Termi tutuksi: Edunsaajamääräys

Tässä juttusarjassa tehdään taloussanasto tutuksi.

 

Oikea vastaus: B

Määräys siitä, kenelle vakuutuskorvaus maksetaan silloin, kun sitä ei makseta vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle itselleen. 

Kuvittele, että olet ottamassa henkivakuutusta. Sinulla on oikeus päättää se taho, jolle vakuutuskorvaus vakuutustapahtuman, eli tässä tilanteessa kuoleman, sattuessa maksetaan. Tätä tarkoittaa edunsaajamääräys.

– Edunsaajaksi voidaan määrätä joko luonnollinen tai juridinen henkilö. Luonnollinen henkilö tarkoittaa yksittäistä ihmistä, ja juridinen henkilö esimerkiksi yritystä tai muuta yhteisöä, tarkentaa Nordean lakimies Jannica Salo.

Edunsaajamääräykset voidaan jakaa yleisiin ja erityisiin. Yleisten edunsaajamääräysten tulkintaperusteet tulevat vakuutussopimuslaista. Yleisiä edunsaajamääräyksiä ovat esimerkiksi puoliso ja omaiset ja puolison edunsaajamääräys tulkitaan tarkoittavan vakuutuksenomistajan aviopuolisoa tai rekisteröityä puolisoa. Erityinen edunsaajamääräys on puolestaan muu kuin yleinen edunsaajamääräys.

– Jos siis haluat, että esimerkiksi avopuolisosi on edunsaajasi, tulee sinun erikseen nimetä hänet edunsaajaksi. Yleisen edunsaajamääräyksen mukaan avopuoliso ei ole oikeutettu puolison vakuutuskorvaukseen, Salo selventää.

Vakuutuksenottajalla on myös pääsääntöisesti oikeus muuttaa edunsaajamääräystä tai peruuttaa se koska tahansa vakuutuksen voimassaoloaikana. Edunsaajamääräys kannattaakin muistaa pitää ajan tasalla elämäntilanteiden muuttuessa, esimerkiksi avioerotilanteessa. Edunsaajamääräys ja sen muutokset tulee tehdä aina kirjallisesti vakuutusyhtiölle.

Teksti: Veera Argillander

Kuvitus: Ville Korhonen

Kopioi sivun linkki: