Oman kodin etsintää ohjaa usein tunne, mutta mikä painaa vaakakupissa, kun haussa on sijoitusasunto? Kari Saukkonen ei tehnyt ostopäätöstä heppoisin perustein. Sijoitusasunto ei ole koti, se on bisnestä.

– Tähän ei sitten ikinä muuteta, Kari Saukkonen tuumasi avovaimolleen, kun he poistuivat omakotitalon asuntonäytöstä.

Keltainen, sittemmin harmaan pinnan saanut puutalo vantaalaisella pientaloalueella ei vastannut lainkaan odotuksia. Eläkeikäisen myyjän ja kolmissakymmenissä olevien ostajaehdokkaiden tyyli ja maku poikkesivat toisistaan kuin yö ja päivä.

– Olohuoneessa oli kuplavolkkarin kokoinen vuolukivitakka, joka sopisi mielestäni Lapin erämaamökkiin, mutta ei omakotitaloon Vantaalle, Saukkonen muistelee.

Kun omakotitalon myynti-ilmoitus oli seuraavan ja vielä sitäkin seuraavan sunnuntain Hesarissa, Saukkosen ”ei ikinä” muuttui vähitellen muotoon ”jospa sittenkin”. Asunnon pohjaratkaisu oli pariskunnan mielestä hyvä, vaikka aiemman omistajan sisustusratkaisut eivät miellyttäneetkään.

– Keskustelimme avovaimoni kanssa, että remontoidaan koko kämppä. Kun aloimme ynnäillä euroja, totesimme, että talosta voisi saada oman näköisen, Saukkonen kertoo.

Koska asunto ei käynyt kaupaksi, myyjä laski hintaa. Niinpä pariskunta tarttui tilaisuuteen ja teki edullisen tarjouksen sekä lopulta asuntokaupat, kun myyjä hyväksyi tarjouksen.

Ensimmäisenä juhannuksena uudessa kodissa Saukkonen purki takan.

– Kaksi päivää siinä meni ja 3000 kiloa kiveä tuli siirrettyä.

Lähes kolmen vuoden ahkera ja omistautunut remontointi sekä takanpurkutalkoissa vierähtänyt juhannus kannatti. Kaikki pinnat ja piha on laitettu uuteen uskoon ja Saukkosen perhe on asunut mukavasti omakotitalossa kohta 7 vuotta.

Omaan kotiin Saukkonen oli valmis vuodattamaan verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta äskettäin hankkimaansa sijoitusasuntoon hän ei sen sijaan suhtaudu yhtä tunteella.

– Ei olisi tullut mieleenkään, että hommaan siitä itselleni kolmen vuoden remonttiprojektin.

Saukkonen ei tehnyt sijoitusasunnon ostopäätöstä heppoisin perustein. Vaa’assa vain painoi tunnetta enemmän järki.

Bisnestä ja pitkän tähtäimen säästämistä

Kun oma asunto on koti, sijoitusasunto on bisnestä.

– Sijoitusasuntoon suhtautuu enemmän lukujen valossa ja sijoitusmielessä, Saukkonen kertoo.

Tärkeimmäksi syyksi sijoitusasunnon hankkimiseen Saukkonen kertoo säästämisen.

– Vanhemmat opettivat, että aina pitää jäädä vähän sivuun, sukanvarteen.

Tätä ohjetta seuraten Saukkonen noudatti isänsä esimerkkiä ja sijoitti osakkeisiin. Kun Saukkosen tuttavapiirissä alettiin hankkia sijoitusasuntoja, se herätti hänessä kiinnostuksen.

Vanhemmat opettivat, että aina pitää jäädä vähän sivuun, sukanvarteen.

– Näin, että kaikilla menee sijoitusasuntojen kanssa kivasti eikä ole ollut sen suurempia kommelluksia. Ajattelin, että itsekin olisi syytä laventaa sijoituspohjaa asuntosijoittamiseen, Saukkonen kertoo.

Asuntosijoittaminen on osakkeisiin verrattuna hyvin erilaista sijoittamista. Osakkeista on mahdollista saada rahaa käyttöönsä melko nopeasti, kun taas asuntosijoituksissa Saukkonen luo katseensa vuosien päähän.

– En hanki sijoitusasuntoa kahden vuoden tuottoja ajatellen, vaan ennemminkin 20 vuoden tähtäimellä.

Toiveena on saada pitkäaikaisella sijoittamisella ja sijoitusasuntoihin hajauttamisella turvaa vanhuuden päiville.

Myös lainaneuvottelu pankin kanssa oli erilainen kuin omaa asuntolainaa hakiessa. Omassa asuntolainassa katsottiin tuloja ja myös säästöillä oli isompi merkitys. Sijoitusasunnon rahoituksessa taas katsotaan vuokraa, jolla lainan lyhennykset on tarkoitus kattaa.

Saukkonen on pyrkinyt maksamaan oman asuntolainansa mahdollisimman nopeasti, mutta sijoitusasunnossa laina-aika on pidempi ja kuukausierissä on enemmän pelivaraa. Saukkonen varautui joustoluotolla siihen, jos asunnossa ei jonain kuukautena ole vuokralaista eikä vuokratuloja lainan lyhennyksiin.

– Aina pitää kuitenkin olla myös tietty puskuri nopeasti käyttöön otettavia rahoja, ettei pesukoneen hajoaminen riko budjettia, Saukkonen summaa.

Sijoittajan tie vie Jyväskylään

Kun Saukkonen etsi omaa kotia, hän kiersi asuntonäyttöjä ja haki paikkaa, jossa olisivat lähellä niin palvelut kuin päiväkoti ja koulu. Etäisyydellä Helsingin keskustaan ei tuolloin ollut niin paljon merkitystä, koska sekä Saukkosella että hänen avovaimollaan oli autot käytössä.

– Nyt kun etsin sijoitusasuntoa, oli pakko miettiä, että aika harvalla yksiössä asuvalla on auto.

Näin ollen sijoitusasunnossa merkitsivät eniten vuokraamiseen vaikuttavat asiat: hyvä sijainti lähellä keskustaa ja palveluja, järkevät kulkuyhteydet sekä tietysti asunnon kunto ja käytännöllisyys vuokralaiselle.

Sopivaa sijoituskohdetta etsiessä vierähti kuitenkin useampi vuosi.

– Aina löytyi syitä, miksi ei juuri tämä asunto. Hinta oli mielestäni liian kova tai sijainti oli huono.

Saukkonen seurasi sijoitusasuntojen myyntihintoja ja tuotto-odotuksia niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Pirkanmaalla ja Tampereen alueella. Lopulta Jyväskylä veti pisimmän korren.

Jyväskylä on kasvukeskus, josta media kirjoittaa, että se tulee olemaan yksi suosituimmista tulevaisuuden asuntosijoittamiskaupungeista.

– Minulla on Jyväskylässä tuttuja ja alue on muutenkin tuttu. Jyväskylä on kasvukeskus, josta media kirjoittaa, että se tulee olemaan yksi suosituimmista tulevaisuuden asuntosijoittamiskaupungeista, Saukkonen kertoo.

Saukkoselle on myös tärkeää, että taloyhtiö vaikuttaa järkevältä ja sen talous on kunnossa.

– Esimerkiksi nyt, kun talo on vasta rakenteilla eikä yhtiöllä ole vielä ensimmäistäkään toteutunutta tilinpäätöstä vaan pelkkä talousarvio, on tärkeää, että myös se vaikuttaa fiksulta eikä ole mitään miinaa näköpiirissä.

Saukkonen päätyi uudiskohteeseen, sillä uudessa talossa kymmeniä tuhansia euroja nielevät putkisaneeraukset tai julkisivuremontit eivät häämötä lähitulevaisuudessa. Uusissa asunnoissa myynti- ja tuotto-odotus on hyvä, joten hän päätti ostaa samasta taloyhtiöstä kerralla kaksi sijoitusyksiötä.

Tärkeintä on aloittaa

Taloyhtiön pihamaa on jo siivottu työkoneista ja rakennustarvikkeista. Seinät hohtavat valkeina. Saukkosen ostamat asunnot valmistuvat pian ja uudet vuokralaiset pääsevät asettumaan taloksi. Mitä Saukkonen odottaa tulevilta vuokralaisilta?

– Toivon, että he ovat rehellisiä ihmisiä, jotka maksavat vuokran ajallaan ja pitävät asuntoa hyvässä kunnossa.

Vuokraisännäksi ryhtyminen on Saukkoselle uutta. Asuntokaupat tehtyään hän on liittynyt Suomen vuokranantajiin ja opiskellut asunnonvuokralakia sekä vuokranantajan että vuokraajan vastuista, oikeuksista ja velvollisuuksista.

– Vuokrasopimukseen on kirjattu lainkohtia muun muassa siitä, että asunnon remontit vaativat vuokranantajan luvan. Täytyy käydä niitä vielä tarkemmin läpi vuokralaisten kanssa, että mitä saa ja ei saa tehdä. Ettei uutta asuntoa heti remontoida!

Saukkonen suhtautuu tulevaisuuteen kahden sijoitusasunnon omistajana ja vuokranantajana mielenkiinnolla, luottavaisin ja positiivisin mielin. Hän uskoo, että asiat hoituvat omalla painollaan, kun käyttää tervettä maalaisjärkeä.

Kukaan ei ole seppä, eikä vuokranantaja, syntyessään, joten ensimmäisten vuokralaisten myötä Saukkonen on varmasti monta asiaa viisaampi. Niin oman kodin kuin sijoitusasunnon ostamisessa oppii paljon matkan varrella.

– Niin kuin säästämisessä ylipäätään – tärkeintä on, että aloittaa.

9 vinkkiä sijoitusasunnon ostajalle

Sijoitusasunto tarjoaa usein pitkällä tähtäimellä muita omaisuuslajeja vakaamman tuoton ja säännöllistä kassavirtaa vuokratuloina.

Katso vinkit sijoitusasunnon ostajalle

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kuvat: Elias Ervast

Kopioi sivun linkki: