Omilleen uuteen kaupunkiin – opiskelijabudjetilla

Opiskelupaikan vastaanottaminen on monille jännittävä paikka. Se tarjoaa uusia haasteita, uusia kavereita ja kenties jopa uuden kotikaupungin. Oonalle se merkitsi Helsingistä Lahteen muuttamista ensimmäiseen omaan kotiin – opiskelijabudjetilla.

Kaksi vuotta sitten Oona Räyhäntaustan, 23, vatsassa kutkutti. Hän oli juuri saanut kirjeen Lahden muotoiluinstituutista. Edessä siinsi uusi seikkailu: pakkaus- ja brändimuotoilun opinnot Lahdessa.

Ensimmäisen lukuvuoden Oona kulki Helsingin ja Lahden väliä junalla päivittäin. Hiljalleen kolmen tunnin junamatkat päivässä alkoivat väsyttää. Niinpä Oona teki päätöksen muuttaa toisena lukuvuotenaan Lahteen.

Oma koti Lahdessa

Omaan vuokra-asuntoon muuttaminen tuntui luonnolliselta ratkaisulta, vaikka alkuun se tuntui myös kukkarossa. Vuokran ja laskujen lisäksi muuttaminen aiheutti muitakin kuluja. Oonan piti hankkia keittiötarvikkeita melkein joka kauppareissulla. Pienistä menoeristä kertyi yllättävän iso summa. 

Oona tarvitsi myös uuden sängyn, mutta 175 euron kertakulu tuntui hurjalta. Onneksi vanhemmat tarjoutuivat tukemaan ja Oona otti avun vastaan. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vanhempien rahallinen tuki onkin yksi neljästä opiskelijoiden yleisimmistä tulolähteistä. Muut kolme tulonlähdettä ovat yleensä opintotuki, palkkatyöt ja opintolaina.

Arjessa Oona pärjää omillaan, mutta se vaatii budjetin suunnittelua. Viikon ruokakassiin menee noin 20–50 euroa. Oona seuraa tarjouksia ja valitsee tuotteista aina halvemman vaihtoehdon. Vaatteet hän ostaa alennusmyynneistä.

Välivuosi tarjosi säästöjä

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan noin joka toisella opiskelijalla on jonkin verran tai paljon vaikeuksia saada rahat riittämään arjessa. Oonan opintotuki kuluu käytännössä kokonaan vuokraan, vaikka 473 euron vuokra onkin suhteellisen edullinen. Oona rahoittaa opiskelunsa pääosin opintotuen lisäksi säästöillä.

Ennen opintoja Oona oli puolitoista vuotta töissä isäpuolensa firmassa. Tuon ajan hän kerrytti säästökassaa laittamalla sivuun jopa satoja euroja kuukaudessa. Tämä onnistui, koska Oona asui vielä vanhempiensa luona.

– Välivuodesta oli taloudellisesti tosi paljon hyötyä. Arki olisi haastavampaa, jos ei olisi säästöjä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan noin 63 prosenttia opiskelijoista käy töissä opiskeluiden ohella. Oona ei ehdi käydä töissä, vaikka haluaisikin. Taidealalla opinnot eivät rajoitu vain kahdeksasta neljään ja koulupäivät venyvät usein normaalia pidemmiksi. 

Opintolainaa vai ei? 

Oona ei ole vielä nostanut opintolainaa, vaikka suhtautuukin siihen myönteisesti – etenkin kun siitä hyvitetään osa, jos valmistuu ajallaan. Opintolainaa ottaneiden määrä onkin viime vuosina lisääntynyt. Kun työmarkkinatilanne on huono, nostetaan enemmän opintolainaa. 

– Tiedän monia kavereitani, jotka eivät mitenkään pärjäisi ilman sitä.

Tulevaisuudessa Oona aikoo mahdollisesti itsekin nostaa opintolainaa, sillä säästöt eivät riitä koko opintoajaksi. Myös kesätöiden saaminen on vuosittain epävarmaa. Tänä kesänä Oonalla kuitenkin tärppäsi kesätyöhaussa ja hän sai pestin vuokratyöfirmassa.

Mummon nikseillä maailmalle

Pakkaus- ja brändimuotoilun töitä on Suomessa rajoitetusti ja työllistyminen on epävarmaa. Tulevaisuudessa muutto ulkomaille on yksi mahdollisuus. 

– Voisin muuttaa joksikin aikaa Japaniin. Siellä arvostetaan suomalaista designia. Jos lähemmäs pitäisi muuttaa, niin ehkä Tanskaan.

Opintoja on kuitenkin edessä vielä pari vuotta ja se mennään opiskelijabudjetilla. 

– Jos tarjouksessa on lihaa, jonka päiväys menee nopeasti umpeen, laita se pakkaseen! Tuon olen oppinut mummoltani, Oona vinkkaa nauraen. 

Check-in -asiakkaana saat monia hintaetuja pankkipalveluista. Lue lisää

Opintolaina on turvallinen ja edullinen tapa rahoittaa opiskeluajan menoja. Tutustu tarkemmin opintolainaan

Nordea on nyt Snapchatissä! Tarjoamme tipsit, vinkit ja niksit. Ota seurantaan @NordeaSuomi.

 

Teksti ja kuva: Susanna Hyvärinen

Kopioi sivun linkki: