Välivuosi ei ole maailmanloppu

Toisille välivuosi on tervetullut tauko koulun penkin kuluttamiseen, toisille se tulee yllättäen ja pyytämättä, kun jatko-opiskelupaikan ovet eivät aukeakaan. Roosa Penttiselle sapatti toi säästöjä, työkokemusta ja aikaa valmistautua yliopiston pääsykokeisiin.

Abiturienttien kevään viimeinen koetus on takanapäin, kun ylioppilaskirjoitukset saatetaan päätökseen. Monille tämä ei kuitenkaan tarkoita hyvin ansaittua lepoa, vaan paluuta kirjaston seinien sisälle pänttäämään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääsykokeisiin.

Aika seuraavaan tärkeään koetukseen lasketaan viikoissa, ja luettavaa ja sisäistettävää riittää. Kiire koitui espoolaisen Roosa Penttisen, 20, ensimmäisen pääsykokeen kohtaloksi. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2013 ja pyrki saman tien opiskelemaan lääketiedettä.

– Totta kai toivoin pääseväni suoraan sisään, mutta olin myös valmistautunut siihen, että saatan joutua yrittämään useamman kerran. Lääketieteellisen pääsykoe perustuu osittain fysiikkaan, joka minulla oli lukion jälkeen melko hataralla pohjalla, hän sanoo.

Huonot uutiset aiheuttivat toki pettymyksen, sillä Roosa tiesi haluavansa lääkäriksi jo lukion aloittaessaan. Hän kertoo tuloksen kuitenkin olleen niin kaukana sisäänpääsyn rajasta, että paluu pääsykoekirjojen äärelle oli helppo hyväksyä.

Välivuosi auttoi pääsykoerumbassa

Välivuoden aikana ehti lukemaan rauhassa; oli oikeasti aikaa panostaa opiskeluun ja samalla sai ladata akkujaan. Vuosi toi myös mukanaan arvokasta työkokemusta, sillä Roosa pääsi heti valkolakin saatuaan töihin lähikauppaan. Hän työskenteli kaupassa koko kesän ja jatkoi osa-aikaisena syksyn ajan, kunnes aloitti taas täyspäiväisen valmistautumisen pääsykokeisiin.

Ensimmäinen työpaikka toi mukanaan aivan uusia kokemuksia.

– Kouluun verrattuna työelämä oli todella erilaista. Asiakaspalveluammatissa tapaa monenlaisia ihmisiä, mikä oli todella kasvattavaa. Hyvän CV-merkinnän lisäksi kymmenen kuukauden työrupeamasta kertyi runsaasti rahaa säästöön. Koska asuin kotona, pystyin käytännössä pitämään kaikki tienestini, sillä asumiseen ei mennyt rahaa ja jääkaappi oli aina täynnä ruokaa.

Asuntosäästötili välivuoden ansiosta

Seuraavana keväänä Roosa Penttisen huolellinen valmistautuminen palkittiin. Ovet Oulun yliopistoon avautuivat ja Roosa muutti pääkaupunkiseudulta pohjoiseen.

Työnteon ansiosta hänellä oli säästöjä, joita pystyi hyödyntämään elämiseen ja huonekalujen hankkimiseen. Jälkeenpäin ajatellen asiat järjestyivät siis parhain päin.

– Abina välivuotta ajatteli pakollisena pahana, mutta voin sanoa sen tuoneen paljon hyvää kokemusta ja säästöjä, joiden myötä pystyin avaamaan ASP-tilin.

Uskalla pitää välivuosi!

Roosa Penttinen kannustaakin kaikkia jatko-opintoihin pyrkiviä miettimään kakkossuunnitelmaa, mikäli kaikki ei menisikään heti suunnitelmien mukaan.

– Moni pelkää välivuotta, mutta se ei todellakaan ole mikään maailmanloppu. Toki on itsestäsi kiinni, mitä sillä teet. Jos hankit töitä ja luet ahkerasti pääsykokeisiin, se ei ole sinulta mitenkään pois.

Yksi vuosi sinne tai tänne ei Roosan mukaan yliopistomaailmassa tarkoita opiskeluporukan ulkopuolelle jäämistä.

– Lääketieteellisessä on paljon eri-ikäisiä opiskelijoita. Jotkut ovat päässeet sisään ensimmäisellä yrittämällä, toiset ovat hakeneet opiskelemaan kuusikin kertaa. Ei siis kannata ajatella, että olisi liian vanha pyrkimään opiskelemaan, vaikka välivuosia vierähtäisikin useampi.

Teksti: Mikaela Remes

Kopioi sivun linkki: