Lapsen saaminen ei ole aina tahdosta kiinni. Jotkut saavat lapsia helpommin, kun taas toiset joutuvat turvautumaan kalliisiin ja raskaisiin hedelmöityshoitoihin. Voiko vanhemmuudelle laskea hintaa? 

Pellavapäiset kaksoset kiipeilevät perheen valkealla nahkasohvalla. Kaksivuotissyntymäpäivä kolkuttaa aivan kulman takana – vain pari päivää ennen toukokuun toista sunnuntaita, jolloin vietetään äitienpäivää. Sekin on tässä perheessä tärkeä päivä, vaikkei äitienpäiväsuunnitelmia vielä olekaan lyöty lukkoon. Sillä tässä perheessä, jos jossain, on tuplaten syitä juhlaan.

Vanhemmaksi tuleminen ei ole aina tahdosta kiinni. Tahaton lapsettomuus koskettaa noin joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa paria. Joka vuosi liki 3 000 uutta paria hakee Suomessa lääketieteellistä apua lapsettomuuteen lapsettomuushoidoilla. Myös pellavapäät ovat saaneet alkunsa Väestöliiton lapsettomuusklinikalla. Hoidon taustalla eivät kuitenkaan olleet lääketieteelliset syyt, vaan se, että pellavapäillä on kaksi äitiä.

Hintalappu vanhemmuudelle

Vanhemmaksi tuleminen ei ole aina tahdosta kiinni. Toiset saavat lapsia helposti, toiset kuukausia tai jopa vuosia kestäneiden hoitojen avulla. Lapsettomuushoitoihin liittyy hoidon onnistumisen lisäksi epävarmuus myös hoitojen lopullisista kustannuksista. Jokainen hoitokerta maksaa, eikä tarkkaa budjettia voi suunnitella etukäteen, sillä tehokkaimmatkin hoidot onnistuvat ensimmäisellä kerralla vain noin joka kolmannessa tapauksessa.

Nina ja Tanja Hopeataival hakeutuivat Väestöliiton klinikalle joulukuussa 2013. Seuraavien kuukausien aikana naiset kokivat liudan tunteita odotuksesta ja toivosta pettymykseen ja epätoivoon. Kunnes alkusyksyllä raskaustestiin ilmestyi vihdoinkin yhden viivan seuraksi myös toinen.

Hoidot omasta pussista

Kun kyse on ei-lääketieteellisestä hedelmöityshoidoista, kuten Ninan ja Tanjan tapauksessa, ei hoitoihin saa Kela-korvausta tai muutakaan yhteiskunnan tukea. Edullisimmillaan hoitokerta Väestöliiton klinikalla maksaa lahjoitetuilla siittiöillä hieman alle 800 euroa. Kohdun ulkopuolella tehtävä hedelmöitys, niin kutsuttu koeputkihedelmöitys, maksaa puolestaan lähes nelinkertaisesti, noin 3 000 euroa.

Niitä Hopeataipaleet eivät kuitenkaan tarvinneet, sillä raskaustesti näytti positiivista viidennen hoitokerran jälkeen. Seuraavaksi olisi lääkärin neuvosta turvauduttu kalliimpiin hormonihoitoihin tai aloitettu hoidot Ninan sijaan kymmenen vuotta nuoremmalla Tanjalla.

Nina ja Tanja ovat säilyttäneet jokaisen hoitoihin liittyneen maksukuitin ja niputtaneet ne kansioon talteen. Niistä on helppo laskea hoitoihin kulunut summa, joka on hieman alle neljätuhatta euroa.

Hopeataipaleet rahoittivat hedelmöityshoidot asunnon myymisestä kertyneillä voitoilla sekä Ninan säästöillä. Ylärajaksi pariskunta asetti 6 000 euroa, joskaan naiset eivät olisi olleet hevillä valmiita luopumaan unelmastaan, vaikka budjetti olisikin paukkunut yli sovitun.

Tavoite oli saada lapsi. Kun on kyse omista lapsista, tulee raha toissijaisena, ja lapsensaamista oli vaikea miettiä rahan kannalta, vaikka se lopulta ratkaiseekin.

– Siinä tilanteessa rahat olisi vain pitänyt löytää jostakin, Tanja toteaa.

Naisten onneksi budjetti piti, ja Hopeataipaleet pitävät toteutuneita kustannuksia kohtuullisina. Monilla heidän tutuillaan on kulunut hoitoihin kuitenkin paljon, jopa tuplasti, enemmän.

Hedelmöityshoidoissa raha on ratkaisevassa ja konkreettisessa asemassa. Omaa taloutta ei ole järkevää kuitenkaan laittaa liian tiukoille, sillä myös vauvavuoteen ja lapsiin ylipäätään liittyy paljon kuluja.

Aina rahalla ei ole merkitystä

Nina ja Tanja eivät kokeneet rahalla olleen suurta merkitystä lapsensaamisprosessissa.

– Tavoite oli saada lapsi. Kun on kyse omista lapsista, tulee raha toissijaisena, ja lapsensaamista oli vaikea miettiä rahan kannalta, vaikka se lopulta ratkaiseekin, Tanja pohtii.

Nina muistelee jokaisen epäonnistuneen hoitokerran olleen niin suuri pettymys, ettei siinä tilanteessa ensimmäisenä miettinyt menetettyjä euroja. Epätietoisuus rahanmenosta kuitenkin mietitytti, erityisesti, kun testi toisensa jälkeen näytti negatiivista, ja hoitoihin budjetoidut eurot hupenivat tililtä. Tarvittaessa naiset olisivat olleet valmiita rahoittamaan hoidot myös lainarahalla.

– ­Jos säästöjä ei olisi ollut, olisi tilanne ollut tyystin eri. Kuinka paljon lainaa olisi tarvinnut? Tuhat euroa vai kymmenentuhatta euroa? naiset miettivät.

Kaksi yhden hinnalla?

Positiivisen raskaustestin jälkeen vuorossa oli toinen yllätys. Väestöliiton klinikan ultrassa selvisi, että vauvoja olikin tulossa yhden sijaan kaksi.

Useampi kommentoi Ninan ja Tanjan saaneen kaksi lasta yhden hinnalla. Kommentit huvittavat naisia, sillä kaksosten myötä Hopeataipaleilla meni vaihtoon niin asunto kuin autokin. Sittereitä, sänkyjä ja kura-asuja on tarvittu aina kaksin kappalein, ja niihin kuluneita euroja on ollut turha laskeskella. Niiden rinnalla hedelmöityshoitoihin käytetty raha tuntuu varsin pieneltä summalta.

Hopeataipaleiden mielestä äitiydelle ei kuitenkaan voi laskea hintaa.

– Totta kai rahaa kuluu, erityisesti kahden lapsen perheessä. Mutta se on vain elämää, Tanja kiteyttää.

Samalla toinen pellavapäistä linttaa kasvonsa olohuoneen ikkunaan nähdäkseen ulkona päivystävän Rico-koiran ennen kuin juoksee siskonsa luo, ja yhdessä sisarukset kipuavat vielä kerran sohvan selkänojalle.

Unelmat voivat olla pieniä tai suuria. Jos tarvitset apua ja neuvontaa pankkiasioissa, Nordea 24/7 palvelee ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. 

Teksti: Riikka Karppinen

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: