Mitä rahastosijoittaminen maksaa?

Miksi osakerahastojen kulut ovat yleensä korkorahastoja suurempia, ja mistä rahastosijoittamisessa ylipäänsä maksaa? Kun ymmärtää avainlukujen lisäksi, mistä rahastojen kulut koostuvat, on helpompi vertailla sijoitusvaihtoehtoja ja valita itselleen sopiva sijoituskohde.

Rahastoja vertaillessa on oleellista tietää, mitä kuluja niillä on. Rahaston juoksevat kulut sisältävät rahaston hallinnointipalkkion sekä esimerkiksi säilytysyhteisölle maksettavia kuluja ja veroja. Säilytysyhteisö voi olla arvopaperinvälittäjä, pankki tai säilytysyhteisötoimintaan toimiluvan saanut yhtiö, joka säilyttää rahastoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sijoitusrahaston omaisuutta.

Luku on tärkeä, mutta päätöksiä ei kannata tehdä pelkästään kulujen pohjalta. Alhaiset kulut eivät nimittäin takaa hyvää tuottoa tai itselleen sopivaa riskitasoa. Jos tuottoennusteen ja riskitason valinnan jälkeen jää jäljelle useampi sopiva sijoitusvaihtoehto, voi valinnassa auttaa kulujen vertailu.

Kuluille on vaikea määritellä yleisiä suuntaviivoja, mutta pääsääntö on, että osakerahastojen kulut ovat korkorahastoja suurempia. Osakerahastojen kulut yleensä kasvavat, mitä eksoottisemmille markkinoille mennään, koska silloin salkun hoitaminen ja sijoituskohteiden analysoiminen on kalliimpaa.

Kaupankäyntikulut tarkoittavat rahaston maksamia kuluja, kun se ostaa tai myy arvopapereita. Myös rahaston kaupankäyntikulut on vähennetty rahasto-osuuden arvosta. Muita rahastojen kuluja ovat tuottosidonnainen palkkio sekä merkintä- ja lunastuspalkkiot. Nämä kulut eivät sisälly juokseviin kuluihin.

Rahastojen kulut ja avainluvut käytännössä: vertailussa kaksi esimerkkirahastoa

Nordean Säästö 50 -rahasto

Säästö 50 -yhdistelmärahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa keskimääräisellä riskillä.

Vuosituotto: Kolmen vuoden aikajänteellä rahaston vuosituotto on ollut 3,69%, mikä on jäänyt 0,9% vertailuindeksistä. Yhdistelmärahastolle tämä on kohtuullinen ero vertailuindeksiin.

Volatiliteetti: Kolmen vuoden vuosivolatiliteetti on ollut 8%, mikä on tyypillinen keskimääräistä riskiä kantavalle rahastolle.

Sharpen luku: Rahaston viiden vuoden Sharpen luku on 0,19, mikä on kohtuullinen maltillista riskiä kantavalle rahastolle.

Morningstar-luokitus: 5 tähteä, eli paras mahdollinen. Rahasto kuuluu globaalien maltillisten yhdistelmärahastojen 10 prosentin parhaimmistoon Euroopassa.

Juoksevat kulut: Vuositasolla 1,62%. Kulut ovat selkeästi esimerkiksi indeksisijoituksia kalliimmat, mutta toisaalta rahasto on pystynyt tuottamaan suhteessa riskiin hyvin ja on parhaan 10 prosentin joukossa.

Nordean Nora three -rahasto

Nora three -rahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa keskimääräisellä riskillä. Rahasto on saatavilla Nordean digineuvojalta Noralta verkkopankista.

Vuosituotto: Rahasto on lanseerattu vasta loppuvuodesta 2017, joten vuosituotto ei vielä lyhyen historian takia ole riittävän kuvaava. Ensimmäisiltä parilta kuukaudelta rahaston tuotto on 1,07%.

Volatiliteetti: Nora on uusi rahasto, ja se tavoittelee keskimääräisen riskin rahastoille tyypillistä volatiliteettia. Kun rahaston ikä kasvaa, volatiliteetti voidaan laskea tarkasti, ja se kuvaa rahastoa paremmin.

Sharpen luku: Rahastolla ei ole vielä Sharpen lukua, koska se on ollut olemassa vasta vähän aikaa.

Morningstar-luokitus: Rahastolla ei ole vielä luokitusta, koska se on ollut olemassa vasta vähän aikaa.

Juoksevat kulut: Vuositasolla 0,69%. Rahaston kulut ovat edulliset.

Juttua varten on haastateltu Nordean säästämisen ja sijoittamisen johtajaa Tanja Erosta sekä rahastoyhtiön asiantuntijaa Miia Hukaria.

Aloitteleva sijoittaja, ota nämä taloustermit ja avainluvut haltuun.

Viisi myyttiä rahastosijoittamisesta – totta vai tarua?

Oletko kiinnostunut sijoittamisesta? Listasimme parhaat aihetta käsittelevät teokset

Säästäjän rahastoja moneen makuun

Nordean säästäjän rahastoista löytyy jokaisen omaan säästöaikaan ja riskitasoon sopiva sijoitusvaihtoehto niin aloittelevalle kuin kokeneellekin sijoittajalle. Ne sopivat niille, jotka kokevat markkinoiden ja sijoitusten seuraamisen vievän liikaa aikaa. Kun rahaston on valinnut, salkunhoitaja hoitaa varoja rahaston sijoituspolitiikan puitteissa, seuraa markkinatilannetta ja reagoi siihen. Salkunhoitaja huolehtii, että valittu tuotto-odotus ja riskitaso säilyvät. Rahastoja voi ostaa ja myydä milloin vain. Puolestaan digitaalisen säästäjän Nora-rahastot sopivat niille, jotka haluavat tehdä säästämisen suunnitelman digitaalisesti ja arvostavat sitä, että alkuun pääsee muutamassa minuutissa. Digitaalisen sijoituspalvelun Nora-rahastoja on viisi, jotta kaikille löytyy sopiva tuotto- ja riskitaso.

Teksti: Saara Tammi

Kuvat: Johanna Taskinen

Kopioi sivun linkki: