakko tyhjänä.

Säästää voi esimerkiksi Salmikannaksen tavoin siirtämällä kuukausittain pienen summan syrjään tai sijoittamalla osakkeisiin tai rahastoihin. Säästämistapaa tärkeämpää kuitenkin on se, että säästämisen aloittaa ajoissa.

– Tärkeintä on, ettei eläkkeellä ole lompakko tyhjänä, Kuoppamäki tiivistää.

Nykyään kertyneeseen työeläkkeeseen vaikuttaa koko työura. Mitä kauemmin on työskennellyt ja mitä enemmän on ansainnut, sitä korkeampi on eläke. Koska Suomessa ja maailmalla ihmisten elinikä on noussut jatkuvasti, tulevaisuudessa eläkkeellä olevia on enemmän kuin työssäkäyviä ihmisiä. Siksi Suomessa päädyttiin eläkeuudistukseen, joka astuu voimaan vuoden 2017 alussa.

Työeläkkeen kertymiseen vaikuttaa koko työura. Mitä kauemmin on työskennellyt ja mitä paremmin on ansainnut, sitä parempi on työeläkkeen taso. Työeläkejärjestelmään on Suomessa tulossa muutoksia vuoden 2017 alusta alkaen. Näillä muutoksilla varaudutaan siihen, että on varaa maksaa eläkkeitä myös jatkossa ja samaan aikaan pitää palkansaajien eläkemaksut kohtuullisina. Muutosten taustalla on se, että keskimääräisen eliniän jatkuvasti noustessa pystytään pitämään eläkejärjestelmä kaikille sukupolville kohtuullisen tasapuolisena. Muutos koskee kaikkia nykyisiä työikäisiä. Eläkeikärajat nousevat vähitellen ja nuorilla sukupolvilla ne ovat aika paljon korkeammat, kuin nykyiset. Vähiten muutoksella on vaikutusta niihin, jotka ovat jäämässä lähiaikoina eläkkeelle.

Harrastuksilla jaksamista arkeen

Kun kaupan ovet sulkeutuvat arki-iltaisin viimeistään kuudelta ja lauantaisin kahdelta, Vasara ja Salmikannas suuntaavat molemmat liikuntaharrastuksiinsa. Ne ovat niin äidillä kuin tyttärellä jaksamisen salaisuus. Vasara on liikkunut ahkerasti nuoresta asti ja lenkkeilee yhä koiransa kanssa päivittäin.

– Jaanan ikäisenä hiihdin päivässä melkein 50 kilometriä ihan täysillä, Vasara kertoo.

Tytär ei kuitenkaan jää harrastamisessa äitinsä varjoon. Salmikannaksella on ohjelmaa viikon jokaiselle päivälle ratsastuksesta kahvakuulaan.

– Liikunta on se, mikä auttaa jaksamaan, hän summaa.

Vaikka harrastuksilla saa jaksamista arkeen, Vasara ja Salmikannas ovat yhtä mieltä siitä, että viihtymisen työpaikalla takaavat monipuolinen työ ja mukavat asiakkaat, jotka ovat parivaljakolle tärkeintä.

– Vakioasiakkaat ovat säilyneet vuodesta toiseen, ja uusiakin tulee aina, Salmikannas sanoo.

Salmikannaksen mukaan työssä on tärkeää vuorovaikutus asiakkaiden kanssa sekä luovuus, esimerkiksi pukeutumisneuvonnassa.

– Kun asiakas astuu sisään liikkeeseen, pyrin heti näkemään, minkälainen tyyli hänellä on ja mitä hänelle voisi keksiä. Autamme mielellään vaatteiden valinnassa, sillä palvelu on meille ykkösasia, Salmikannas tuumaa.

Lady Mode aikoo jatkossakin myydä aikuisten naisten vaatteita, laadusta tinkimättä. Sekä Salmikannaksen että Vasaran mielestä vaatealalla ei kuitenkaan voi tuudittautua tuttuun ja turvalliseen, vaan olla jatkuvasti valmis menemään eteenpäin.

Juuri työn monipuolisuus ja kanssakäyminen asiakkaiden kanssa pitävät Vasaran vielä työn touhussa.

– Kyllä minä kannatan yrittäjäksi lähtemistä. Työnteko piristää, Vasara toteaa.

Työeläkevakuutus on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa, joka takaa niin yrittäjälle kuin yrityksen työntekijöille toimeentulon työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle. Lue lisää yrittäjän eläkkeestä

Yrityksen omistajanvaihdoksen voi käynnistää yrittäjän eläkkeelle jäämisen suunnittelu. Lue lisää omistajanvaihdoksesta

Teksti: Paula Karppinen

Kuvat: Pinja Nikki

Kuvitus: Anna Salmisalo

Kopioi sivun linkki: