Näin hyödyt matalista koroista ja vältät niiden haitat

Korot ovat alimmillaan vuosiin, mutta onko se hyvä vai huono asia? Vastaus tiivistettynä: hyvä, jos ottaa lainaa ja huono, jos on korkosijoittaja tai jos makuuttaa rahojaan tilillä.

Asioissa on aina kaksi puolta, mikä pätee myös korkoihin, ja siksi matalat korot luovatkin sekä ongelmia että mahdollisuuksia. Siitä, miksi näin on ja miten nykytilanne vaikuttaa eri valintoihin, kertoo Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Lippo Suominen.

Kerrataan ihan ensin lyhyesti, mitä korko oikeastaan on ja miten se liittyy keskuspankkeihin ja inflaatioon.

– Korko on korvaus siitä, että antaa rahan jonkun toisen käyttöön toistaiseksi ja siirtää oman rahankäytön tulevaisuuteen. Korko on siis korvaus epävarmuudesta, tiivistää Suominen.

Korko eli epävarmuudesta peritty korvaus koostuu kahdesta osasta, joista vain toiseen lainoittaja, esimerkiksi pankki, voi vaikuttaa. Toisesta osasta päättävät Euroopan keskuspankki ja yleiset korkomarkkinat.

– On yleinen korkotaso, joka riippuu Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta ja siihen vaikuttavat talous- ja inflaationäkymät. Toinen osuus korosta on lainanottajakohtainen riskimarginaali, joka riippuu siitä, miten luotettava lainan saava taho on, eli miten varmasti tältä saa rahat takaisin.

Kun menet pankkiin ottamaan esimerkiksi asuntolainaa, huomaat, että asuntolainan korko muodostuu viitekorosta ja sen päälle laskettavasta marginaalista. Viitekorko perustuu markkinoiden hinnoitteluun tulevasta rahapolitiikasta. Se voi olla joko euromaiden yhteinen viitekorko eli euribor tai pankin oma Prime-korko. Nämä molemmat ovat ajan mittaan muuttuvia ja seuraavat ohjauskorkoa, joskin hieman eri tavoin.

Kolmas vaihtoehto on kiinteä korko, joka pysyy nimensä mukaisesti samana koko laina-ajan.

Marginaali taas on se osa korkoa, joka määritellään jokaiselle lainanottajalle erikseen. Se on korvaus siitä riskistä, että lainanottaja ei maksaisikaan takaisin lainaansa. Samalla marginaali on se osa korosta, johon viitataan, kun puhutaan lainaneuvottelusta eli siitä osasta kokonaiskorkoa, joka on lainanhakijakohtainen.

Matalat korot lisäävät taloudellista toimeliaisuutta

Kun talouskasvu on heikkoa, kuten se on nyt, keskuspankki painaa pankkien seuraaman ohjauskorkonsa alas. Ohjauskorko on korkotaso, jolla keskuspankki lainaa rahaa pankeille ja siten se vaikuttaa välillisesti pankin asiakkailleen myöntämiin markkinakorkoihin. Ohjauskorkoa laskemalla keskuspankki voi siis lisätä taloudellista toimeliaisuutta.

– Tavoitteena on, että ihmiset ottaisivat enemmän lainaa ja rahaa investoitaisiin ja kulutettaisiin, jotta saataisiin talouskasvu piristymään. Kun talous lähtee kasvamaan, inflaatio kiihtyy samalla, Suominen selventää.

Tästä päästäänkin inflaatioon. Mitä inflaatio on ja miksi siitä pitäisi kiinnostua? Yksinkertaisesti inflaatio on rahan arvon heikentymistä.

– Inflaation myötä saat tulevaisuudessa samalla rahalla entistä vähemmän ostettua.

Toisin sanoen, jos sinulla on nyt tuhat euroa, saat samalla tuhannella eurolla ostettua vuoden päästä vähemmän kuin nyt. Mitä suurempaa inflaatio on, sitä vahvempi sen rahan arvoa syövä vaikutus on.  

Vielä joulukuussa inflaatio oli matalaa, tarkalleen noin 1,1 prosenttia, kun se oli tammikuussa jo 1,8 prosenttia, mikä on lähellä Euroopan keskuspankin noin kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Lainanottajalle matala inflaatio on hyvä uutinen, sillä inflaatiota kiihdyttääkseen keskuspankki painaa korot alas.

– Tällä hetkellä keskuspankin korot ovat miinuksella, eivätkä ne voi laskea juuri enää nykyistä alemmaksi. Paljon paremmaksi tilanne ei voi esimerkiksi asuntolainan ottamisen kannalta enää mennä, painottaa Suominen.

Rahoja makuuttamalla voit vain menettää, et tehdä tuottoa

Lainanantajalle eli pankille alhaisten korkojen vaikutus on päinvastainen kuin lainanottajalle, koska sille lainan tuotto jää matalaksi. Sama pätee myös tavallisiin säästäjiin, jotka makuuttavat rahojaan talletustilillä tai määräaikaisella tuottotilillä, koska tilikorot ovat nyt matalat.

Säästämisen vaihtoehto on sijoittaminen. Mitä suuremman riskin olet valmis ottamaan, sitä suuremman tuoton voit saada, toki samalla myös riski tappioille kasvaa.

– Rohkeampi riskinotto on yksi tavoite, joka keskuspankilla on. Kun laina on halpaa, ihmiset ovat valmiita tekemään riskisempiä sijoituksia ja investointeja, mikä tukee talouskasvua.

Mielenkiintoinen kysymys on tietysti se, miten korkojen kulloinenkin taso vaikuttaa tavallisten kansalaisten valintoihin. Suomisen mukaan korkotason vaikutuksen rahan käytössä näkee selvästi.

– Lainanotto lisääntyy korkojen laskiessa, ja säästäjäpuolella raha hakeutuu tileiltä tuottavampiin sijoituskohteisiin, kuten osakkeisiin ja joukkolainoihin, joko suoraan tai rahastojen kautta.

Matalista koroista huolimatta on tietysti järkevää pitää erillisellä pankkitilillä puskurirahastoa pahojen päivien varalta. Sen sijaan ylimääräinen raha voi olla kannattavaa sijoittaa – eli laittaa tekemään työtä omistajansa puolesta.

Helpoin tapa sijoittamiseen perehtymättömälle on sijoittaa yhdistelmärahastoon. Ne tarjoavat mahdollisuuden saada rahoilleen tiliä parempaa tuottoa.

– Näin saa ison kasan sijoitusmarkkinoita haltuunsa yhdellä sijoituksella ja ammattilaiset pitämään huolta omista rahoista.

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä korko- että osakemarkkinoille ja ne sopivat henkilölle, joka haluaa valmiiksi hajautetun ja vaivattoman vaihtoehdon pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Koska sijoituskohteet on hajautettu eri markkinoille ja toimialoille, sijoituksiin liittyvä riski pienenee.

Omasta tuottotavoitteesta ja riskinsietokyvystä riippuen voi valita yhdistelmärahaston, jossa on sopivassa suhteessa korkeariskisempiä osakkeita ja matalariskisempiä korkosijoituksia.

Kun seuraavan kerran luet matalista koroista, muista siis seuraavat asiat: lainaa saa nyt halvalla, makuuttaminen maksaa rahaa ja jos haluaa hyvää tuottoa, täytyy olla valmis ottamaan riskiä. Jos kiinnostuit sijoittamisesta ja siitä, miten matalassa korkoympäristössä kannattaa sijoittaa, voit lukea aiheesta lisää täältä

Ota yhteyttä, niin tehdään sinulle henkilökohtainen säästämisen ja sijoittamisen suunnitelma!

Tämän linkin takaa löydät tietoa Nordeassa yleisimmin käytössä olevista koroista.  

Lue lisää asuntolainan korko- ja lyhennystavoista

Mitä ovat viitekorko ja marginaali? – Lue lisää lainanottajan sanakirjasta

Tee lainalaskelma helposti Nordean asuntolainalaskurin avulla!

Teksti: Sebastian Koskinen

Kopioi sivun linkki: