Leena Ranta sai teini-iässä isältään pienen pesämunan, joka isän opastuksella sijoitettiin joukkovelkakirjoihin. Varsinaisesti Ranta alkoi säästää vasta vuosikymmen myöhemmin tsunamin iskeydyttyä Japaniin.

Leena Rantaa ei sijoittaminen kiinnosta. Silti hänen tililtään menee joka kuukausi rahaa useampaan rahastoon. Tarvittiin kuitenkin maanjäristys ja sitä seurannut tsunami, ennen kuin Ranta aloitti säännöllisen säästämisen.

Ensiaskel säästämiseen isän opastuksella

Leena Ranta naurahtaa ja kertoo olevansa luonteeltaan hieman laihialainen. Jo pelkkä ajatus miinuksella olevasta pankkitilistä pistää ihon kananlihalle.

Ranta otti ensiaskeleensa säästämisen maailmaan teini-ikäisenä isän opastuksella. Isältä saatu pieni pesämuna sijoitettiin pariksi vuodeksi joukkovelkakirjoihin.

Säästöillä Ranta osti huonekaluja, kippoja ja kuppeja, kun muutti omilleen ensimmäiseen omaan kotiin. Osa rahasta jäi tilille säästöön.

Tarvittiin kuitenkin maanjäristys ja sitä seurannut tsunami, ennen kuin Ranta aloitti säännöllisen säästämisen.

Ylimääräisen rahan positiivinen ongelma

Vuosikymmen myöhemmin sanomalehdet ja uutislähetykset tulvivat kuvia Tōhokun alueelta Japanin koillisosista. Rannikolla oli sattunut voimakas maanjäristys, jota seurasi valtava tsunami sekä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus.

Juuri diplomi-insinööriksi valmistuneella Rannalla oli ongelma. Säännöllisten tulojen myötä säästötilille tuppasi kertymään kuukausittain ylimääräistä rahaa. Ranta on aina ollut maltillinen kuluttaja, jolla tulot ovat menoja suuremmat. Ranta tiesi kyllä, ettei matalan korkotason aikana rahojen makuuttamisessa tilillä ole järkeä, muttei oikein tiennyt, mitä muutakaan kuukausittain karttuvalla summalla tekisi.

Pankkineuvoja kannusti säästämään

Mutta miten valtava maanjäristys ja tsunami liittyvät Rannan sijoituksiin?

Osittain sattuman kautta. Ranta oli pankissa muissa asioissa, kun pankkineuvoja ehdotti Rannalle rahastosäästämisen aloittamista. Ranta päätti hankkia Japaniin sijoittavan rahaston osuuksia, sillä Japanin markkinat olivat onnettomuuden seurauksena syöksyneet hirmuiseen luisuun. Samalla tehtiin kuukausittainen säästösopimus myös pariin muuhun rahastoon.

Tileillä liki 90 miljardia euroa passiivista rahaa

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten tileillä makaa noin 85 miljardia euroa. Matalan korkotason aikana inflaatio nakertaa rahan arvoa ja tilillä olevien varojen ostovoima kärsii. Tämä oli myös Rannalle suurin motivaatio rahastosäästämisen aloittamiselle. Hän ei halunnut, että inflaatio syö tilillä olevien säästöjen arvoa.

Myös sijoitusstrategi Juha Kettinen Nordea Varallisuudenhoidosta kannustaa ihmisiä miettimään tarkemmin, missä säästövarat ovat.

– Tällä hetkellä tilit eivät tuota oikeastaan mitään. Jos rahojen ostovoiman haluaa säilyttää, täytyy säästöille hakea tuottoa joko joukkolainojen tai osakemarkkinoiden puolelta, Kettinen toteaa.

Säästää voi, vaikkei sijoittaminen kiinnostaisi

Mikä sitten neuvoksi, jos Rannan tavoin ylimääräistä rahaa tuppaa kertymään, mutta sijoittaminen ei sinällään kiinnosta tai se tuntuu turhan vaikealta?

Kettisen mukaan kaikista yksinkertaisin ratkaisu on säästää yhdistelmärahastoihin, jotka koostuvat sekä osakesijoituksista että korkosijoituksista. Rahastoihin säästäminen ei vaadi säästäjältä toimenpiteitä, sillä rahastosalkkua ei tarvitse itse hoitaa millään tavalla. Riittää, että rahastosäästösopimuksen tehdessä määrittää, minkä verran ja kuinka usein rahastoa ostaa.

Ensimmäisenä toki pitää tehdä päätös rahastosäästämisen aloittamisesta. Se tuntuukin usein olevan monelle säästämisen hankalin askel.

– Ensimmäisenä toki pitää tehdä päätös rahastosäästämisen aloittamisesta. Se tuntuukin usein olevan monelle säästämisen hankalin askel, Kettinen tuumaa.

Rahastosäästösopimuksen voi tehdä helposti verkkopankin kautta, joskin Kettinen suosittaa tapaamaan sijoitusneuvojan joko konttorissa tai verkkotapaamisessa.

– Sijoitusneuvojan kanssa kannattaa laatia säästämisen suunnitelma. Tapaamisessa mietitään muun muassa miten ja kuinka pitkäksi aikaa on tarkoitus säästää. Suunnitelmassa huomioidaan myös, minkä suuruisia riskejä on valmis sijoittamisessa ottamaan. Tapaamisessa saa apua myös sopivan rahaston valintaan, Kettinen summaa.

Pienelläkin summalla pääsee mukaan

Tilille ei tarvitse kertyä moninumeroisia summia ylimääräistä rahaa, vaan rahastosijoittamiseen pääsee kiinni pienelläkin summalla. Säästösopimukseen voi myös kirjata välikuukausia, jos oma talous on toisinaan tiukemmalla.  

Pikkusormi säästämiselle

Rahastosäästämisen voi helposti aloittaa, vaikkei sijoittamisesta olisikaan sen ihmeemmin kiinnostunut. Kettisen mukaan monen kiinnostus aiheeseen lisääntyy pikkuhiljaa, kun on aloittanut säästämisen.

Kuin varkain moni alkaakin seurata tarkemmin omia tuloja ja menoja sekä lukea talousuutisia aiempaa tarkemmin. Tiedon ja taidon karttuessa on mahdollista myös siirtyä halutessaan hieman monimutkaisempiin sijoitusratkaisuihin.

Myös Ranta haaveilee, että olisi jonain päivänä kiinnostunut sijoittamisesta niin paljon, että alkaisi kerryttää itselleen myös osakesalkkua. Toistaiseksi, vaikka Ranta onkin yrittänyt olla aiheesta kiinnostunut, ei sijoittaminen innosta niin paljon, että hän jaksaisi todella kiinnostua siitä ja käyttää siihen aikaa. Rahastosäästäminen tuntuu sen sijaan sopivalta ja sopivan helpolta tavalta säästää.

Säästöt rahastonhoitajan huomassa

Rahaston salkunhoitajan tehtävänä on katsoa, että rahasto saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Tililtä menee kuukausittain tietty summa rahastoihin, eikä Ranta kiinnitä summaan juurikaan huomiota.

– Jos haluaisin tehdä vaikka isomman remontin, niin mielestäni se olisi perusteltu syy nostaa rahoja. Tai tarvittaessa rahastosta voisi helposti nostaa rahaa vaikkapa auton hankkimista varten, Ranta kiteyttää.

Kiinnostuitko säästämisestä? Lue lisää Säästäjän rahastoista

Nainen, tartu sijoitussalkkuun!

 

Teksti: Riikka Karppinen

Kuvat: Eeva Murtolahti

Kopioi sivun linkki: