Pärjäisitkö 15-vuotiaalle taloustiedossa?

Jokakeväisen taloustietokilpailun 9-luokkalaiset osallistujat ovat usein sen luokan talousneroja, että he peittoavat vanhempansakin. Kilpailun tavoitteet ovat kuitenkin varsin käytännönläheiset: kehittää nuorten taloustietämystä ja kiinnostusta talousasioihin. 

Aikaa on tunti, tiukkoja talouskysymyksiä kahdeksan ja kilpailijoita kymmeniä tuhansia. Joka kevät taloustietokilpailu kerää peruskoulun 9-luokkalaiset ympäri maata luokkahuoneisiin testaamaan taloustietämystään. Historian- ja yhteiskuntaopin opettajien liiton HYOL:in ja Nordean yhdessä järjestämä kilpailu on sukupolvia yhdistävä perinne, joka toteutetaan tänä keväänä jo 51. kerran.

Kilpailusta kiinnostusta talousasioihin

Kisan tarkoitus on ollut sama 1960-luvulta asti: lisätä nuorten kiinnostusta talousasioihin. Jos mielii päästä loppukilpailuun Helsinkiin 30 finalistin joukkoon, ei riitä, että ymmärtää vähän koroista tai kysynnästä ja tarjonnasta.

Vuoden 2015 alkukisassa pohdittiin esimerkiksi deflaation torjumista ja sitä, miten raakaöljyn hinnanmuutokset vaikuttavat maailmantalouteen. Loppukilpailussa kysymykset ovat yhtä vaikeita kuin kauppakorkeakoulun tentissä.

Voitto tulee usein yllätyksenä

Viime vuonna taloustietokilpailun voitti kuopiolainen Veera Mensonen, 16.

– Loppukilpailussa minusta tuntui, ettei koe mennyt kovin hyvin. Olin ihan tosi yllättynyt, kun sain kuulla, että voitin. Näytän valokuvissakin ihan hölmistyneeltä, Mensonen muistelee vuoden takaista kokemusta.

Voitto tuli yllätyksenä, koska Mensonen ei ollut erityisesti valmistautunut kisaan etukäteen.

– Yhteiskuntaoppi on minusta ihan kiinnostavaa ja luen kyllä usein aamulla sanomalehden – tosin urheilusivut ensimmäisenä, Mensonen kertoo.

Helpolla Mensonen ei voittoaan kuitenkaan napannut, koska loppukilpailussa piti viime vuonna tietää esimerkiksi mitä ovat shorttaus ja eurobondi sekä miksi valtionvelka kannattaa pitää alle 60 prosentissa. Näiden kysymysten edessä monella aikuisellakin menisi sormi suuhun, vaikka taloustieto on tärkeimpiä kansalaistaitojamme.

Kertaaminen tekisi hyvää ihan kaikille, koska ilman taloustietämystä on vaikeaa hahmottaa esimerkiksi politiikkaa ja yhteiskunnan toimintaa ylipäänsä.

– On helpompi pysyä perillä yhteiskunnan asioista, kun on tietoa, Mensonen sanoo.

Hänestä tuntuu, että suomalaisnuorten taloustietämys riippuu aivan ihmisestä:

– Toisia kiinnostaa tosi paljon, toisia ei pätkän vertaan. Koulussa kyllä oppii paljon talousasioista esimerkiksi yhteiskuntaopissa, jos vain muistaa ne jutut.

Mensonen ahkeroi nyt lukiossa, missä hän satsaa pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Hän ei vielä tiedä, mitä haluaisi tehdä lukion jälkeen. Vaikkei tie veisi kauppakorkeakouluun, taloustietämyksestä on varmasti vain hyötyä.

Voittaja vuodelta 1997: taloustieto on tärkeää yhteiskunnan toimivuudelle

Mikko Lemmetty on Mensosen voittajakollega vuosien takaa. Lemmetty nappasi taloustietokilpailun kirkkaimman sijan vuonna 1997 ja muistaa yhä, mitä loppukilpailussa kysyttiin: 

–  Vuoden 1995 kansanäänestys EU-jäsenyydestä oli vielä tuoreessa muistissa. Yksi tärkeä kysymys käsitteli sitä, miten EMU-jäsenyys vaikuttaisi Suomen talouspolitiikkaan.

Mieleen on jäänyt myös kisamatka Ulvilasta Helsinkiin, vierailu Nordean silloisessa koulutuskeskuksessa ja tietenkin voittajan perinteinen haastattelu Helsingin Sanomiin.

Lemmetty harkitsi myös yhteiskuntatieteellisen alan opintoja, mutta lopulta teoreettinen fysiikka veti puoleensa.

– Jotenkin se fysiikan antama älyllinen nautinto ja matematiikan kertakaikkinen kauneus ja eleganssi veivät voiton, hän kuvailee.

Nykyään Lemmetty on fysiikasta väitellyt tekniikan tohtori ja työskentelee Teollisuuden voima Oyj:ssä ydinturvallisuuden tehtävissä. Vaikkei taloudesta tullut ammattia, nuorena opituista taidoista on ollut hyötyä:

– Olen töissä yksityissektorilla, jossa raha on puheenaiheena jonkin verran.

Lemmetty huomauttaa, että henkilökohtaisen talouden hallinnan ja teoreettisen taloustieteellisen osaaminen ovat eri asioita.

– Taloustieteellinen osaaminen ei liene välttämätöntä yksilön kannata. Demokratian toteutumisen kannalta on sen sijaan välttämätöntä, että jokainen ymmärtää taloustiedosta perusasiat. Se parantaa yhteiskunnan toimintakykyä ja yksilön elämänlaatua.

Nuorten taloustietämys on pankille sydämen asia

Taloustietokilpailulla on suuri yhteiskunnallinen merkitys taloustietämyksen lisääjänä. Miljoonan osallistujan rajapyykki rikottiin jo 1990-luvun alussa.

Nordea on ollut mukana järjestämässä kilpailua koko kisan historian ajan.

– Olemme iloisia siitä, että Nordea on ollut pitkäjänteisesti mukana järjestämässä kisaa kaikki nämä vuodet. Nuorten taloustiedon lisääminen ja kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on aina ollut meille tärkeää, markkinointipäällikkö Anne Leiponen sanoo.

Nordea on läsnä kisan alkumetreiltä loppukisaan asti. Kisakysymykset laativassa työryhmässä on mukana pankin asiantuntijajäsen, ja Nordea on myös mukana järjestämässä finaalitilaisuutta. 18.5.2016 järjestettävän finaalin kärkikolmikko palkitaan tänäkin vuonna Nordean rahasto-osuuksilla, jotka voittajat saavat valita mielensä mukaan. Ja mikä olisikaan nuorille talousneroille sopivampi palkinto kuin mahdollisuus harjoitella sijoitusoppeja käytännössä.

Testaa vanhojen kokeiden avulla, pärjäisitkö 15-vuotiaalle

Teksti: Pauliina Suominen

Kuvat: Maria Moulud

Kopioi sivun linkki: