Muuttuva elämäntilanne voi ajaa vaihtamaan vuokra-asuntoa ja kaupunkia usein. Olli Silvonen on tottunut muuttamaan työn ja opintojen perässä.

Tällä viikolla Olli Silvosen, 23, elämä mahtuu yhteen reppuun. Eilen hän kävi tekemässä Helsingin yliopiston geologianlaitoksen pääsykokeen. Tänään hän kertaa vielä bussimatkalla geologian kirjaa, kunnes seuraavana päivänä vastaava koitos on edessä Turun yliopistolla. 

Turusta Ollin matka jatkuu kotiin Raumalle, missä viimeiset muuttolaatikot odottavat pakkaamista. Viikonloppuna hän muuttaa Turkuun.

Muutto kaupungista toiseen on Ollille kolmas kahden vuoden sisällä.

– Olen tottunut jo tuohon muuttamiseen, niin osaan pakatakin. Harmillista kyllä, Olli sanoo ja hymähtää.

Ollilla ja hänen tyttöystävällään Idalla ei ole ollut tarkoitus vaihtaa jatkuvasti maisemaa. Muuttuvat elämäntilanteet vaan ovat sanelleet suunnitelmat uusiksi ja pakottaneet tekemään kompromisseja.

Lohja–Turku: Muutto ensimmäiseen yhteiseen kotiin

”Hellettä ja ukkoskuuroja”, lupasi meteorologi, kun lohjalaiset Olli ja Ida pakkasivat tavaroita heinäkuun 2014 lopussa. Ollilla oli takana armeija ja paria kuukautta aiemmin päättynyt rauhanturvaajakomennus Libanonissa. Hän oli jo tottunut ulkomailla itsenäiseen elämään, joten palaaminen lapsuudenkotiin ei tuntunut enää luontevalta. Muutenkin muutto yhteiseen asuntoon oli jo kaivattu siirto parin vuoden seurustelun jälkeen. 

– Se oli aina sitä porukoiden nurkissa käkkimistä, Olli muistelee seurustelun arkea.

Ennen muuttoa piti kuitenkin päättää, olisiko uusi kotikaupunki Helsinki vai Turku. Olli piti Turusta, tyttöystävä taas oli Helsingin kannalla. Edullisemmat vuokrat ratkaisivat sen, että pariskunta alkoi selailla netissä asuntoja Turusta. Koska kaupunki ei ollut kummallekaan entuudestaan tuttu, he etsivät sopivaa kaksiota keskustan alueelta, vaikka syrjemmältä olisi voinut saada samalla rahalla isomman ja parempikuntoisen asunnon.

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva suosittelee vuokrakotia etsiessä kiinnittämään huomiota erityisesti asunnon pohjaratkaisuun ja säilytystiloihin.

– Kun asunnon näkee ensimmäisen kerran, ei pohjaratkaisuun välttämättä kiinnitä huomiota. Ajan myötä se on kuitenkin sellainen asia, joka alkaa hiertää, jos se ei toimi.

Olli ja Ida etsivät asuntoa jo kesäkuussa, jolloin niistä ei vielä ollut liikaa kilpailua. Tilanne olisi ollut toinen korkeakoulujen pääsykoetulosten julkaisun jälkeen, sillä monet ryhtyvät asuntojahtiin vasta opiskelupaikan varmistuttua.

– Mitä aiemmin keväällä asunnon pystyy vuokraamaan, sitä todennäköisempää on, että saa hyvän kohteen, Koro-Kanerva suosittelee.

Vuokralainen voi edesauttaa asunnon saamista valmistautumalla hyvin asuntonäyttöön.

– Joskus näytöillä näkee ihastuttavia vuokralaisia, jotka ovat nähneet vaivaa ja tehneet esittelyn itsestään vuokranantajalle. Se on aika vaikuttavaa, Koro-Kanerva kertoo.

Myös vuokranantajan kannattaa nähdä vaivaa luotettavan, maksukykyisen ja asuntoa hyvässä kunnossa pitävän vuokralaisen löytämiseksi. Koro-Kanerva suosittelee vuokranantajia haastattelemaan vuokralaisen perusteellisesti työ- tai opiskelupaikasta, muuton syistä ja toiveista asunnon suhteen. Tämä auttaa hyvään alkuun luottamuksen ja vuokrasuhteen rakentamisessa. Myös vuokralainen saa hyvästä vuokrasuhteesta kiitosta.

– Suosittelemme Suomen Vuokranantajien jäsenille, että he antaisivat vuokralaisille suosituskirjeitä, jos kaikki asiat ovat menneet hienosti ja hoidettu hyvin. Se helpottaa vuokralaisen asunnonsaantia myöhemmin.

Koska matkaa Lohjalta Turkuun on lähes 120 kilometriä, piti Ollin ja Idan keskittää useita asuntonäyttöjä kahden päivän ajaksi.

– Olimme varanneet ensimmäiseen päivään kuusi kämppää ja toisena päivänä oltaisiin menty katsomaan lisää, Olli kertoo.

Sopiva asunto osui kuitenkin kohdalle jo ensimmäisenä päivänä.

Turku–Rauma: Edullisemman asumisen perässä uuteen kaupunkiin 

Ensimmäinen oma koti, 42-neliöinen, mukava ja edullinen kaksio löytyi noin kilometrin päästä Turun ydinkeskustasta. Vähän alle 600 euron kuukausivuokra sopi nuorenparin kukkarolle hyvin.

Ehkä sitä mietti vähän turhaankin ja stressasi etukäteen, miten kaikki lähtee toimimaan.

Yhteiselo sujui ensi hetkestä alkaen mallikkaasti. Ollin mukaan se oli pitkän odotuksen arvoista.

– Sitä vähän ihmettelikin, kuinka helposti se sitten meni. Ehkä sitä mietti vähän turhaankin ja stressasi etukäteen, miten kaikki lähtee toimimaan, Olli kertoo.

Vakuussummasta pariskunta sopi, että Olli maksaa sen rauhanturvatöistä kertyneillä säästöillä ja saa rahat takaisin, kun asunto joskus irtisanotaan. Muuten pariskunnan kulut menivät hyvin pitkälti puoliksi. Suuri osa huonekaluista tuli mukana molempien lapsuudenkodeista ja loput he hankkivat käytettynä tai Ikeasta. Sisustamisesta ei tullut riitaa.

– Se menee kyllä aina aika hyvin Idan mukaan, mitä kotiin valitaan, Olli kertoo.

Armeijassa suoritettu C-kortti ja ammattikuskin pätevyys avasivat Ollille oven määräaikaiseen työhön vesiautomaattien jakeluauton kuljettajana. Töiden ohessa hän pänttäsi Turun yliopiston geologian pääsykokeisiin.

Kesällä 2015 tuli hyviä ja huonoja uutisia: Ida pääsi opiskelemaan lastentarhanopettajaksi Turun yliopiston Rauman toimipisteeseen, kun taas Olli jäi vain pisteen päähän toivomastaan opiskelupaikasta.

Koska Ollin määräaikainen työ oli loppumassa, ei hänellä ollut pakottavaa tarvetta jäädä Turkuun. Näin ollen oli edessä jälleen muutto. Tällä kertaa tyttöystävän opintojen perässä Raumalle.

– Siinä vaiheessa oli ihan sama, missä sitä asuu. Tuli periaatteessa halvemmaksi muuttaa, Olli kertoo.

Pariskunta etsi asuntoa Raumalta vasta alkusyksystä, jolloin muutkin opiskelijat olivat asuntojahdissa. Parhaat asunnot vietiin nopeasti päältä. Huonompikuntoiset taas pyörivät asuntoilmoituksissa pidempään.

Asunto löytyi vasta, kun Idan opiskelut olivat jo alkaneet Raumalla. Ollilla oli vielä töitä Turussa, joten Ida majaili ensimmäiset viikot ystävien sohvalla Raumalla ja kävi asuntonäytöissä. Kun sopiva 49-neliöinen kaksio osui kohdalle Rauman keskustassa, teki Ida päätöksen asunnosta molempien puolesta.

– Minä sanoin vain, että näin tehdään, kun ei siinä ollut kauheasti valinnanvaraa.

Rauma: Työttömän arkea

Ollin arki Raumalla alkoi työttömänä. Pienellä paikkakunnalla työpaikat olivat kiven alla, joten hän joutui elämään muutaman kuukauden ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla. Päivät kuluivat pääasiassa kotona töitä etsien ja salilla treenaten. Kun kodin seinät kyllästyttivät, hän kävi moikkaamassa kavereita ja vanhempia Lohjalla ja pääkaupunkiseudulla.

Rauhallinen pikkukaupunkielämä Raumalla sopi hyvin pienellä budjetilla elämiseen.

– Ei käyty niin paljon ulkona syömässä tai harrastamassa mitään, mikä maksaisi, Olli kertoo.

Olli ja Ida kävivät yhdessä lenkkeilemässä rantapoluilla, kirpputoreilla bongailemassa vinyylilevyjä tai huonekaluja sekä istuskelemassa kahviloissa.

Se on pieni selkänoja, mihin pystyy nojaamaan.

Vaikka rahat riittivät vuokraan ja elämiseen, välillä Olli joutui nipistämään jo nuorena aloitetuista rahastosäästöistä. Epävarmassa työtilanteessa ne antoivat turvaa.

– Se on pieni selkänoja, mihin pystyy nojaamaan.

Lopulta Ollille järjestyi tuurilla työpaikka. Keikkatyö kiireapuna poiki pidemmän työrupeaman rakennusyrityksen autonkuljettajana.

Ollilla ja Idalla vuokranmaksut ovat sujuneet aina ajallaan. Jos ongelmia joskus tulee, kannattaa Koro-Kanervan mukaan olla aina ajoissa yhteydessä vuokranantajaan ja sopia maksujärjestelyistä. Monesti ongelmat lähtevät kasaantumaan, jos vuokralainen vain jättää vuokran maksamatta eikä lähde järjestelemään asiaa jo etukäteen.

Rauma–Turku: Paluumuutto töiden takia

Olli ja Ida olivat tehneet Rauman asuntoon vuoden määräaikaisen sopimuksen, koska uskoivat viihtyvänsä Raumalla ainakin vuoden, ellei pidempäänkin. Tilanne kuitenkin muuttui keväällä 2016, kun molemmat saivat Turusta kesätöitä. Olli pääsi kesäksi samaan jakeluautotyöhön kuin aiemmin ja Idan oli helpompi saada sijaisuuksia turkulaisista päiväkodeista. Raumalla töitä ei olisi ollut tarjolla ja muutenkin Turku oli vienyt pariskunnan sydämet. 

– Kyllä me Turkuun sen verran tykästyttiin, että se on osasyy, miksi me muutimme Raumalta takaisin sinne.

Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanominen ennenaikaisesti tuotti kuitenkin ongelmia. Vuokranantaja olisi halunnut, että sopimuksesta pidetään kiinni sovittu vuosi. Vuokranantajan kanssa saatiin sovittua yhteistuumin sakkosumma, jonka pariskunta maksoi.

– Ei se sitten ollut niin ikävä tilanne, mitä ensin mietti, että kuinka tässä nyt käy.

Vuoden määräaikaiset vuokrasopimukset ovat Koro-Kanervan mukaan hyvin yleisiä yksityisten vuokraamissa asunnoissa. Ongelmia voi syntyä, jos asioista ei sovita etukäteen tarpeeksi tarkkaan.

Erityisesti, jos asuntoja on huonosti saatavilla, saattaa vuokralainen ottaa hätäpäissään sen asunnon, minkä saa, ja huomata pian, ettei asunto sovikaan omiin tarpeisiin. Siinä vaiheessa vuokrasopimusta voi olla hankala enää purkaa.

– Kärsivällisyys ja vaivannäkö asunnon hakuvaiheessa ja se, että tietää, mitä haluaa, ovat toimivan vuokrasuhteen kannalta hyvä juttu, Koro-Kanerva kertaa.

Kirjallinen vuokrasopimus kannattaa aina käydä yhdessä vuokranantajan ja vuokralaisen kesken läpi kohta kohdalta ennen allekirjoittamista. Koro-Kanervan mukaan myös asunnon kunnon dokumentointi heti vuokrasuhteen alussa kannattaa.

– Otetaan kuvia ja kirjoitetaan yhdessä ylös, millaisessa kunnossa asunto on. Näin tekemällä vältytään monilta ongelmilta myöhemmässä vaiheessa.

Koska Rauman asunnon vuokrasopimuksen selvittelyssä paloi aikaa, piti Ollin ja Idan hankkia uusi asunto Turusta nopeasti. He eivät itse ehtineet Turkuun asuntonäyttöön, joten Olli valtuutti serkkunsa tehtävään. Serkku otti asunnosta kuvia ja videota ja tunnelmia käytiin puhelimessa läpi. Kaikki vaikutti täydelliseltä, joten Olli ja Ida päättivät ottaa asunnon käymättä itse paikan päällä.

Rauma, Turku, Helsinki vai jokin muu? 

Turun tuomiokirkon kellojen kajahtelu kuuluu avoimesta ikkunasta ja kirkontornin risti pilkistää vastapäisen talon katon takaa. Vaikka uusi koti sijaitsee vain kivenheiton päässä vilkkaasta kauppatorista, kerrostalojen ja suurten puiden reunustama kotikatu on rauhallinen.

Asunto vanhassa kivitalossa puulattioineen ja leveine ikkunalautoineen on juuri sellainen, mistä Olli ja Ida ovat haaveilleet. Valo ja ilma pääsevät kulkemaan vapaasti korkeissa huoneissa ja keittiössä ja olohuoneessa on kerrankin tilaa liikkua. Tarkkaan valitut sisustusesineet – Idan isotädiltä saatu iso pullolamppu, Pyynikin panimon patinoitunut puulaatikko ja Riihimäen lasitölkit – sopivat vanhan talon henkeen täydellisesti.

– Aikaisemmat asunnot ovat olleet enemmän tai vähemmän sinnepäin-koteja. Tuntuu, että tässä voisi asua pitkään, Olli kertoo.

Yliopiston pääsykokeiden tulokset saattavat kuitenkin laittaa koko asetelman jälleen uusiksi, jos yliopiston ovet aukeavat Turun sijaan Helsingissä. Olli vaikuttaa kuitenkin luottavaiselta. Vaikka miten kävisi, yksi asia on kuitenkin varma: yhteiselo Turussa jatkuu, vaikka se saattaa jälleen vaatia kompromissiratkaisuja.

– En tiedä, otanko jonkin solukämpän Helsingistä ja Ida on viikot Raumalla. Ehkä me sitten nähdään puolessa välissä Turussa, Olli naurahtaa.

***

Pari viikkoa jutun kirjoittamisen jälkeen Ollilta tuli viesti, että hän on päässyt Turun yliopistoon lukemaan geologiaa. Kompromissiratkaisuja ei siis tällä kertaa tarvita.

 

Talleta vuokravakuus omalle tilillesi, lue lisää 

Nordea on nyt Snapchatissä! Tarjoamme tipsit, vinkit ja niksit. Ota seurantaan @NordeaSuomi.

Vuokra-asuminen Suomessa

Suomessa on 2,6 miljoonaa asuntoa, joista 65 prosenttia omistusasuntoja ja 35 prosenttia vuokra-asuntoja ja erilaisia asumisoikeusasuntoja. Kaikista noin 820 000 vuokra-asunnosta noin 40 prosenttia on tuettua asuntokantaa ja 60 prosenttia vapaarahoitteista, josta noin kaksi kolmasosaa on yksityisten vuokranantajien vuokraamia asuntoja. 

Suomessa vuokra-asuminen ei ole yhtä yleistä kuin muualla Euroopassa. Vuokra-asuminen on yleisintä isoissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Esimerkiksi Helsingissä jopa joka toinen asunto on vuokra-asunto.

Vuokra-asuminen on yleisintä pienituloisten ja nuorten keskuudessa, mutta esimerkiksi monet ikäihmiset siirtyvät omistusasunnosta vuokralle. Nouseva ilmiö on perheiden ja kaveriporukoiden kiinnostus vuokrata isompi asunto yhdessä asumiskulujen jakamiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Lähde: Suomen Vuokranantajat

Lue lisää vuokrauksesta Suomen Vuokranantajien ohjeista ja tutustu eri asumismuotoihin.

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: