Vanhat tanssit, uudet vaatteet – vanhojentansseissa satsataan tanssiaispukuun

Ovatko vanhojentanssit unohtumaton päivä vai pelkkää kulutushysteriaa? Nordea Ajassa -palvelu tutki, mihin vanhojentansseissa panostetaan, mistä pihistetään ja kuka maksaa huvin.

Helmikuussa tanssittavat vanhojentanssit ovat lukion kakkosluokkalaisille eli vanhoille tärkeä päivä, johon halutaan panostaa. Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli päättänyt yhdessä vanhempiensa kanssa siitä, kuinka paljon rahaa vanhojentansseihin käytetään. Suurimmalla osalla vastaajista tanssit verottivat äidin tai isän kukkaroa – 57 prosenttia vastaajista kertoi, että vanhemmat maksoivat vanhojentanssit, ja 35,5 prosenttia vastaajista osallistui myös itse kulujen maksamiseen. 

Tansseihin käytetyt rahasummat vaihtelivat suuresti: yksi vastaaja kertoi selviävänsä sadalla eurolla, kun taas toisella tanssiaisiin saattoi kulua jopa tuhat euroa. Mihin nämä rahat sitten käytetään?

Mekko on ylitse muiden

Vanhojentanssit ovat loisteliaiden pukujen juhlaa. Vaikka rahaa menee paljon myös muuhun, yli 93 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tytön tanssiaismekko tai pojan puku taikka frakki on tärkein yksittäinen asia, johon tanssiaispäivänä satsataan.

Yli 92 prosenttia vastaajista kertoi ostaneensa puvun ja muut asusteet. Vuokraajien osuus jäi siis pieneksi. Mekkoja ostettiin kuitenkin paljon käytettyinä, jolloin pukuun kului uutta mekkoa vähemmän rahaa. Monella vastaajalla oli suunnitelmana myydä tai vuokrata mekko eteenpäin omien kulujen kattamiseksi. Miehen puku taas nähtiin paremminkin panostuksena tulevaisuuteen ja sille nähtiin käyttöä myös muissa juhlissa.

Meikkaus, kampaus ja kynsien laitto olivat monille asioita, joista oltiin valmiita säästämään eniten. Moni kertoikin tekevänsä ne itse tai pyytävänsä kavereilta apua.

Myös asusteiden merkitys jäi kirkkaasti vaatteiden varjoon. Moni vastaajista kertoi käyttävänsä omasta tai äidin vaatekaapista löytyviä kenkiä ja laukkua säästääkseen rahaa.

Kyselyn mukaan myös käytännöllisyys merkitsee paljon.

”Mekolla ja kampauksella erottaudutaan, kaikki muu tulee ostaa tulevaisuutta ajatellen, että niitä voi käyttää myöhemminkin.”

Esimerkiksi moni vastaaja oli valmis panostamaan enemmän rahaa korkokenkiin, jos niille löytyi käyttöä vielä tanssiaisten jälkeen muissa juhlissa.

”Muistot jäävät, vaikka helmet eivät olleet aidot"

Moni vastaajista kommentoi, että päivään kuluu monilla todella paljon rahaa. Paineet rahankäyttöön ovat viime vuosina kasvaneet, ja myös ylilyöntejä tulee.

”Wanhat voi kokea vain kerran elämässä, joten halusin panostaa juhliin. Jotkut kavereistani eivät tanssineet vanhoja, koska ne tulivat maksamaan liikaa. Puvun saa kuitenkin vuokrattua edullisesti tai lainattua tutuilta kuten itse tein. Itse en siis rahan takia jättäisi menemättä ja siten menettäisi mahtavaa muistoa.”

Vastaajien joukossa oli paljon myös rahankäytön puolesta puhujia – onhan vanhojenpäivä vain kerran elämässä. Näin ollen siihen käytettiin omia säästöjä, tai vanhemmat olivat valmiita panostamaan enemmän. 

”Halvemmalla pääsee, kun etsii oikeista paikoista.”

Vastaajat kommentoivat myös, ettei tanssiaisten tarvitse välttämättä olla tolkutonta tuhlausta, vaan pienemmälläkin budjetilla saa aikaiseksi yhtä upean kokemuksen. Edullisempia vaihtoehtoja löytää, kun niitä osaa ja jaksaa etsiä esimerkiksi kirpputoreilta ja ulkomaisista nettikaupoista tai kun puvun tekee itse. Kekseliäisyys nousi vastauksista esiin: kaiken ei tarvitse olla kallista ollakseen kaunista ja tehdäkseen päivästä ihanan, ikimuistoisen kokemuksen. Kuten eräs vastaaja kommentoikin, ”muistot jäävät, vaikka helmet eivät olleet aidot.”

Kyselyyn vastasi 560 tänä vuonna tai aiemmin vanhojentansseihin osallistunutta henkilöä. Kyselyä jaettiin muun muassa Nordea Suomi Facebook -sivulla sekä internetin eri keskustelufoorumeilla.

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kuvitus: Laura Hakalisto

Kopioi sivun linkki: