Päivitetty 11/2017

Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 naista. Nordeassa työskentelevän Kristiina Jeppesenin syöpä vei sairauslomalle kahdeksaksi kuukaudeksi. Vaikeassa elämäntilanteessa työpaikan ja ystävien tuki oli kaikki kaikessa.

Viisi vuotta sitten Kristiina Jeppesen valmistautui maratoniin ystäviensä kanssa. Oli kevät, ja syksyllä suunnaksi oli tarkoitus ottaa Berliinin maraton. Jeppesenillä ei ollut aavistustakaan, että juoksemisen sijasta hän istuisi yleisössä peruukki päässä, keskellä intensiivistä syöpähoitoa.

Maraton oli Jeppesenille jo tuttua kauraa. Saman porukan kanssa oltiin käyty juoksumatkoilla ulkomailla monet kerrat. Jeppesen päätti kuitenkin käydä tarkastamassa lääkärillä, että kaikki olisi kunnossa maratonia varten. Tarkastuksessa kainalosta löytyi kyhmy, josta otettiin näytteet. Mutta Jeppesen ei osannut huolestua.

– Eihän minulla ollut aavistustakaan siitä, että voisin olla sairas. Olin elämäni kunnossa ja lähdössä maratonille ihanien ystävieni kanssa.

Kun lääkäri soitti tutkimuksen tuloksista kesken lounastauon, ei Jeppesen ymmärtänyt, mistä oli kyse. Sinulla on rintasyöpä, lääkäri sanoi.

– Sanoin, että anteeksi, nyt en ymmärrä mistä on kysymys, voisitko laittaa minulle sähköpostia?

Näenkö lasteni rippipäivän?

Tieto syövästä iski junan lailla, ja Jeppesenistä tuntui, että kaikki vietiin yhtäkkiä alta. Onneksi lounaspöydän ääressä istuivat työkaverit. He osasivat rauhoitella, sanoa lohduttavia sanoja ja kertoa, että nyt on aika lopettaa työpäivä ja lähteä kotiin.

Vähitellen epäuskon tilalle hiipi pelko. Jeppesenin tytär oli tuolloin 12- ja poika 10-vuotias.

– Kuolemanpelko oli hirvittävä. Mietin, mitä lapsilleni tapahtuisi. Näkisinkö koskaan heidän pääsevän ripille?

Diagnoosin jälkeen rattaat lähtivät onneksi pyörimään nopeasti. Muutaman viikon kuluttua hän oli jo leikkaussalissa.

– Jos jotain positiivista voi sairastumisesta löytää, niin oli onni sairastua Suomessa, Jeppesen pohtii.

Tukea kanssasisarilta

Tarja Siitari sairastui rintasyöpään kolme vuotta Jeppesenin jälkeen. Puhuminen auttoi toipumisessa, ja parannuttuaan hän halusi tarjota apua niille, joilla toipumisprosessi oli vielä edessä. Nyt hän on yksi Nordean sisäisen Vertainen-tukihenkilötoiminnan Vertaisista. Jos rintasyöpää sairastava työkaveri tarvitsee tukea, on Siitari paikalla.

– Vain vertainen voi antaa toiselle vertaistukea. Ei sitä kukaan muu tiedä, minkälaisessa tilanteessa ollaan. Siksi vertaistukitoiminta on erittäin tärkeää, Siitari kertoo.

Vertainen on kuuntelija ja olkapää, leffakaveri tai vaikka iltakävelykumppani. Usein tärkeintä on se, että on joku, jolle soittaa vaikeina hetkinä. Vertainen antaa tarvittaessa myös käytännön vinkkejä. Hänen kanssaan voidaan esimerkiksi valmistautua yhdessä lääkärikäyntiin. Siitarin mukaan moni kun ei hämmennykseltään tiedä, mitä lääkäriltä kannattaa kysyä. Jos käynti jännittää, voi Vertainen lähteä mukaankin.

– Parasta vertaistukitoiminnassa on se, jos saa toisen taakkaa kevennettyä ja annettua edes ripauksen valoa sairastuneen elämään, Siitari pohtii.

Vertainen perustettiin vuonna 2016, joten Jeppesenin sairauden aikana työpaikalla ei vielä ollut vertaistukihenkilöä saatavilla.

– Olisin ehdottomasti lähtenyt mukaan Vertaiseen, jos se olisi ollut mahdollista silloin. Paras vertaistuki on kanssasisar, joka tietää miltä kivut, paha olo ja ahdistukset tuntuvat, Jeppesen miettii.

Voimaa ystävistä ja ulkomaanmatkasta

Jeppesen löysi vertaistukea kuitenkin muualta. Hän tutustui hoitojensa aikana kahteen naiseen, joiden hoidot kulkivat samassa syklissä. He tapasivat usein, kävivät kahvilla ja pakottivat toisensa lähtemään ulos kotoa.

– Meillä kolmella peruukkipäällä oli hirveän hauskaa yhdessä, vaikka keskustelimmekin usein sairaudesta. Vertailtiin oireita ja naurettiin yhdessä, että tää on niin tätä.

Jeppesen sai voimaa myös juoksuporukasta, vaikka yhdessä ei juostukaan. Hän oli jo hylkäämässä ajatusta Berliiniin lähtemisestä, mutta ystävät sanoivat, että mukaan on lähdettävä. Matkan aikoihin Jeppesenillä oli meneillään kolmas sytostaattihoito, ja infektioriski oli suuri. Monet kauhistelivat päätöstä lähteä.

– Ystäväni ja yhteinen matka antoivat minulle sellaista voimaa, etten ole katunut reissua hetkeäkään. Siellä olin matkassa mukana, kannustamassa peruukki vinossa, Jeppesen muistelee hymyillen.

Kahdeksan kuukautta sairauslomalla

Diagnoosin saatuaan Jeppesen ajatteli jatkavansa työntekoa. Esimies kuitenkin kehotti miettimään rauhassa. Lopulta Jeppesen oli sairauslomalla koko hoitojakson ajan, eli kahdeksan kuukautta. Hoidot olivat raskaita ja elimistö koetuksella. Peilistä katsoivat vieraat kasvot. Taloudellisesti sairaus ei onneksi kuitenkaan Jeppesenin perhettä koetellut.

– On todellista luksusta, että Nordeassa sairauslomasta maksetaan kuuden kuukauden palkka. Monessa työpaikassa sairauspäivärahalle siirrytään jo 5-6 sairauslomaviikon jälkeen, mikä voi vaikuttaa isosti etenkin lapsiperheen talouteen.

Jeppesen kuitenkin harmittelee sitä, ettei hänelle ollut missään vaiheessa tullut mieleen ottaa sairauden varalle vakuutusta.

– Vakuutuksesta saadun korvauksen avulla olisin voinut olla hoitojen jälkeen vielä pitempään kotona hakemassa energiaa.

 

Paluu työkenkiin

Syöpähoitojen jälkeen arkisaappaisiin astuminen tuntui Jeppesenistä haastavalta. Kahdeksan kuukauden ajan joku muu oli määrittänyt elämän rytmin.

– Sitä mietti, että eikö voisi vain pysyä hoitokierteessä ja joku muu pitäisi huolta. Harkitsin hetken jopa irtisanoutumista.

Jeppesen päätti kuitenkin, että syövän sijasta oli aika saada muuta ajateltavaa ja palata töihin. Yksi etappi elämästä oli selvitetty, ja tie näytti ainoastaan eteenpäin. Hän kiittelee tapaa, jolla työkaverit ja esimies suhtautuivat sairastumiseen ja olivat tukena.

– Täällä ei missään vaiheessa tullut sellainen olo, että pitäisi jotenkin piilotella ja hävetä sairautta. Eikä minun tarvinnut hetkeäkään tuntea, etten olisi ollut enää toivottu takaisin pitkän sairasloman jälkeen.

Tue syöpätutkimusta ja syöpäpotilaita osallistumalla Roosa nauha -kampanjaan.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan sinulle sopivasta henkilövakuutuksesta.

Taloudellista turvaa elämän arvaamattomien yllätysten varalle

Vakavan sairauden yllättäessä henkilövakuutus voi auttaa elämässä eteenpäin. Nordea MyLife on henkilövakuutus, johon voit joustavasti valita itsellesi sopivat turvat vakavan sairauden, pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta.

Jos sairastut vakavasti, sinulle maksetaan veroton kertakorvaus, jonka voit käyttää haluamallasi tavalla esimerkiksi sairauden hoitoon, arjen menoihin tai omaan ja läheistesi hyvinvointiin. Korvaus voi mahdollistaa myös osa-aikaisen työskentelyn toipumisen jälkeen ilman suurta laskua tulotasossa.

Korvaussumman voit valita omaan elämäntilanteeseesi sopivaksi. Voit kartoittaa vakuutusturvan tarvettasi miettimällä esimerkiksi

  • Millainen oma perhe- ja elämäntilanteeni on?
  • Vaikuttavatko tuloni läheisteni taloudelliseen tilanteeseen?
  • Minkälainen summa auttaisi minua vähintään vuodeksi eteenpäin?

Vinkit varautumiseen kertoi vakuutusasiantuntija Jussi Turunen Nordeasta.

Teksti: Oona Kansi

Kuvat: Johanna Taskinen

Kopioi sivun linkki: