Perintö- ja lahjaverotus keveni – miten se vaikuttaa perintöihin ja rahalahjoihin?

Saatko vanhemmiltasi lahjaksi suuren summan rahaa tai peritkö asunnon? Vuoden 2017 alusta voimaan astunut lakimuutos vaikuttaa lahjoista ja perinnöstä maksettavan veron määrään. Lue, miten paljon veroa maksat.

Lakimuutoksen myötä lahja- ja perintöverotus kevenivät molemmissa veroluokissa. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat esimerkiksi aviopuoliso, lapset, lapsenlapset ja vanhemmat. Toiseen veroluokkaan taas kuuluvat kaukaisemmat sukulaiset ja suvun ulkopuoliset henkilöt.

Ensimmäisessä veroluokassa ylin lahjaveroprosentti laski kolme prosenttiyksikköä ja perintöverotuksessa yhden prosenttiyksikön. Sekä lahja- että perintöverotuksen toisessa veroluokassa ylin veroprosentti laski kolme prosenttiyksikköä. Lisäksi lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä nousi tuhannella eurolla ja perintöverotuksessa korotettiin puoliso- ja alaikäisyysvähennystä.

Muutokset voivat kuulostaa pieniltä, mutta niillä on merkitystä, kun suunnittelee omaisuuden lahjoittamista tai antamista perinnöksi.

Tuhat euroa enemmän ilman veroa

Lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä nousi 4 000 eurosta 5 000 euroon. Lahjan, jonka arvo on maksimissaan 4 999 euroa, saa näin ollen antaa verovapaasti kenelle tahansa. Edellä mainittu määrä on lahjoittajakohtainen, jolloin esimerkiksi sekä isäsi että äitisi voivat antaa maksimisumman sinulle verovapaasti. Kolmen vuoden kuluessa samalta antajalta saadut lahjat lasketaan yhteen.

Kun lahjan arvo ylittää 4 999 euroa, veroluokalla on merkitystä veron määrään. Jos esimerkiksi saat äidiltäsi lahjan, jonka arvo on 10 000 euroa, lahjasta peritään 500 euroa veroa. Mikäli äitisi antaisi tuon summan kummilapselleen, veron määrä olisi 1 050 euroa. Voit tarkistaa veron määrän Verohallinnon lahjaverolaskurilla.

Käytä maalaisjärkeä

Lahjaverolta voi säästyä, jos saa lahjaksi pieniä summia pitkän ajan kuluessa. Jos siis saat äidiltäsi lahjoja, joiden kokonaissumma ei ylitä kolmen vuoden aikana 4 999 euroa, ei lahjaveroa tule maksettavaksi. Tällöin esimerkiksi rahaa voi antaa maksimissaan 138 euroa kuukaudessa. Maksimisumma kannattaa huomioida myös silloin, jos tekee lahjaksi rahastosäästösopimuksen, jonka avulla voi automatisoida säännöllisen ja pitkäjänteisen rahastoon säästämisen.

Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että lahjaksi lasketaan rahan ja arvopapereiden lisäksi tietenkin myös esimerkiksi asunnon ja kesämökin omistuksen siirto.

Vaikka kolmen vuoden sääntöä noudattaessa veroa ei tule maksettavaksi, voi olla järkevää antaa koko lahja kerralla. Esimerkiksi jos äitisi antaa sinulle lahjaksi 100 000 euron arvoisen asunnon, veron määrä on tällöin 10 100 euroa. Muita veroja, kuten varainsiirtoveroa ei lahjan yhteydessä peritä. Usein onkin siis syytä pohtia, kannattaako ja voiko lahjan toteuttaa kerralla vai osissa. Asunnon pilkkominen murto-osiin ja lahjoittaminen verovapaasti veisi kuutisenkymmentä vuotta, vaikkei asunnon arvo edes tänä aikana nousisi. Verotus kuitenkin sinä aikana muuttunee. On toki syytä välttää järjestelyjä, jotka voidaan tulkita veronkierroksi.

Helpotusta perintöverotukseen

Puoliso- ja alaikäisyysvähennys pienentävät verotettavaa perintöä. Veromuutoksen myötä perintöverotuksen puolisovähennystä korotettiin 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Esimerkiksi jos äitisi saisi testamentilla isäsi kuollessa vaikkapa 100 000 euroa, veronalaista on vain 90 000 euron ylittävä osa eli 10 000 euroa ja koska se alittaa perintöverotaulukon alarajan, ei veroa menisi lainkaan.

Alaikäisyysvähennyksen saa vain se, jolla perinnönjättäjän kuolinhetkellä on lähinnä oikeus periä perinnönjättäjä, eli esimerkiksi perittävän alaikäinen lapsi. Alaikäisyysvähennykseen ei siis ole oikeutettu, jos esimerkiksi saa perintöä testamentilla isoäidiltä ja alaikäisen omat vanhemmat elävät.

Juttua varten on haastateltu Nordean pankkilakimiestä.

Teksti: Mari Ihalainen

Kuvitus: Ville Salmisalo

Kopioi sivun linkki: