Mistä suomalaiset opiskelijat saavat tulonsa – ja mihin ne kuluvat?

Talvi kääntyy pian kevääksi ja kirjastojen lukupisteet täyttyvät opiskelupaikan tavoittelijoista. Selvitimme, millaista Suomessa opiskelevan elämä on taloudellisessa mielessä ja miten kulutusmenot poikkeavat eri kaupungeissa.

Opiskelijoiden pääasiallisia toimeentulon lähteitä on neljä:

  1. palkkatyö
  2. opintotuki (opintoraha+asumislisä)
  3. vanhemmilta saatu rahallinen tuki
  4. opintolaina

Toimeentulon lähteet vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta palkkatyön tekeminen on opiskelijoiden keskuudessa pikemmin sääntö kuin poikkeus. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan jopa 63 prosenttia opiskelijoista työskentelee lukukausien aikana. Opiskelijat tarvitsevat kipeästi työstä saatavia tuloja elämiseen, mutta monelle työnteko tuntuu mielekkäältä myös tulevaa uraa ajatellen.

Suomalaisten opiskelijoiden etuudet (esim. opintotuki) ovat Euroopan mittakaavassa hyvät, mutta useissa opiskelijakaupungeissa tuki ei välttämättä kata edes asumismenoja. Kulutusta pitää miettiä siis hyvin tarkasti.

Mistä opiskelijan kuukausitulot kertyvät?

Mistä opiskelijan kuukausitulot kertyvät?

Lisäksi opiskelijat voivat saada rahallista tukea vanhemmiltaan.

Opintolaina on valtion takaama, ja sitä voi hakea pankilta silloin, kun hakijalla on Kelan opintotukipäätös. Opintolainaa pidetään perinteisesti vaihtoehtona työn tekemiselle tai ainakin sille, ettei töitä tarvitse tehdä niin paljon. Lainahakemuksia tehdään tyypillisesti enemmän aikana, jolloin työmarkkinatilanne on huono.

Mihin opiskelijoiden rahat kuluvat?

Mihin opiskelijoiden rahat kuluvat?

Vuosi 2012 (Lähde: Tilastokeskus)

Opiskelijoiden keskimääräiset kulutusmenot olivat vuoden 2012 tilastoissa 14 625 euroa, eli kuukausittain keskimäärin 1218,75 euroa. Opiskelijoiden kulutusmenot olivat hieman pienemmät kuin työttömillä.

Opiskelijoiden ylivoimaisesti suurin menoerä on asuminen, jonka osuus on lähes kolmannes kuukausittaisista menoista. Edullisia opiskelija-asuntoja on saatavilla joka kaupungissa, mutta niitä ei riitä kaikille. Kesällä, opiskelupaikkojen varmistuttua, etenkin pienten vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Niiden hintataso voi tulla monelle yllätyksenä.

Mitä asuminen maksaa eri kaupungeissa, jos opiskelija-asunnon kanssa ei lykästä?

Yksiöiden keskimääräiset kuukausivuokrat (euroa/neliö)

Yksiöiden keskimääräiset kuukausivuokrat (euroa/neliö)

(Lähde: Tilastokeskus 2013)

Pääkaupunkiseudulla asuminen voi tulla kalliiksi, mutta kallis vuokrayksiö ei ole ainoa vaihtoehto. Opiskelijat suosivat erilaisia asumisjärjestelyjä. Esimerkiksi kimppakämppä voi tulla huomattavasti edullisemmaksi, koska suurempien asuntojen neliöhinnat ovat yksiöihin verrattuna matalampia.

Kalliista vuokrista huolimatta Helsinki kerää kiitosta opiskelijakaupunkina. Aamulehden vuonna 2014 tekemässä vertailussa Helsinki nappasi ykkössijan “opiskelijaystävällisimpänä kaupunkina”. Kiitosta keräsivät esimerkiksi korkeakoulut, toimiva joukkoliikenne ja kansainvälinen meininki. Tamperetta kehuttiin asumisessa, Jyväskylää palveluissa ja Rovaniemeä liikuntamahdollisuuksissa.

Lue lisää: Nordean asiakkaille edullista opintolainaa

Teksti: Riku Mattila

Kopioi sivun linkki: