Yläkoululaisten taloustaidoissa on parannettavaa, mutta myös paljon positiivista. Pohjois-Suomen nordealaiset kiertävät satavuotiaan Suomen kunniaksi kouluja kertomassa oman talouden hallinnasta.

– Miksi laskut kannattaa maksaa ajoissa? Ville Ylikoski kysyy oululaisen Pitkäkankaan koulun 9G-luokkalaisilta.  

Luokassa kuuluu vain kellon tikitys. Käsiä ei nouse pystyyn, mutta lopulta ysiluokkalaiset osaavat vastata aivan oikein. Puhelinlaskun maksamatta jättämisesti seuraa uusi, isompi lasku. Pahimmassa tapauksessa puhelinliittymä katkeaa kokonaan. 

Oulun Nordea 24/7-asiakaspalvelun esimiehet Ylikoski ja Jarkko Knuutinen ovat vierailemassa Pitkäkankaan koulussa yhteiskuntaopin tunnilla. Miehet pitävät nuorille talousoppituntia. Tunnilla on käsitelty jo muun muassa talouden toimijoita, kysyntää ja tarjontaa sekä oman talouden hallintaa. 

Lasten ja nuorten taloustaitojen kasvattamisella on suuri merkitys paitsi nuorten omalle tulevaisuudelle myös koko yhteiskunnalle. Ylikosken ja Knuutisen pitämä oppitunti on osa Nordean Pohjois-Suomen konttoreiden 100 koulua -hanketta, jossa Nordean työntekijät kiertävät yhteensä sadassa ylä- ja ammattikoulussa opettamassa taloustaitoja.

Pitääkö nuorten talousosaamisesta olla huolissaan?

Videotykki heijastaa taululle laskelmaa, jossa alun perin kymmenen euron lasku on jäänyt maksamatta ja kasvanut yli sadan euron suuruiseksi. Oppilaat jatkavat keskustelua omasta rahankäytöstä ja kulutuksesta.

Sillä välin yhteiskuntaopin ja äidinkielen opettaja Johanna Hankosella on aikaa pohtia nuorten talousosaamista.

– Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalaiset nuoret ovat melko hyvin perillä yhteiskunnallisista asioista ja nuorten taloustiedot ovat hyvät. Käytännön raha-asioiden hoitaminen voi kuitenkin toisinaan olla haastavaa.

Hankonen on opettanut yhteiskuntaoppia yläkoululaisille vuodesta 2003 lähtien. Suurin muutos nuorten taloustaidoissa on hänen mukaansa siinä, ettei työnteon ja rahan ansaitsemisen välistä yhteyttä enää aina välttämättä hahmoteta.

– Nykynuoret ihannoivat ja seuraavat monia tubettajia ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esillä olevia urheilutähtiä, jotka ovat rikastuneet käymättä kouluja. Moni ajattelee, että itselläkin on mahdollisuus sellaiseen ilman, että tarvitsee opiskella tai työskennellä ahkerasti.

Hankosen mukaan osalla nuorista voi olla myös melko hämärä käsitys työnteosta ja rahan tienaamisesta. Koulussa ei keskustella kodin raha-asioista, mutta nuorten kanssa työskennellessään Hankonen kuulee heidän keskusteluja.  

– Nuorilla saattaa olla todella epärealistisia käsityksiä esimerkiksi siitä, paljonko vanhemmat saavat palkkaa.

Hankonen on kuitenkin huomannut, että monet nuoret ovat kiinnostuneita omaan talouteensa liittyvistä asioista ja myös yhteiskunnallisista teemoista, kuten verotuksesta. Monilla on näistä myös hyvät pohjatiedot. Positiivista on myös nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan.

– Monet ajattelevat, että yrittäjyys voisi olla oma juttu tulevaisuudessa, Hankonen sanoo.

Muuttuva ympäristö tuo uudenlaisia haasteita   

Tunti alkaa olla lopuillaan. Knuutinen kehottaa oppilaita kaivamaan älypuhelimet esille, sillä tunnin päätteeksi testataan, mitkä opeista ovat jääneet mieleen. Luokan taululle heijastuu kysymyksiä: Mitkä ovat talouden kolme toimijaa? Mitä tapahtuu, jos jättää laskun maksamatta? Mikä on budjetti? Jokaiseen kysymykseen on puoli minuuttia aikaa vastata omalla puhelimella. 

Myös Ylikosken ja Knuutisen päivä alkaa olla lopuillaan. He ovat pitäneet Pitkäkankaan koululla tänään kolme oppituntia.

Ylikosken ja Knuutisen mielestä on hienoa, että Nordea tekee osansa nuorten talouskasvatuksen eteen. Omassa työssään he kohtaavat usein nuoria, joilla oma talous on syystä tai toisesta suistunut raiteiltaan.

– Laskut ovat jääneet maksamatta, eikä omasta taloudesta ole pidetty huolta. Sen seurauksena on jouduttu tilanteeseen, jossa mietitään, menetetäänkö asunto tai meneekö asuntolaina perintään, Knuutinen kertoo.  

Hänen mukaansa on tärkeää, että nuoria herätellään pohtimaan oman talouden hallintaan liittyviä aiheita jo ennen itsenäistymistä, ja että nuorilla olisi tarvittavia taloustaitoja ja valmiutta siirtyä aikuiselämään. Vaikka talouden perusasiat ovat pysyneet samoina, tuo muuttunut toimintaympäristö nuorille myös uudenlaisia haasteita. Oman talouden hallinta ja talousasioiden ymmärtäminen on nuorille kuitenkin ensiarvoisen tärkeää

– Nykynuorten mahdollisuudet kuluttaa ovat aivan erilaiset kuin kymmenen vuotta sitten. Verkossa kaikki on saatavilla, eikä kuluttaminen ole välttämättä yhtä konkreettista kuin ennen, Ylikoski pohtii.   

Nuorille oman talouden hallinta ja talousasioiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se luo mahdollisuuksia omien tulevaisuuden haaveiden ja suunnitelmien toteuttamiseen. Yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen tukee myös itsenäistymistä.  

Oman budjetin laatiminen kiinnostaa  

9G-luokkalaiset Iida Lampela ja Antti Kaltio pakkailevat reppujaan. Tunnilta on jäänyt mieleen erityisesti budjettiin ja rahankäyttöön liittyvät asiat. Nuoret ovat ansainneet omaa rahaa kesä- ja kotitöistä ja säästäneet osan tienesteistään säästötileilleen.

– Oman budjetin laatiminen kiinnostaa, sillä se on ajankohtainen asia. Olen ollut kesätöissä sukulaisten yrityksessä. Pyrin säästämään Lontoon-matkaa varten ja sen vuoksi pitää vähän suunnitella rahankäyttöä. Jatkossa haluaisin säästää rahaa myös täysi-ikäisyyden varalle, kun muutan omilleni. Ajokorttiin ja sen sellaiseen, kertoo Lampela. 

– Mieleen jäi erityisesti se, miten rahaa kannattaa käyttää ja säästää. Aihe kiinnostaa juuri tulevaisuutta ajatellen. Olen saanut rahaa kotitöiden tekemisestä. Säästän ajokorttiin ja omaan kämppään, Kaltio kertoo.

Yhdeksäsluokkalaisilla alkaa Yhteiskuntaopin taloustiedon tunnit vasta kevätlukukaudella, mutta monet käsitteet ovat heille tuttuja jo entuudestaan. Nuoria kiinnostaa erityisesti oma talous ja rahankäyttö, mutta myös esimerkiksi se, miten Suomen valtiontaloudella menee. 

– Se miten Suomella menee, vaikuttaa kuitenkin myös omaan elämään, kuten palveluiden tasoon ja esimerkiksi siihen, miten töitä on tarjolla, sanoo Lampela. 

Myös Kaltiota kiinnostaa maailmantalouden tilanne, jota hän seurailee uutisista ja netistä.

Lampelan ja Kaltion mielestä tärkeintä taloudessa on kuitenkin oman rahankäytön hahmottaminen. He ovat huomanneet, että monet ikätoverit käyttävät rahaa aika paljon miettimättä juurikaan, mihin se kuluu.

– Pitää harkita, miten rahaa käyttää. Rahaa täytyy myös itse ansaita. Ei voi vain odottaa, että sitä ilmestyy jostain, Lampela toteaa.  

Suomi 100 -juhlavuonna Nordea lahjoittaa talousosaamistaan erityisesti lasten- ja nuorten talouslukutaidon vahvistamiseen. Työn tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja erityisesti talousasioihin.

Opiskelija, ota pankkipalvelut haltuun. 

Lue tästä, mitä pankkiasioita tulee hoidettavaksi kun täyttää 18-vuotta.  

Check-in-asiakkaana saat hyvän startin taloutesi hoitoon sekä monia tuntuvia hintaetuja Nordean pankki- ja vakuutuspalveluista. Lue tästä lisää.  

Teksti: Veera Argillander

Kuvat: Eeva Murtolahti

Kopioi sivun linkki: