Kymmenkunta vuotta työelämässä ollut Leena Lehtinen säästi puolitoista vuotta ja lähti rinkka selässä maailmalle lähes vuodeksi.

Satapäinen kalaparvi soljuu tynnyrimuodostelmassa teräksenväriset kyljet auringonsäteistä välkkyen. Snorkkelin putki pulputtaa, ja nainen lipuu käsivarren mittaisten kalojen seassa. Kristallinkirkkaassa Jaavanmeressä trooppisten kalojen kanssa pulikointi saisi Leena Lehtisen haukkomaan henkeään, ellei snorkkelin kuminen suutin olisi suun tukkeena.

Säästökuurilla haaveet todeksi

Pari vuotta aiemmin kolmeakymppiä lähestyvä Lehtinen vasta haaveili irtiotosta ja porottavasta auringosta ekvaattorin eteläpuolella. Työpäivien lomassa ajatukset harhailivat aiemmin lomamatkalla itselle tehtyyn lupaukseen Australiaan palaamisesta. 

Lehtinen tajusi, että lupaus oli lunastettava joko heti tai se jäisi ikuiseksi haaveeksi.

– Minulla ei ollut asuntolainaa eikä lapsia, ja poikaystävän kanssa oli juuri laitettu lusikat jakoon. Veljen hoitokissaa lukuun ottamatta mikään ei pidellyt minua Suomessa, Lehtinen summaa.

Lehtisen vanha ystävä lupautui reissukaveriksi, ja reissun kestoksi lukittiin kymmenen kuukautta. Työnantaja suhtautui positiivisesti naisen reissuhaaveisiin ja myönsi vuorotteluvapaata. Seuraavana projektina olikin matkan suunnittelu sekä reissukassan kerryttäminen. 

"Säästäminen on oikeastaan aika helppoa kun on jokin syy, miksi säästää"

Ennen matkalle lähtöä Lehtinen ryhtyi säästökuurille. Säästäminen ei kuitenkaan tarkoittanut neljän seinän sisällä kyhjöttämistä, vaan Lehtinen oppi hillitsemään sisäisen shoppailuholistinsa ja alkoi säästää kaikesta vähäsen. 

– Opin, että säästäminen on oikeastaan helppoa kun on jokin syy, miksi säästää. Onnistuin kerryttämään reissua varten seitsemisen tuhatta euroa käyttörahaa.

Säästöt sileiksi shoppailemalla

Puolitoista vuotta työpaikalla koetun ahaa-hetken jälkeen naiset saapuivat vihdoin rinkat ruisleipää pullollaan New Yorkiin. Shoppailijan paratiisi lohkaisi vaatteita ja kenkiä palvovan naisen reissukassasta aimo annoksen. Hotellihuoneessa hiiret nakersivat ensimmäisen reissuyön aikana puolet Atlantin taakse rahdatuista ruisleivistä.

– Alkujärkytyksestä toivuttuani mietin, että mahtuupahan jyrsijän jäljiltä rinkkaan useampi kenkäpari, Lehtinen sanoo ja naurahtaa.

Rahat riittivät aina Australiaan asti

Ankarasta alkureissun shoppailusta huolimatta rahat riittivät aina Australiaan asti. Sitä ennen passiin ehti kertyä leimoja myös Yhdysvaltojen länsirannalta sekä Hawaiilta.

Arki koittaa reissussakin

Arki tulee aina, on sitten koti-Suomessa tai Australian auringon alla. Sen myös Lehtinen sai tuta. Sitä mukaa kun setelit vaihtuivat ryttyisiin kuitteihin kukkarossa, vaihtuivat myös rannalla loikoilu ja lekottelu työntekoon. Ensimmäinen työpaikka löytyi paprikafarmilta, jossa Lehtinen poimi paprikoita selkä vääränä ja ahtoi niitä traktorin liukuhihnalle 40 asteen lämmössä kirjaimellisesti hiki hatussa. Jossain välissä paprikat vaihtuivat nektariineihin, ja nektariinit omenoihin. Työaamuina herätys oli aamuneljältä.

– Omenat poimittiin tikkailla puusta rintareppuihin hikinorojen valuessa ympäri kehoa, ja  lämpötilan huidellessa varjossa reilussa 40 asteessa. Pahimmillaan tienasin seitsemän Australian dollaria tunnilta.

Farmityön rinnalla vanha työ viileässä toimistossa Suomessa tuntui melkein liian hyvältä ollakseen totta. Siltikään Lehtinen ei olisi vaihtanut hetkeäkään pois.

Ennen reissuun lähtöä moni oli vakuuttanut Lehtiselle, että Australian farmeilta löytyy aina tekevälle työtä. Vuonna 2009 taloustilanne oli hankala myös merten takana, ja töistä täytyi suorastaan tapella. Suomalaisnaisten onnistui kuitenkin aina rahapulan iskiessä löytää töitä: suomalaisilla on Australiassa hyvä maine, ja toisaalta naiset olivat monia keskivertoreissaajia vanhempia.

Leena Lehtinen oppi luottamaan, että asiat järjestyvät aina. Pelloilla tienattu raha oli helppo laittaa palamaan, ja rahojen loputtua Lehtinen palasi toviksi keräämään tai pakkaamaan hedelmiä. Neljä viikkoa yhtä hommaa sai yleensä riittää, sen jälkeen olikin aika nostaa kytkintä ja siirtyä eteenpäin.

Mikään ei ole mahdotonta ja muita irtioton opetuksia

Palaaminen kotiin ja vanhaan, valmiiseen elämään oli Lehtiselle helppoa. Kotona nainen nautti pienistä arkipäiväisistä asioista: toimivasta suihkusta, yksin kokkaamisesta sekä puoli vuotta ennen irtiottoa tapaamansa poikaystävänsä kainalosta. Työelämä imaisi Lehtisen nopeasti mukaansa, mutta irtioton muistot ovat edelleen mielessä. Lehtinen pääsi myös häämatkallaan palaamaan irtiottonsa maisemiin Balille, Jaavanmeren pirskahteleviin pärskeisiin kalojen sekaan.

Säästämällä voi toteuttaa unelmansa

Kymmenen kuukautta maailmalla opettivat Lehtiselle, että rahaa on hyvä olla aina jonkin verran sukanvarressa, ja säästämällä voi toteuttaa unelmansa. Irtioton tärkein oppi olikin, ettei mikään ole mahdotonta, jos vain on tavoite ja tarpeeksi tahtoa.

Viisi vuotta irtioton jälkeen Leena Lehtisen elämä on muuttunut monin tavoin. Naisen sitoo Suomeen niin avioliitto, pieni lapsi kuin asuntolainakin. Silti Lehtinen haaveilee uudesta, joskin lyhyemmästä, irtiotosta koko perheen kesken.

– Lapsen kanssa reissaaminen on vain asennekysymys, joskin silloin reissu vaatii hieman enemmän valmisteluita, eikä elo ole yhtä huoletonta kuin aikuisten kesken.

Eikä Lehtinen enää suostuisi hiirten ja lutikoiden valtaamiin majapaikkoihin.

Mikä on sinun unelmasi hinta? Lue täältä,  miksi säästäminen kannattaa aloittaa heti, summasta riippumatta!

Miten voin säästää samalla kun ostan? Katso videolta, kuinka se käy!

Teksti: Riikka Karppinen

Kuvat: Maria Moulud

Kopioi sivun linkki: