Mikä ihmeen MiFID, ja miten se vaikuttaa sijoittajan asiointiin pankin kanssa?

Jos sijoitat, sinun on hyvä tietää, mikä on tammikuun alussa voimaan astunut MiFID II. Kyseinen direktiivi muun muassa helpottaa sijoitustuotteiden hintojen vertailua ja parantaa sijoitusneuvonnan laatua.

Sijoituspalveluiden lainsäädäntö uudistui Euroopan laajuisesti kahdella uudella säädöksellä, MiFID II -direktiivillä ja MiFIR -asetuksella. Kokosimme yhteen kaiken sen, mitä kuluttajan tulee tietää vuodenvaihteessa muuttuneesta sääntelystä.

Mitä ovat MiFID II ja MiFIR?

MiFID II ja MiFIR ovat EU-säädöksiä, joilla uudistetaan sijoituspalveluiden sääntelyä. Ne koskevat kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita. Jäsenmaat saavat itse päättää, miten MiFID II -direktiivissä määritellyt tavoitteet toteutetaan kansallisessa lainsäädännössä. MiFIR on asetuksena puolestaan sitova säädös, jota maat soveltavat sellaisenaan.

Uudella sääntelyllä ei ole vaikutusta lainoihin tai tavallisiin tileihin, vain sijoitustuotteisiin ja -neuvontaan. Jos et ole sijoitustoiminnassa mukana, uudistukset eivät siis taloudenhoitoasi kosketa.

Mitä uudistuksilla tavoitellaan?

Uudistusten yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa sijoittajansuojaa ja sijoitusneuvonnan laatua. Toinen tärkeä tavoite on parantaa rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja estää esimerkiksi rahanpesua tai terrorismin rahoitusta. Kolmanneksi halutaan parantaa rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Uusi sääntely siis yhtenäistää alan standardeja. Kokonaisuutena se on hyvä asia sekä markkinatoimijoille että asiakkaille. 

Mitkä ovat keskeisimmät muutokset?

Sijoittajat saavat jatkossa aiempaa enemmän tietoa sijoitustuotteista ja niiden kuluista.

Yksityishenkilön kannalta suurin muutos on se, että sijoitustuotteiden hinnoittelusta tulee läpinäkyvää. Toimijoiden, kuten pankkien, on tästä lähtien ilmoitettava hinnoittelustaan yhtenäisin kriteerein, jotta eri tarjoajien palveluita on helppo vertailla.

Käytännössä kuluttajalle täytyy ilmoittaa sekä prosentteina että euroina, paljonko sijoitustuote kokonaisuudessaan vuodessa maksaa. Lisäksi kulut on eriteltävä varsinaisiin tuotekuluihin ja kuluihin, joita kuluttaja maksaa palvelusta.

Ennen lakiuudistuksia asiakas on esimerkiksi saattanut ostaa rahastoa, jonka hallinnointikulut ovat 1,2 prosenttia. Todellisuudessa salkunhoidon varsinaiset kulut eivät ole olleet näin suuret, vaan asiakas on maksanut hallinnointikuluissa myös palveluista, kuten sijoitusneuvonnasta, asiakastuesta ja raportoinnista. Jatkossa kuluerittely selventää tätä.

MiFIDin ja MiFIRin lisäksi toisen keskeisen muutoksen sijoituspalveluihin tekee PRIIPs-asetus, jonka myötä kaikista paketoiduista sijoitustuotteista on oltava saatavilla niin sanottu perustietoesite. Se on muutaman sivun mittainen vakiomuotoinen tietoisku tuotteesta asiakkaan äidinkielellä. Näin asiakas saa eri palveluntarjoajien tuotteista aina samat tiedot samassa järjestyksessä tiiviisti ja selkeästi, mikä helpottaa tuotteiden ominaisuuksien vertailua.

Mikä pankissa muuttuu sääntelyn takia?

Jatkossa pankki lähettää asiakkaille neljännesvuosittain raportteja, joissa se käy läpi asiakkaan sen hetkisen sijoitusomaisuuden ja palvelut, joista hän sillä hetkellä maksaa. Pankki raportoi kerran vuodessa myös sijoitusten toteutuneet kokonaiskulut.

Lainsäädännön uudistuminen tuo pankeille myös velvoitteita, jotka eivät välttämättä näyttäydy asiakkaalle vain positiivisina uudistuksina. Ennen kuin henkilöasiakas voi käydä pörssikauppaa, pankin on huolehdittava siitä, että kaupankäyntitunnisteena vaadittavat henkilöllisyystiedot on ilmoitettu pankille. Sama vaatimus koskee myös yrityksiä, joiden on hankittava tätä varten erityinen LEI-tunnus.

Jos sijoittajalla on kaksoiskansalaisuus tai hän on jonkin muun maan kuin Suomen kansalainen, pankin on rekisteröitävä myös asiakkaan toisen maan kaupankäyntitunnus, jotta EU:n rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyys toteutuu.

Digitaalisten palveluiden kehittyminen on otettu MiFIDissä huomioon, ja digipalveluita toivovat myös asiakkaat. Nordea tuokin palveluvalikoimaansa kevään aikana uusia digipalveluita, joiden avulla asiakkaat voivat nykyistä helpommin ja edullisemmin aloittaa sijoittamisen ja säästämisen.

Tämän vuoden aikana Nordean asiakkaat saavat käyttöönsä digitaalisen sijoitusneuvonnan palvelun, Noran. Nora tarjoaa alkuun yksinkertaistettua sijoitusneuvontaa viidellä hyvin hajautetulla yhdistelmärahastolla. Se on suunnattu asiakkaille, jotka haluavat ensisijaisesti käyttää digitaalisia säästämisen ja sijoittamisen palveluita.

Mitä kuluttajan kannattaa ottaa huomioon sääntelyn voimaantulon jälkeen? 

Jos sijoittaja on jonkin muun maan kuin Suomen kansalainen tai hänellä on kaksoiskansalaisuus, on hänen pörssikaupankäyntiä jatkaakseen huolehdittava, että tarvittavat tiedot ja dokumentit on toimitettu Nordeaan. Samoin yritysasiakkaiden kannattaa huolehtia, että niin sanottu LEI-tunnus on ilmoitettu pankille.

MiFID II -direktiivin ajatus perustuu siihen, että mitä enemmän maksaa, sitä enemmän saa. Asiakas voi siis oman tarpeensa mukaan valita tason, jolla haluaa palvelua. Yhdelle se on henkilökohtainen neuvonta konttorissa, toiselle valmiit ehdotukset sijoittamisen aloittamiseen digitaalisessa palvelussa.

Kysymyksiin vastasi asiakaskokemusjohtaja Tanja Eronen Nordean säästämisen ja sijoittamisen palveluista.

Kiinnostuitko säästämisestä ja sijoittamisesta? Lue tästä lisää.

Ota termit haltuun, aloitteleva sijoittaja!

Kiinnostaako osakesäästäminen? Näillä vinkeillä alkuun

Hyvien sijoituspäätösten taustalla on sijoitussuunnitelma

Teksti: Saara Tammi

Kuvat: Eeva Murtolahti

Kopioi sivun linkki: