Harva pärjää hyvällä onnella – fiksu ottaa henkilövakuutuksen

Kaikkiin elämän yllätyksiin ei ole mahdollista varautua etukäteen, eivätkä edes onnenamuletit anna yllätyksiltä suojaa. Uskallatko luottaa vain hyvään onneen, kun kyseessä on sinä itse ja läheisesi? Se mihin ei täysin voi vaikuttaa, on onneksi mahdollista vakuuttaa. 

Vakuutus tuo mielenrauhaa

Turvallisuuden tunne on hyvinvoinnin perusta. Se pohjautuu läheisiin ihmisiin, riittävään toimeentuloon, terveyteen sekä uskoon siitä, että elämä pysyy raiteillaan myös tulevaisuudessa. Kaikkea elämässä ei kuitenkaan voi aina ennakoida, ja monien riskien toteutuminen on sattuman kauppaa.

Pelkkään hyvään onneen luottaminen on arpapeliä, sillä onni voi kääntyä silmänräpäyksessä esimerkiksi vakavan sairauden tai yllättävän kuolemantapauksen johdosta. Esimerkiksi rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 5000 naista, joista noin neljännes on 25–49 -vuotiaita. Suurin osa sairastuneista onneksi selviää ja jatkaa normaalia elämää parantumisen jälkeen, mutta sairaus- ja toipumisaika verottavat sairastuneen ja hänen lähipiirinsä henkistä jaksamista sekä perheen taloutta. 

Elämän pyörteissä ja arjen kiireissä voi ikäviin asioihin ja taloudellisiin riskeihin varautuminen tuntua kaukaiselta, ja henkilövakuutusten miettiminen jää helposti ”sitten kun” –asteelle. On kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, miten oma ja perheen talous kestää, jos vakava sairastuminen tai puolison menehtyminen yllättää. Kun oma ja perheen toimeentulo on turvattu, voit nukkua yösi rauhallisin mielin ja keskittyä huolehtimisen sijasta elämästä nauttimiseen.

Lue neljä syytä ottaa henkilövakuutus: 

1. Lakisääteinen turva ei usein ole riittävä

Meillä Suomessa sosiaaliturva tarjoaa jokaiselle perustason turvan. Moni ei kuitenkaan tiedä, kuinka suuri oma lakisääteinen turva on esimerkiksi vakavan sairastumisen tai pysyvän työkyvyttömyyden sattuessa. Esimerkiksi vakava sairaus voi vaikuttaa tulotasoon merkittävästi, jos sairastumisen jälkeen joutuu jäämään pois työelämästä joko väliaikaisesti tai kokonaan. Työnantaja maksaa täyden palkan usein vain yhdeltä tai kahdelta kuukaudelta, jonka jälkeen sairastunut jää Kelan sairauspäivärahan varaan. Jos bruttotulot ovat esimerkiksi 3300 euroa/kk, olisi sairauspäiväraha noin 1900 euroa/kk, josta maksetaan vielä verot (Kela ja YTK, vuoden 2017 tiedot). 

2. Vakava sairaus ei katso ikää

Etenkin nuorilla aikuisilla on usein vahva usko omaan haavoittumattomuuteensa. Moni ajattelee, että vakavat sairaudet kuuluvat vain vanhuusikään. On totta, että riski sairastua kasvaa iän myötä, mutta joskus sairastuminen voi yllättää jo varhaisemmalla iällä. Esimerkiksi syöpään sairastuu noin joka kolmas suomalainen jossakin elämänsä vaiheessa, ja joka vuosi keskimäärin 600 18–35-vuotiasta saa diagnoosin. Nuorten aikuisten syövät ovat onneksi pitkälti parannettavissa, mutta pitkä sairausloma voi horjuttaa taloutta merkittävästi.

3. Kukaan meistä ei ole kuolematon

Ruuhkavuosien pyörteissä ei tule ajatelleeksi, kuinka perheen talous kestäisi, jos puoliso yhtäkkiä menehtyisi. Joka vuosi yli 10.000 parhaassa työiässä olevaa suomalaista menehtyy sairauteen tai onnettomuuden seurauksena.* Vaikka todennäköisyys kuolla ennenaikaisesti on suhteellisen pieni, on se toteutuessaan shokki sekä läheisille että perheen taloudelle. Erityisesti ikävuosien 25–50 välillä ovat taloudelliset vastuut usein suurimmillaan – on asuntolainaa ja lapsiperheen arkisia menoja. Kun ikävä ja huoli tulevasta koettelevat perheen jaksamista muutoinkin, voi vakuutuksen tuoma taloudellinen turva tuoda lohtua.

4. Mitä aiemmin, sen parempi

Vuosien karttuessa kertyvät luonnollisesti myös ihmisen vaivat, ja samalla riski esimerkiksi vakavaan sairastumiseen kasvaa.  Muistisääntö henkilövakuuttamiseen onkin “mitä aiemmin, sen parempi”. Vakuutuksen hankkiminen on myöhäistä silloin, kun ikävä tapahtuma on jo sattunut. Elämän varrella vastaan tulleet terveysongelmat voivat myös vaikeuttaa vakuutuksen saamista.

Usein henkilövakuutuksen tuomalle lisäturvalle on tarvetta viimeistään silloin, kun perustetaan perhe, hankitaan oma koti tai kun perhe kasvaa.

Faktat antoi aktuaari Janne Vieri Nordeasta.

“Miten perheeni pärjäisi, jos minulle tapahtuisi jotain ikävää?”

Kun syöpä vei sairauslomalle

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää sinulle sopivasta henkilövakuutuksesta.

* Lähde: Teemu Jokela, Veera Lammi, Ilkka Lohi & Timo Silvola (2013), Vapaaehtoinen henkilövakuutus -kirja, FINVA

Tämä ei ole täydellinen selvitys Nordea MyLifesta. Tarkat vakuutuskorvausten perusteet sekä eri turviin liittyvät korvausrajoitukset ilmenevät vakuutusehdoista sekä niiden merkitystä tarkemmin selventävästä tuoteselosteesta, jotka saat Nordea 24/7:stä 0200 3000 (pvm/mpm) ma-su 24 h/vrk sekä osoitteesta nordea.fi/mylife.

Yleisistä korvausrajoituksista on säädetty vakuutussopimuslaissa. Nordea MyLifen myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy (Y-tunnus 0927072-8). Yhtiö myy vakuutuksia asiamiehenään toimivan Nordea Bank Oyj:n kautta. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta,

www.finanssivalvonta.fi.

Taloudellista turvaa Nordea MyLife -henkilövakuutuksella

Nordea MyLife on henkilövakuutus, johon voit joustavasti valita itsellesi sopivat turvat. Henkilövakuutus tuo lisäturvaa elämän ikävimpien yllätysten varalle. Se tarjoaa taloudellisen puskurin vakavan sairauden, pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman varalle.

Korvaussumman voit valita omaan elämäntilanteeseesi sopivaksi. Vakuutusturvan tarvetta voit kartoittaa miettimällä esimerkiksi:

  • Millainen on oma perhe- ja elämäntilanteesi?
  • Vaikuttavatko tulosi läheisten taloudelliseen tilanteeseen?
  • Minkälainen summa auttaisi perhettäsi vähintään vuodeksi eteenpäin?

Teksti: Nordea

Kopioi sivun linkki: