Miten rahastot syntyvät?

Mistä ideat rahastoihin tulevat ja ketkä niitä keksivät? Nordean rahastojen tuotekehityksestä vastaavan Antti Savosen mukaan rahastojen kehittäminen on kuin minkä tahansa tuotevalikoiman kehittämistä: tarjoama on pidettävä tuoreena ja kiinnostavana niin, että asiakas löytää juuri haluamansa.

Kehittyville markkinoille sijoittava Kehittyvät Tähdet* on yksi Nordean kansainvälisesti tarjoamasta noin 350 rahastosta. Siihen ovat viimeisten viiden vuoden aikana laittaneet rahojaan yli 1,5 miljardin arvosta tuhannet sijoittajat piensäästäjistä suursijoittajiin, kuten eläkevakuutusyhtiöihin. Rahastoon sijoitetut summat voivat vaihdella 50 euron kuukausisäästöistä miljoonien eurojen kertasijoituksiin.

Niin Kehittyvät Tähdet kuin mikä tahansa muukin sijoitusrahasto koostuu arvopapereista ja sen omistajia ovat sijoittajat, jotka ovat ostaneet rahasto-osuuksia. Rahaston omistusosuuden suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon rahasto-osuuksia sijoittaja on siitä ostanut.

– Sijoitusrahasto on tavallaan kuin osakeyhtiö; sen omistavat osuudenomistajat samaan tapaan kuin osakkeenomistajat osakeyhtiön. Osuudenomistaja voi olla pieni tai iso, mutta kukin omistaa oman siivunsa rahastosta, havainnollistaa rahastojen tuotekehitystyöstä vastaava Antti Savonen Nordeasta.

Yksinkertaisimmillaan rahastolla voisi Savosen mukaan olla vain yksi omistaja. Suomessa sijoitusrahastolainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että tavallisissa sijoitusrahastoissa on oltava vähintään 50 omistajaa. Vaikka rahaston nimessä olisi Nordea, ei Nordea omista rahastoja, vaan Nordea Funds Oy toimii rahastoyhtiönä, joka hallinnoi rahastoja ja niihin sijoitettuja varoja osuudenomistajien puolesta.

Nordea on Pohjoismaissa ja Euroopassa iso toimija, joka palvelee erilaisia asiakkaita maantieteellisesti suurella alueella. Myös sijoituskohteita ja erilaisia tapoja sijoittaa on paljon. Sen vuoksi myös Nordean rahastotarjoama on laaja. Rahastot jaotellaan tyypillisesti sijoituskohteiden mukaan neljään: osakerahastoihin, korkoinstrumentteihin sijoittaviin rahastoihin, korko- ja osakesijoitusten yhdistelmärahastoihin sekä vaihtoehtoisiin rahastoihin, jotka voivat olla esimerkiksi raaka-aine-, hedge- tai kiinteistörahastoja. Eri rahastoissa myös riskin suuruus vaihtelee.

Mutta miten rahastot syntyvät ja ketkä niitä kehittävät?

Rahasto on yhteistyön tulos 

Rahastojen kehittämisestä vastaa Nordea Fundsin tuotekehitysosasto, mutta se ei tee kehitystyötä suinkaan yksin. Savosen mukaan niin uuden kuin entistä paremmaksi kehitetyn vanhan rahaston taustalla on kymmeniä tunteja yhteistyötä niin salkunhoitajien kuin sijoitusneuvojienkin kanssa. Näin asiantuntijoiden erikoistunut huippuosaaminen, tietotaito ja kokemus saadaan hyödynnettyä valmiissa rahastotuotteissa.

Tuotteiden kehityksestä vastaava osasto tekee säännöllisesti yhteistyötä konttoreissa työskentelevien sijoitusneuvojien kanssa, kartoittaa markkinoiden tapahtumia ja ajankohtaisia tutkimuksia, kokoaa yhteen ideat ja kehittää rahastoja valmiiksi tuotteiksi asti. Tuotekehitysosasto toimii Savosen mukaan kuin kapellimestari, joka ohjaa eri osa-alueita, kun uutta rahastoa luodaan.

– Nyt tarvitaan tuota viulua ja tuolta vähän selloa.

Kaikki alkaa ideasta

Rahaston kehitys lähtee liikkeelle ideasta. Uuden rahaston taustalla ovat yleensä tarkat arviot siitä, että rahasto sopii monen sijoittajan tarpeisiin. Osa lanseerauksista on strategisia. Silloin taustalla on näkemys ja yhteisymmärrys siitä, että rahasto on jotain sellaista, mitä asiakkaat tulevat tulevaisuudessa haluamaan.

– Meidän on oltava askel edellä, jotta voimme pärjätä kilpailussa ja tarjota asiakkaalle ajankohtaisia rahastoja. Toimiala menee nopeasti eteenpäin ja sijoitusmarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, Savonen kertoo.

Vasta kun idea on todettu hyväksi ja sille näytetään vihreää valoa, aletaan rahastoaihiota tarkastella yksityiskohtaisemmin. Nopeimmillaan vanhan rahaston muutos voi edetä ideasta toteutukseen vain muutamassa viikossa, mutta erityisesti uusissa, lanseerattavissa rahastoissa kehitysaika voi olla jopa puolesta vuodesta vuoteen. Tähän vaikuttaa Savosen mukaan paljon rahaston rakenne ja sen kohdemarkkinat eli sijoitetaanko esimerkiksi suomalaisiin yrityksiin tai ulkomaille.

– Jos rahasto haluaa sijoittaa esimerkiksi Intian osakemarkkinoille, pitää varata useampi kuukausi, että saadaan paikallisten viranomaisten kanssa paperit kuntoon.

Rahasto on perustamisesta lähtien viranomaisten valvoma ja sääntelemä sijoitus, jonka riskienhallinnasta huolehtivat ammattilaiset.

Hyvä valikoima vaatii jatkuvaa työtä

Koska Nordealla on jo satoja erilaisia rahastoja, puuttuvia tuotteita ja täytettäviä aukkoja on melko vähän. Vuosittain lanseerataan vain muutamia täysin uusia rahastoja. Tuotekehittäjien työ keskittyykin pääasiassa olemassa olevien rahastojen kehittämiseen vastaamaan muun muassa markkinoilla tapahtuvia muutoksia ja alati muuttuvaa rahoituslainsäädäntöä, EU-direktiivejä ja säännöksiä. Tuotekehityksen tehtävänä on tarjota sijoittajille rahastoja, joiden avulla he saavat ottamalleen riskille mahdollisimman hyvän tuoton. 

Savonen vertaa rahastotuotteiden kehittäjien työtä minkä tahansa tuotevalikoiman hoitoon: tarjolla on laaja valikoima erilaisia tuotteita, jotka kiinnostavat eri asiakkaita, eikä joukossa ole vanhentunutta tavaraa.

– Meidän työtämme on pitää valikoima niin hyvänä ja kiinnostavana kuin mahdollista, Savonen kiteyttää.

Kun asiakas menee pankkiin sijoitusasiantuntija pakeille, asiantuntija arvioi asiakkaan sijoittamisen tavoitteet ja riskinottohalukkuuden ja antaa suosituksen siitä, minkälainen sijoitussalkku voisi olla sopiva asiakkaan tarpeille.

– Asiakas saa sijoitusneuvojalta suosituksen ja löytää valikoimasta ne rahastot, jotka hän tarvitsee sijoitussalkun kokoamiseen, Savonen kertoo.

Savonen kertoo, että saman valikoiman äärelle saattaa saapua myös suursijoittaja, joka sijoittaa miljoonansa juuri tiettyyn, itselle sopivaan rahastoon. Nordean tuotekehittäjien tehtävänä onkin huolehtia, että asiakas löytää myös silloin etsimänsä rahaston.

Niin sijoittaminen kuin sijoitustuotteiden kehittäminen ovat pitkällä aikavälillä tehtävää työtä.

– Lähtökohtaisesti rahastoja perustetaan toistaiseksi ja niiden on tarkoitus elää vuosikausia, koska myös asiakkaan sijoitushorisontti on tyypillisesti pitkä, Savonen kertoo.

Nykyinen sijoitusrahastolaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1987 ja silloin perustettiin ensimmäiset Suomeen rekisteröidyt rahastot. Savosen mukaan tilanne oli rahastoissa tuolloin täysin vastaava, kuin jos olisi mennyt ruokakauppaan pikkukaupungissa; valikoima oli suppea.

– Vihanneshyllyssä oli perunaa, sipulia, porkkanaa, banaaneja ja omenoita. Nyt samoissa marketeissa on kaikkea karambolasta lähtien.

Savonen kertoo, että rahastovalikoima ja sijoitusmahdollisuudet ovatkin nykyään aivan eri luokkaa kuin 1980-luvun lopulla, mikä osoittaa sen, että vuosien varrella on tehty paljon tuotekehitystä.

* Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet -rahastoa hallinnoi Nordea Investment Funds S.A. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan tulee aina tutustua rahaston ominaisuuksiin, kuluihin ja riskeihin, jotka ilmenevät rahaston avaintietoesitteestä sekä muusta lakisääteisestä materiaalista, jotka ovat saatavilla osoitteesta www.nordea.fi/rahasto.

Lue lisää säästäjän rahastoista

Tutustu kattavaan rahastovalikoimaan – Rahastot Nyt

Nordea Funds Magazine on maksuton verkkolehti kaikille rahastoista ja sijoittamisesta kiinnostuneille. Klikkaa, tutustu sisältöihin ja tilaa itsellesi uutiskirje.

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kopioi sivun linkki: