Elo suvun yhteisellä mökillä ei aina ole leppoisaa lomailua, vaan leikkaamaton nurmi, risojen rännien korjaaminen tai kustannusten jakaminen saattaa aiheuttaa närää omistajien välille. Ajassa-palvelu otti selvää, miten yhteisomistus onnistuu – ja toisaalta, millaisia kiistoja yhteisen mökin ylläpidosta aiheutuu.

Tiivis parvi pieniä ahvenia liukuu laiturin ali muodostaen pisaran muotoisen kuvion kuin joukkueellinen kuviokellujia konsanaan. Etäämmällä kovaääninen kuikka laulaa kosiolauluaan. Kuulostaa suomalaisen kesäidyllin perikuvalta. Kesken idyllisimmänkin kesäpäivän taivaalle saattaa kuitenkin kerääntyä tummia pilviä – mökkiriidan muodossa.

Tilastokeskuksen mukaan lähes 800 000 suomalaista kuuluu kesämökin omistavaan asuntokuntaan. Yksityisomistuksessa olevia mökkejä Suomessa on reilut 400 000, joten usealla mökillä on useampi omistaja. Tällaiset mökit ovat omistajien yhteisomistuksessa.

– Mökin yhteisomistus tarkoittaa sitä, että mökin omistaa useampi kuin yksi henkilö. Mökki on voinut tulla henkilöiden yhteisomistukseen esimerkiksi perinnön myötä tai se on voitu ostaa yhdessä, kertoo Nordean lakimies Timo Karppinen.

Kiistoja kustannuksista joka viidennellä

Ajassa-palvelu selvitti Nordea Suomen Facebookissa jaetussa kyselyssä mökin yhteisomistukseen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa, miten työt ja rahaan liittyvät kulut jaetaan yhteisellä mökillä.

Riitaa on syntynyt lähinnä siitä, miten kulut ja mökillä tehtävät työt voidaan verrata toisiinsa. Lisäksi omistajien taloudellinen tilanne on aiheuttanut kiistoja.

Suurimmalla osalla vastanneista mökkeily sujuu leppoisasti. Kolmanneksella vastanneista ei ole koskaan tullut mökkiin liittyvistä kustannuksista kiistoja, ja puolella harvoin. Mökkeily ei kuitenkaan aina ole pelkkää leppoisaa lomailua: 20 prosentilla vastaajista mökkiin liittyvistä kustannuksista tulee kiistoja joko melko usein tai jatkuvasti.

Erään vastaajan mukaan lähisukulaisuus ja hyvät välit muihin omistajiin vaikuttavat siihen, ettei kiistoja ole syntynyt. Toinen vastaaja puolestaan kertoo maksavansa kaiken kiltisti ja näin estävänsä riitojen syntymisen. Kyselystä käy ilmi, että helpoin tapa taklata riitatilanteet on sopia yhdessä selkeästi, miten kulut jaetaan.

Toisaalta omistajien erilainen taloudellinen tilanne saattaa vaikuttaa kiistojen syntymiseen.

”Äitini ei ole suostunut tekemään sopimusta huoltomenoista. Siskoni on rahaton”, kuvailee yksi vastaaja tilannettaan.

Toinen vastaaja kommentoi puolestaan näin: ”Riitaa on syntynyt lähinnä siitä, miten kulut ja mökillä tehtävät työt voidaan verrata toisiinsa. Lisäksi omistajien taloudellinen tilanne on aiheuttanut kiistoja”.

Vastausten perusteella kaikille osapuolille ei myöskään ole aina selvää, ovatko mökille tehtävät hankinnat tarpeellisia.

Mökkityöt rahaa useammin kiistan kohteena

Rahaa yleisemmin kiistoja tuntuu syntyvän mökkitöiden jakamisesta. Vain joka kuudennessa tapauksessa työt jaetaan kaikkien omistajien kesken tasan. Yhtä monessa tapauksessa työmäärä suhteutetaan mökin käyttöön.

Erään vastaajan mukaan se, joka käy mökillä ensimmäisenä, hoitaa laiturinlaiton ja tekee pihatyöt, kuten puiden kaadot. Toisen vastaajan mökillä työt hoidetaan talkoilla, ja sen lisäksi kukin tekee taitojensa mukaan sen minkä osaa.

Rahaa yleisemmin kiistoja tuntuu syntyvän mökkitöiden jakamisesta. Vain joka kuudennessa tapauksessa työt jaetaan kaikkien omistajien kesken tasan. Yhtä monessa tapauksessa työmäärä suhteutetaan mökin käyttöön.

Liki kolmannes vastaajista kuitenkin kertoi, että mökkitöistä riidellään melko usein tai jatkuvasti. Yhden vastaajan mukaan riitoja aiheutuu siitä, että osa mökkeilee vain lyhyen aikaa ja mökkityöt kasautuvat harvoille. Toinen vastaaja kuvailee tilannettaan näin: ”Laiturin laitto ja nosto ylös. Itse ajan 400 km laittamaan, vaikka muut asuvat vieressä. Eivät käytä mökkiä kuin juhannuksena”. Kolmas puolestaan kertoo tekevänsä kaiken itse, ja muut eivät tee mitään.

Sopimalla selvät sävelet

Timo Karppisen mukaan asioista sopiminen on yhteisomistuksessa avainasemassa. Jos mökki on saatu perintönä, kannattaa pian perinnönjaon jälkeen istua alas osakkaiden kesken ja sopia kirjallisesti kustannusten jaosta ja ajankäytöstä. Myös pidemmän aikavälin kunnostussuunnitelma kannattaa laatia yhdessä.

– Yhteisomistajien kanssa voidaan pitää vuosittainen kevätkokous, jossa päätetään, mitä korjauksia tehdään ja miten ne rahoitetaan. Milloin laituri laitetaan tai milloin vaikkapa saunan piippu korjataan, Karppinen summaa.

Karppinen huomauttaa, että mikäli osakkaat käyttävät mökkiä eri verran, voi olla järkevää jakaa kulut suhteessa käyttöpäiviin. Tämä kannattaa kirjata selvästi sopimukseen.

– Päivät voi myös jyvittää niin, että aurinkoiset kesäpäivät ovat arvokkaampia kuin syyspäivät, jolloin sataa räntää vaakatasossa, Karppinen toteaa.

Raha-asioita voi sujuvoittaa perustamalla yhteisen tilin, jolle jokaisella on käyttöoikeus, ja jolta mökkiin liittyvät maksut hoidetaan.

– Yhteiseltä tililtä kaikki näkevät heti, mitä on maksettu ja mihinkin, Karppinen summaa.

Riitatilanteessa ulkopuolinen apuun

Riitatilanteet johtavat Karppisen mukaan pahimmillaan välirikkoon sekä siihen, ettei kukaan tee mökillä mitään, jolloin omaisuus rapistuu. Jos omistajien välit ovat tulehtuneet, neuvoo Karppinen tukeutumaan ulkopuolisen sovittelijan apuun. Viimeisenä keinona on hakea käräjäoikeudelta yhteisomistuksen purkua. Tällöin oikeus määrää niin kutsutun uskotun miehen, joka viran puolesta hoitaa yhteisomistuksen purun. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa mökkikiinteistön myymistä.

Oman osuuden mökistä voi myös myydä tai luovuttaa toista kuulematta.

– Tällöin toki uusi omistaja tulee sitouttaa osapuolten väliseen mökkisopimukseen, Karppinen toteaa.   

Mökkirannassa kuikka jatkaa kosiolauluaan. Liplattava laine houkuttelee kastamaan varpaat veteen, ja hetken kuluttua rannasta kuuluu pulahdus. Täydellinen kesäpäivä mökillä lienee selkeän sopimisen väärti.

Oletko ostamassa mökkiä? Hae tarpeeseesi sopiva mökkilaina ja tee unelmastasi totta.

Teksti: Riikka Karppinen

Kuvat: Johanna Taskinen

Kopioi sivun linkki: