Hinta, sijainti ja itselle sopiva asumismuoto ovat turkulaisille opiskelijoille Sara Savanderille ja Henrik Lybeckille asumisen tärkeimpiä kriteereitä. Savander on valinnut asumismuodokseen kimppakämpän, Lybeck yksiön. Miksi nuoret ovat valinneet juuri kyseiset tavat asua, mitä he maksavat asumisesta ja kuinka he selviytyvät asumisen kustannuksista? 

150 euroa kuussa ja kymmeniä lisäneliöitä. Niin paljon 21-vuotias kauppatieteiden opiskelija Sara Savander voitti, kun muutti yksiöstä kimppakämppään. Yksiö sijaitsi Vaasassa, Savanderin aiemmalla opiskelupaikkakunnalla, nykyinen kimppakämppä Turussa. Savanderille kimppa-asuminen tuo rahallista säästöä, mutta ennen kaikkea yhteisöllisyyttä.

Oikeustieteellisessä opiskeleva 21-vuotias Henrik Lybeck taas on valmis maksamaan hieman enemmän, jotta saa asua yksin yksiössä omassa rauhassa. Lybeck on kotoisin Espoosta, mutta opiskelee niin ikään Turussa. Kun Lybeck viime kesänä etsi uutta asuntoa, oli hän valmis maksamaan hieman enemmän myös siitä, että pääsi lähelle keskustaa ja yliopiston kirjastoa.

Savander ja Lybeck elävät opiskelijabudjeteilla ja ovat tyytyväisiä omaan asumistilanteeseensa. Ympäristöministeriön 18–29-vuotiaiden nuorten asumista koskevan tutkimuksen mukaan nuoret kokevat selviytyvänsä asumisen kustannuksista hyvin eikä asuminen aiheuta suurimmalle osalle huolta. Kohtuuhintaisen asunnon löytäminen on kuitenkin nuorille tärkeää, kun puskurirahastoa tai vakituista työtä ei vielä ole. Nuoret haluavat myös asumiselta mukavuutta, jolloin asumisen kustannusten lisäksi sijainti ja asumismuoto ovat ratkaisevassa roolissa.

Myös Savanderilla ja Lybeckillä asumisen ykköskriteereinä ovat hinta ja sijainti. Käydään kurkistamassa Savanderin ja Lybeckin opiskelija-asuntoihin.

4 huonetta ja keittiö, 400 euroa / kk

Kaksi täyttä kenkätelinettä, naulakossa roikkuvat opiskelijahaalarit ja kolme isoa vaatekomeroa eteisessä kertovat, että nyt ollaan opiskelijakommuunissa. Keittiön seinälle ripustettu siivousvuorokalenteri taas paljastaa, että asukkaita on kolme.

Yksi heistä on Sara Savander ja kaksi muuta Savanderin hyviä ystäviä jo lapsuudesta. Helsingistä ja Espoosta kotoisin oleva kolmikko muutti aivan Turun keskustassa Maariankadulla sijaitsevaan kimppakämppään syksyllä 2016, kun kaikki saivat kaupungista opiskelupaikan. Savander ja toinen kämppiksistä aloittivat opinnot Turun kauppakorkeakoulussa, kolmas kämppis yliopistossa valtiotieteellisessä.

Kimppa-asuminen on yleistynyt jonkin verran opiskelijoiden keskuudessa etenkin yliopistokaupungeissa. Kiinnostusta kimppa-asumiseen on lisännyt pula pienistä asunnoista ja sen myötä noussut vuokrataso. Isojen asuntojen vuokrat taas ovat jopa laskeneet.

Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan nuoret pitävät kimppakämpässä asumista hyvänä tapana alentaa elinkustannuksia. Kimppakämpässä halutaan asua kavereiden kanssa. Tuntemattomien kanssa jaettu solu ei ole asumisen ykkösvaihtoehto. 

Savanderin mukaan ajatus yhteen muuttamisesta heitettiin aluksi ilmaan vitsinä; mitä, jos muutettaisiinkin sellaiseen isoon kommuuniin. Pian ystävykset kuitenkin huomasivat, että isoja vuokra-asuntoja sai Turun keskustasta suhteessa paljon edullisemmin, kuin yksiöitä tai kaksioita. Tilanne on sama muissakin suurissa yliopistokaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Tampereella. Pienten asuntojen kysyntä kaupungeissa on kovaa ja vuokrat korkeita, kun taas isoille ja etenkin hieman huonokuntoisille asunnoille on vaikeaa löytää vuokralaisia, jolloin myös vuokrataso pysyy kohtuullisena.

Ystävysten päätöksen kimppaan muuttamisesta sinetöi lopulta kiire. Kaikki kolme matkustelivat kesällä. Kun he aktivoituivat asunnon etsintään elokuussa vuokra-asuntokilvan käydessä kuumimmillaan, ei aikaa miettimiselle enää ollut. Kun vastaan tuli asunto, joka oli kohtalaisessa kunnossa ja sijainniltaan sekä hintatasoltaan sopiva, oli vuokrasopimus kirjoitettava heti. Seuraavat potentiaaliset vuokralaiset kun kolkuttelivat jo ovella.

Seinäpintojen ja kaappien maalaamisella asunnosta sai siistin ja oman näköisen. Kolmikko rakensi asuntoon myös yhden väliseinän, jotta jokaiselle tulisi samankokoinen huone ja 1 200 euron kuukausivuokra voitaisiin jakaa tasan. Nyt jokaiselle jää maksettavaksi 400 euroa. Vuokra sisältää myös veden ja sähkön, mutta netti ja kotivakuutukset pitää maksaa erikseen.

Asumiskustannukset tuntuvat Savanderista kohtuullisilta.

Nyt tuntuu, että on varaa ostaa enemmän ruokaa, eikä rahankäyttö ahdista niin paljon. 

– Opintotuki ja asumislisä riittävät hyvin ja rahaa jää vielä vähän, noin 100 euroa, ruokaan ja muuhun kulutukseen. Ei 100 euroa tietenkään kuukaudeksi riitä, mutta on se kuitenkin jotain, hän sanoo. 

Lukion jälkeen Savander opiskeli vuoden Vaasassa, missä hän maksoi yksiöstään 550 euroa eli 150 euroa enemmän kuussa. Tuista ylimenevän osuuden hän rahoitti opintolainalla. Nyt tuo summa jää yleiseen elämiseen. 

– Nyt tuntuu, että on varaa ostaa enemmän ruokaa, eikä rahankäyttö ahdista niin paljon. Se laina on kuitenkin sellainen, ettei sitä viitsi kauheasti tuhlailla, vaan olen tosi säästeliäs sen kanssa, Savander sanoo. 

Pienistä arjen säästöistä kertyy isoja summia

Yhdessä asuessa säästöä tulee myös pienistä, arkipäiväisistä menoista. Ystävykset jakavat esimerkiksi ruokamenoja, huonekaluja ja kodinkoneita.

– Jaamme ketsupin, margariinin, vessapaperin ja sen sellaiset. Niistä tulee pientä säästöä. Myöskään muutossa ei mennyt niin paljon rahaa, kun kaikkea ei tarvinnut hankkia erikseen. Yksi kämppis toi esimerkiksi kahvinkeittimen ja minulla oli mikro, Savander kertoo.

Puolentoista vuoden kokemuksella Savander on jo tottunut itsenäisen elämän kustannuksiin. Hän muistaa kuitenkin yllättyneensä silloin, kun muutti Vaasaan ensimmäistä kertaa omilleen, miten paljon pieniin asioihin, kuten vaikka kuntosalikorttiin ja Spotifyihin, menee kuukausittain rahaa.

Olin pitänyt valoja ja lattialämmitystä pois päältä, jottei laskua tulisi. Kauhistuin, kun 80 euron lasku tuli. En ollut tajunnut, että suurin osa sähkölaskusta muodostuu sähkön siirtomaksusta.

– Vanhemmat maksoivat kaiken tuollaisen, kun asuin kotona. Nyt ne kaikki kasaantuvat itselle maksettaviksi.

Savander muistaa myös ensimmäisen sähkölaskun.

– Olin pitänyt valoja ja lattialämmitystä pois päältä, jottei laskua tulisi. Kauhistuin, kun 80 euron lasku tuli. En ollut tajunnut, että suurin osa sähkölaskusta muodostuu sähkön siirtomaksusta, hän nauraa. 

Kohtuullinen vuokra mahdollistaa opintoihin keskittymisen 

”This kitchen is for dancing” lukee kehystetyssä kortissa keittiön pöydällä. Se kuvastaa sitä, että vaikka samalla rahalla saa enemmän neliöitä, asuminen kommuunissa on Savanderille kuitenkin ennen kaikkea yhteisöllinen valinta. Myös hän haluaa kuitenkin asua ennen kaikkea kavereiden kanssa. Kun Savander asui edellisen vuoden yksin Vaasassa, huomasi hän kaipaavansa ihmisiä ympärilleen.

– Se oli aika yksinäistä uudessa kaupungissa ja pienessä asunnossa. 

Savander on toistaiseksi pärjännyt taloudellisesti, vaikka ei ole tehnyt opintojen ohella töitä. Hän ei tunne, että olisi joutunut tinkimään juuri mistään, koska myös kaverit ympärillä elävät samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa. Opintotuki ja asumislisä, opintolaina ja vanhempien tuki ovat riittäneet. Savander on voinut keskittyä opiskeluun.

– Tähän opintojen ensimmäisen puolen vuoden ajalle en viitsinyt etsiä töitä, kun tässä on ollut niin paljon muutakin tekemistä, kun kaikki on uutta. Toimin myös opiskelijajärjestön hallituksen rahastonhoitajana, mikä vie jonkin verran aikaa.

Ensi kesälle Savander aikoo hakea kesätyötä. Hän uskoo, että myös osa-aikainen työ kerran pari viikossa opintojen oheen tulee ajankohtaiseksi, kun opinnot etenevät.

1 huone ja keittokomero, 520 euroa / kk

”Täl pual jokke”sijaitsevan yksiön isosta ikkunasta avautuu maisema Uudenmaankadulle. Koko asunnon näkee yhdellä vilkaisulla: keittokomero, makuualkovi ja yhdistetty ruokailu- ja työtila.Asunnon kompaktit 31 neliötä riittävät asukkaalle, Henrik Lybeckille hyvin. Yksin asuessa neliöt saa kokonaan omaan käyttöön. Hyllyssä on pino lakikirjoja ja lipaston päällä lepää Immateriaalioikeuden perusteet -kirja.

– Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä joko yritysoikeuden tai sitten immateriaalioikeuksien, kuten tekijänoikeuden, parissa, Lybeck kertoo.

Lybeck muutti yksiöön puoli vuotta sitten. Ensimmäisen opiskeluvuotensa hän asui kahden kilometrin päässä keskustasta asunnossa, joka oli löytynyt kätevästi tädin tuttavan kautta. Lybeck halusi kuitenkin lähemmäs keskustaa.

– Tuntuihan se vähän hullulta irtisanoa vuokrasopimus, kun oli hieno ja hyvänhintainen kämppä, mutta nyt olen tosi tyytyväinen.

Asunnon etsimiseen kului koko kesä ja osa syksyä. Lybeck asui kesän äitinsä luona Espoossa. Kun lukuvuosi syyskuussa alkoi, hän joutui kulkemaan Turkuun luennoille junalla monta kertaa viikossa.

– Aluksi olin nirsompi, mutta kun lokakuu alkoi lähestyä, niin kriteerit vähitellen höllenivät.

Lopulta Lybeck löysi kuitenkin asunnon, jonka kunto ja sijainti miellyttivät.

Sanoisin, että asumiskustannukseni, sijainnin huomioon ottaen, ovat kohtuulliset. Saan tämän kustannettua juuri ja juuri opintotuella ja asumislisällä.

Lybeckin tavoin keskustayksiö tai -kaksio on monen opiskelijan haave opiskelukaupungista riippumatta. Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan asuntomarkkinoiden kiristyminen pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa samaan aikaan työttömyyden kasvun kanssa on kuitenkin heijastunut nuorten mahdollisuuksiin saada kohtuuhintainen asunto. Yksiöillä on kovin menekki kaikissa yliopistokaupungeissa ja vapailla markkinoilla niiden hinnat ovatkin pysyneet korkealla jo pitkään. Kohtuuhintaisia keskustayksiöitä ei siksi riitä kaikille halukkaille.

Lybeck maksaa 31 neliöstään 520 euroa kuussa. Vuokran päälle tulevat vielä sähkö- ja vesimaksut, joista isännöitsijätoimisto laittaa laskun neljän kuukauden välein. Lybeck ei ole vielä saanut ensimmäistä laskua, mutta arvioi sen olevan parin sadan euron luokkaa.

Edellisestä asunnostaan kauempana keskustaa Lybeck maksoi 470 euroa kuussa. Nyt hän on kuitenkin valmis maksamaan hieman enemmän, jotta saa asua keskustassa. 

– Sanoisin, että asumiskustannukseni, sijainnin huomioon ottaen, ovat kohtuulliset. Saan tämän kustannettua juuri ja juuri opintotuella ja asumislisällä.

Välivuoden säästöt, kesätyöt ja opintolaina mahdollistavat keskittymisen opiskeluun 

Lybeckin yksiöön mahtuu kerralla sopuisasti noin 20 henkeä. Se on testattu jo monta kertaa. Nyt kun hän asuu keskustassa, kavereita on usein kylässä.

– Tästä on hyvä jatkaa ulos kaupungille. Viime vuonna minua harmitti, etten pystynyt järjestämään oikein mitään. Asuin sen verran kaukana kaikesta, ettei se olisi ollut käytännöllistä. Nyt olen sitten mielelläni järjestänyt täällä kaikkia juttuja, Lybeck kertoo.

Lybeckin asumisen mahdollistavat välivuonna puhelinasiakaspalvelussa tehdyistä töistä kertyneet säästöt, kesätyösäästöt ja opintolaina. Opintojen ohella Lybeck ei ole ehtinyt töihin, mutta etsii jo parhaillaan kesätyötä. Viime kesänä hän oli kolme ja puoli kuukautta töissä lakitoimistossa Helsingissä. Kun Espoosta kotoisin oleva Lybeck samalla asui kotona, eikä hänellä ollut asuntoa Turussa, jäi rahaa hyvin säästöön lukuvuotta varten.

Lybeck on pärjännyt syksyn hyvin säästöjensä turvin. Kevätlukukaudella hän suunnittelee nostavansa opintolainaa, aivan kuten edellisenäkin keväänä. Lybeck uskoo pärjäävänsä näin kesään, jolloin hänen on tarkoitus mennä kesätöihin neljäksi kuukaudeksi.

Lybeck ei suunnittele rahankäyttöään etukäteen kovin tarkkaan.

– Olen vähän laiska budjetoinnissa, mutta katson kyllä parin kuukauden välein, että paljonko on kulunut. Jos vaikuttaa siltä, että on kulunut vähän liikaa, niin yritän ottaa sen huomioon jatkossa. Mutta sen tarkemmin en mieti.

Jos Lybeck asuisi kämppiksen kanssa, olisivat asumiskustannukset todennäköisesti matalammat eikä tarvetta tukeutua säästöihin tai opintolainaan olisi yhtä paljon.

– Minulla on paljon kavereita, jotka asuvat puolison tai kämppiksen kanssa, joten he eivät samalla tavalla joudu turvautumaan säästöihin.

Lybeck on kuitenkin valmis maksamaan vähän enemmän, jotta saa asua yksiössä.

Vuokralla asuminen tuo vapautta  

Opiskelijoiden asumiskustannuksissa on paljon eroja eri paikkakuntien välillä, koska vuokrataso vaihtelee pienten paikkakuntien ja suosittujen opiskelijakaupunkien, kuten Helsingin, välillä. Myös suosituissa opiskelijakaupungeissa opiskelija-asunnot ovat usein suhteessa melko edullisia, mutta niitä ei riitä kaikille.

Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan itsenäisesti vuokralla asuvista nuorista puolet asuu vapaiden markkinoiden asunnoissa, viidennes opiskelija-asunnossa, runsas kymmenys kunnan vuokra-asunnoissa ja sama osuus suurten vuokrataloyhtiöiden vuokra-asunnoissa.

Myös Turussa opiskelija-asunnon voisi saada halvemmalla kuin Lybeckin ja Savanderin tavoin yksityiseltä vuokranantajalta. Turussa opiskelija-asunnot sijaitsevat kuitenkin kauempana keskustasta ja ovat suurimmalta osin soluasuntoja. Sekä Lybeck että Savander ovat valmiita maksamaan hieman enemmän siitä, että saavat asua keskustassa ja haluamallaan tavalla.

– Kun etsin asuntoa, sijainti oli ehdoton ykköskriteeri. Kirjasto on Tuomiokirkon vieressä ja koska olen siellä päivittäin, etsin asuntoa kirkon ympäristöstä. Myös kauppa, kuntosali ja suurin osa kavereista ovat kävelymatkan päässä, Lybeck kertoo.

Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan nuorista vuokralla asujista suurin osa, kaksi kolmannesta, aikoo hankkia omistusasunnon tulevaisuudessa. Nyt asunnon ostoa suunnitellaan kuitenkin pidemmälle tulevaisuuteen kuin aiemmin.

Savanderille ja Lybeckille vuokralla asuminen on toistaiseksi ykkösvaihtoehto. Omistusasunnon hankkimista kumpikaan ei pidä ajankohtaisena vielä aivan lähitulevaisuudessa. ASP-tilin avaamista asuntosäästämisen aloittamista varten molemmat ovat kuitenkin pohtineet.

– Toistaiseksi minulla ei ole vielä ollut ylimääräistä laittaa säästöön. Kun esimerkiksi saan kesätöitä tai osa-aikaisia töitä opintojen oheen, niin aion alkaa miettiä säästämistä tarkemmin, Savander kertoo.

Myös Lybeck on ajatellut ASP-tilin avaamista heti, kun se on taloudellisesti mahdollista. Kiirettä oman asunnon ostoon hänellä ei kuitenkaan ole.

– Voin hyvin odottaa siihen, kun olen vaikka kolmekymppinen ja säästää rauhassa siihen asti.

Aion lähteä opiskelijavaihtoon maisterivaiheessa ja lisäksi toivoisin vielä nuorella iällä olevani jonkin aikaa ulkomailla töissä. Omistusasunto ja asuntolaina voisivat rajoittaa näitä suunnitelmia.

Opintojen jälkeen Lybeck aikoo palata Helsinkiin, sillä suurin osa työmahdollisuuksista on siellä.  Sen vuoksi hän hankkisi myös omistusasunnon ehdottomasti Helsingistä.

Opiskeluaikana omaan asuntoon ja asuntolainaan rahojen laittaminen tuntuu kuitenkin liian sitovalta.

– Aion lähteä opiskelijavaihtoon maisterivaiheessa ja lisäksi toivoisin vielä nuorella iällä olevani jonkin aikaa ulkomailla töissä. Omistusasunto ja asuntolaina voisivat rajoittaa näitä suunnitelmia, Lybeck kertoo.

Savander on samaa mieltä. Omistusasunnon ajatteleminen ei tunnu hänestä ajankohtaiselta, koska hän ei ole edes varma, missä tulee valmistuttuaan asumaan.

– Olen ajatellut muuttavani takaisin Helsinkiin, mutta ei Turkuun jääminenkään ole pois suljettu vaihtoehto. Riippuu varmasti siitä, mistä saan töitä ja mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä.

Opintolaina tuo joustoa opiskelija-arkeen. Tutustu tarkemmin täällä.

Mikä ihmeen ASP-laina?

Nordean Check-in-asiakkaana saat opiskelijan luottokorttiedun. Lue lisää luottokorttiedusta

Teksti: Veera Argillander

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: