Ota termit haltuun, aloitteleva sijoittaja!

Ajatus sijoittamisesta kutkuttaisi, mutta sijoitusjargon kuulostaa heprealta? Älä huoli – nämä käsitteet sisäistämällä pääset jo hyvin alkuun.

Ennen kuin astelet sijoitusneuvojan luo tai teet sijoitussopimuksen verkossa, on hyvä selventää hieman sijoitusaiheista terminologiaa. Näiden kysymysten avulla hankalalta tuntuva sijoitussanasto aukeaa aloittelevallekin sijoittajalle.

1. Ensimmäinen kysymys: Haluatko sijoittaa vain kerran vai säästää säännöllisesti?

Rahastosäästämisestä puhutaan, kun rahaa ohjataan sijoitustoimintaan säännöllisesti pieniä summia kerrallaan. Esimerkiksi kuukausittain säästämällä sijoittamisen alkuun pääsee jo varsin pienellä pääomalla eli panostuksella.

Käytännössä kuitenkin kaikki sijoitusmarkkinoille laitettu raha on sijoittamista.

2. Toiseksi: Kuinka pitkäksi aikaa voit ja haluat sijoittaa rahasi? Ja onko sijoittamisellasi jokin tavoite?

Sijoitusaika on ajanjakso, jonka ajan rahat ovat kiinni sijoituksessa. Sijoitusaika voi vaihdella vuorokaudesta kymmeniin vuosiin.

Sijoitushorisontti taas on näkemys siitä, mihin tähtäät sijoittamisella sekä ajallisesti että tavoitteellisesti. Siintääkö sijoittamisen maali lokoisissa eläkepäivissä? Vai onko tavoitteenasi ehkä säästää talven yli ensi kesän lomamatkaan?

3. Entä millaista tuottoa sijoittamisella tavoittelet ja kuinka suurta riskiä olet valmis sietämään sen saadaksesi?

Tuotto on sijoituksen arvon kehitys. Tuotto voi olla myös negatiivista, jolloin sijoituksen arvo vähenee. Jos sijoittaa satasen ja vuoden päästä ottaa ulos 110 euroa, sijoituksen tuotto on +10 euroa. Jos samasta satasesta saa vuoden päästä vain 90 euroa, sijoituksen tuotto on –10 euroa.

Tuotto-odotus on arvio siitä, millaista tuottoa sijoitus tulee tekemään. Arvio perustuu sijoituskohteen aiempaan menestykseen ja markkinaennusteisiin.

Riski tarkoittaa sijoituksen tuoton vaihtelua. Mitä suurempaa vaihtelu on, sen suurempi on riski. Kaikki sijoittamisessa liittyy tuottoon ja riskiin. Ne kulkevat käsi kädessä.

4. Kun tuotto-odotus, riskinsietokyky ja sopiva sijoitusaika ovat selvinneet, on aika valita tarpeisiisi sopiva sijoitusinstrumentti.

Instrumentista puhuttaessa tarkoitetaan arvopaperikaupan kohdetta, johon sijoittaja rahansa laittaa. Se voi olla esimerkiksi osake, eli osa yhtiön omistuksesta, tai obligaatio, eli joukkovelkakirjalaina.

Aloittelevalla sijoittajalle sopivin valinta on kuitenkin usein rahasto. Se on kuin suuri, yhteinen sijoitussalkku, jonka yhdessä omistavat kaikki siihen rahaa sijoittaneet.
Rahastoa hoitaa palkattu sijoitusalan ammattilainen, salkunhoitaja, joka vastaa rahaston varojen sijoittamisesta asiantuntevasti ja tuottavasti.

Rahastoja on erilaisia, riippuen siitä millaisille markkinoille rahaston varat sijoitetaan. Korkorahaston varat sijoitetaan korkomarkkinoille, obligaatiorahasto obligaatioihin ja osakerahaston osakkeisiin.

Yhdistelmärahastossa varat ovat sijoitettu sekä korkoihin että osakkeisiin. Esimerkiksi Nordean Säästäjän rahastoihin kuuluvan Säästö 50 -rahaston varoista puolet on sijoitettu korkomarkkinoille ja toinen puolisko osakemarkkinoille.

5. Lopulta sijoituksistasi muodostuu sijoitussalkku. Tuottava ja turvallinen salkku on huolella hajautettu. Se tarkoittaa, että salkku sisältää sijoituksia eri markkinoille, maihin ja toimialoille salkkuun kohdistuvan riskin pienentämiseksi.

Asiantuntijana jutussa toimi Senior Business Developer Jussi Särkkä Nordean Household Strategy and Development -yksiköstä.

Lue lisää sijoittamisesta täältä ja Nordean Rahastot Nyt - ja Sijoita Nyt -palveluista.

Ota yhteyttä, niin tehdään sinullekin säästämisen suunnitelma!

Teksti: Minttu Käenmäki

Kopioi sivun linkki: