Päivitetty 11/2017

Sari Vaajanen-Ärrälä pisti ensimmäiset sijoituksensa poikimaan jo 30 vuotta sitten. Siitä lähtien hänen sijoitusharrastuksensa on jatkunut tuottoisasti, kun taas useiden muiden suomalaisnaisten rahat lepäävät edelleen pankkitilillä.

Miksi puhutaan naissijoittajista, vaikka miehistäkään ei ole tapana käyttää ilmaisua miessijoittaja? Mahdollisesti siksi, että miehet hallitsevat Suomen sijoitusmarkkinoita, ja vain noin kolmannes sijoittajista on naisia.

Myös pirkkalalainen yrittäjä, sijoittaja sekä eri yritysten hallituksissa ja hallitusten puheenjohtajana vaikuttava Sari Vaajanen-Ärrälä, 48, ihmettelee, mistä naissijoittajien dramaattisesti pienempi osuus johtuu.

Sari Vaajanen-Ärrälä

– Olen aina halunnut itse huolehtia talousasioistani sekä miettiä talouttani pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Ei sijoittaminen ole mitenkään erityisen vaikeaa juuri naisille.

Analyyttisyys, järjestelmällisyys ja tavoitteellisuus ovat ominaisuuksia, jotka auttavat pärjäämään niin yrittäjänä kuin sijoittajanakin. Vaajanen-Ärrälä näkee nämä enemmän henkilöön kuin sukupuoleen liittyvinä vahvuuksina.

Sijoittaminen on huolehtimista

Vaajanen-Ärrälän mukaan sijoittamisessa ja säästämisessä ei ole kyse keinottelusta, vaan paremminkin ne ovat huolehtimista – itsestä ja omasta perheestä. Lisäksi suomalaisiin pörssiyhtiöihin sijoittaminen ja niiden kasvun rahoittaminen osoittavat vastuullisuutta ja isänmaallisuutta. Tämä pätee sukupuoleen katsomatta.

Vaikka Vaajanen-Ärrälä ei halua profiloitua erityisesti naissijoittajana, hän kuitenkin on sellainen – suomalaisnainen, joka sijoittaa harrastusmielessä koti- ja ulkomaisten pörssiosakkeiden lisäksi asuntoihin, joukkolainoihin ja bisnesenkelitoimintaan. Lisäksi osa varoista on täyden valtakirjan salkussa.

Kaikissa sijoituksissaan hän tavoittelee joko kassavirtaa tai arvonnousua tai kohteesta riippuen molempia. Mutta mistä innostus sijoittamiseen sai alkunsa?

Tavoitteena taloudellinen riippumattomuus

Vaajanen-Ärrälä kiinnostui sijoittamisesta jo lukioikäisenä, kun hän laittoi omat lapsilisänsä kasvamaan korkoa matalariskiseen kohteeseen. Voitot hän keräsi, kun osti ensiasuntonsa. Seuraava onnistuneesti saavutettu tavoite oli maksaa asuntolaina pois ennen 40-vuotissyntymäpäivää.

Kesällä 2008 äitiysloman tuoma tauko yrittäjän arkeen sekä finanssikriisin aiheuttama pörssikurssien laskusuhdanne tarjosivat oivan mahdollisuuden paneutua osakesijoittamiseen syvällisemmin.

– Olin päättänyt, että asunnon maksamisen jälkeen ryhdyn sijoittamaan tavoitteena taloudellinen riippumattomuus, Vaajanen-Ärrälä valaisee omaa taustaansa sijoittajana.

Hän osti joka kuukausi lisää osakkeita eri toimialoilta, vaikka kurssit laskivat rajusti. Osakevalinnoissaan hän kiinnitti huomiota voittokertoimeen, osakkeen hinnan ja osakekohtaisen oman pääoman suhteeseen, osinkohistoriaan sekä osakkeen kurssin muutoksiin. Tavoitteena oli rakentaa osakesalkku, jossa kassavirta tulee osingoista. Toimialan lisäksi hän hajautti myös ostoajankohtaa, mikä osoittautui jälkikäteen oikeaksi ratkaisuksi.

Sari Vaajanen-Ärrälä

Muista myös nauttia

Vaajanen-Ärrälä kokee jo saavuttaneensa tavoitteensa: hän voi tehdä työkseen juuri sitä, mitä haluaa, eikä sitä, mitä rahan vuoksi pitäisi tehdä. Nyt sijoittaminen keskittyykin varallisuuden hoitamiseen ja tulovirtojen säilyttämiseen.

Tämän hetken taloustilanne ei ole Vaajanen-Ärrälän mielestä este sijoittamiselle. Hänen omat suomalaiset osakesijoituksensa ovat olleet vaikeimpina aikoina kokonaisuutena 40 prosenttia pakkasella ja nyt taas 45 prosenttia voitolla.

Sijoittaminen vaatiikin ennen kaikkea malttia ja uskoa kurssien nousuun. Riskin taas minimoi sillä, ettei hätiköi ja myy osakkeita ennen kuin niiden arvo on palannut vähintään hankintahinnan tasolle.

Hän muistuttaa, että kertyneistä säästöistä ja sijoituksista tulisi myös osata nauttia yhdessä lähimmäisten kanssa. Roope Ankan kaltaista saituruutta hän ei pidä lainkaan mielekkäänä.

Sijoittaminen on kuin nettishoppailua

Tällä hetkellä jopa 60 prosenttia Vaajanen-Ärrälän sijoituksista on koti- ja ulkomaisissa pörssiosakkeissa. Hänen parhaat kotimaiset sijoituksensa, kuten Neste Oil, Wärtsilä ja Huhtamäki, ovat vuosien saatossa tehneet noin 200 prosenttia voittoa. Nämä yhtiöt edustavat hyvin perinteisiä, jopa miehisiksi miellettyjä, teollisuuden aloja. Vaajanen-Ärrälän mielestä naisten ja miesten sijoittamisessa ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja.

– Yleisesti ottaen naiset saattavat ostaa tuntemiaan yhtiöitä ja sellaisia, joiden tuotteita ja palveluita he käyttävät, Vaajanen-Ärrälä pohtii.

Miehet taas saattavat ottaa enemmän riskejä ja haluavat sijoittaa yhtiöihin, joihin on asetettu suurempia tulevaisuuden kasvuodotuksia. Ehkä miesten avoimempi suhtautuminen raha-asioista puhumiseen selittää myös heidän aktiivisuutensa sijoitusmarkkinoilla.

Sari Vaajanen-Ärrälä

Myös naisten tulisi olla kiinnostuneempia säästämisestä ja sijoittamisesta – sekä puhua niistä enemmän. Jakamalla tietoa ja kokemuksia voitaisiin lisätä naisten kiinnostusta aiheeseen.

Vaajanen-Ärrälä vertaa sijoittamista nettishoppailuun, jota myös naiset harrastavat paljon.

– Pörssiosakkeiden ostaminen on yhtä helppoa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, kun asiaan paneutuu.

Suurimpana erona hän mainitsee kuitenkin sen, että sijoitettujen investointien voi odottaa poikivan tuottoa, kun taas ostetuilla tavaroilla on ainoastaan käyttöarvoa.

Vaajanen-Ärrälä ei näe syytä, miksi suomalaiset naiset eivät tulevaisuudessa rynnistäisi sankoin joukoin sijoitusmarkkinoille. He ovat itsenäisiä, työssäkäyviä päätöksentekijöitä. Sijoittamisen aloittaminen vaatii vain kynnyksen ylittämisen. Tekemällä oppii ja ymmärrys lisääntyy, kun uskaltaa kokeilla rohkeasti.

P.S. Sijoitussalkku taskussasi – lue lisää Nordea Investorista 

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kuvat: Maria Moulud

Kopioi sivun linkki: