Nuori pankkilainen äänessä: Marcuksen vinkit sijoittamisen aloittamiseen

Nordeassa pörssikaupankäynnin asiantuntijana työskentelevä Marcus Tähtinen kumoaa yleisimpiä sijoittamiseen liittyviä harhaluuloja ja puhuu sen puolesta, että sijoittaminen sopii jokaiselle. 

Kerran erään opiskelijan pankkitilin saldo oli opintotuen, satunnaisten viikonlopputöiden ja kesätöistä kertyneiden säästöjen ansiosta plussalla. Siinä tuli muutamia vaihtoehtoja mieleen. Teki mieli: 

A) pistää rahat sileäksi saman tien hyvässä seurassa.

B) pitää rahat visusti pankkitilillä.

C) ruveta kartuttamaan varallisuutta sijoittamalla.

C-vaihtoehdon valinneen mietteisiin Nordean Marcus Tähtinen voi samaistua täysin. Reilu vuosikymmen sitten hän aloitti kauppatieteiden opiskelut, ja opintojen ohella ehti tehdä myös töitä ja kartuttaa kokemusta. Tänä päivänä hän on kokenut osakemeklari ja pörssikaupankäynnin asiantuntija, joka perustelee valintojaan rauhallisesti ja analyyttisesti. Miten hän pääsi omassa sijoittamisessaan alkuun? 

– Aloitin sijoittamisen rahastosäästämisellä. Koin sen helpoksi, koska jatkuvalla säästämissopimuksella rahastoihin menee tietty summa kuukaudessa, ja hajauttamisen pääperiaatteet toteutuvat, Tähtinen kertoo.

Hajauttaminen tarkoittaa omaisuuslajien, siis korkojen ja osakkeiden, lisäksi sijoitusten jakamista useisiin osakkeisiin, eri toimialoille ja maantieteellisille alueille  tasaisin väliajoin sijoittaen. Tähtinen laskeskeli, että aivan aluksi hänen ei ollut järkevää tehdä aivan pienillä summilla suoria osakekauppoja pörssikaupankäynnin kulurakenteen takia. 

– Kun sain kartutettua pienistä puroista varallisuutta osakerahastoihin, siirryin suoriin osakesijoituksiin. Kun on sijoittanut omaa rahaa, alkaa markkinoita myös seurata paljon intensiivisemmin. Mielestäni osakesijoittajan onkin tärkeä seurata markkinoita.

Tutustu osakkeisiin ja taloustietoon

Tähtinen itse kiinnostui osakkeiden ja yhtiöiden seuraamisesta jo teininä, yläasteen talouskurssin virtuaalisijoittajana. Osakesijoittamisesta kiinnostuneille Tähtinen vinkkaa, että kannattaa seurata talousuutisia esimerkiksi kotimaisista Kauppalehdestä tai Taloussanomista, ja ottaa rinnalle ulkomaisia uutislähteitä. 

– Tarkastele toimialoja ja teknologioita, jotka kiinnostavat sinua. Tutustu mielenkiintoisten yritysten maailmaan ja siihen, mitä ne konkreettisesti tekevät, hän kehottaa.

Hyvä tapa päästä alkuun on tehdä pankkineuvojan kanssa sijoitussuunnitelma, jossa huomioidaan pitkän tähtäimen tavoitteet, toiveet ja tarpeet. Tähtinen muistuttaa, että rahastosijoittamisessa on useita vaihtoehtoja.

– Rahastoihin sijoittaminen on hyvä tapa lähteä liikkeelle. Tarjolla on salkunhoitajien aktiivisesti hoitamia rahastoja sekä passiivisesti hoidettuja, pörssinoteerattuja rahastoja, joiden tuoton kehitys perustuu jonkin indeksin liikkeisiin. Jälkimmäisiä kutsutaan yleisesti ETF:iksi (Exchange Traded Fund), Tähtinen sanoo. 

Tähtinen jatkaa kertomalla, että muuttunut maailma luo myös uusia sijoitusmahdollisuuksia. Vastaisuudessa hän nimittäin toimisikin hieman eri tavalla. Koska Nordea tuo ensimmäisenä Suomessa käyttöön hintakaton pörssikaupankäynnin palkkioissa, ei kulurakenne enää luo esteitä pienille kaupoille.

– Pörssinoteerattuihin rahastoihin ja suoriin osakesijoituksiin pääsee siis edullisemmin käsiksi ja on oiva vaihtoehto aloittaa sijoittaminen myös pienillä summilla, Tähtinen kertoo.

Onko nuorella opiskelijalla mahdollisuutta sijoittaa?

Tähtinen toteaa, että nuorella sijoittamisen mahdollisuudet alkavat arjen rahankäytöstä. Yksi ehkä haluaa asua kalliissa keskustayksiössä, kun toinen taas valitsee edullisemman elämän kimppakämpässä, jolloin rahaa yleensä jää enemmän käteen.

Pienilläkin tuloilla voi tehdä sijoituksia, kun sijoittaa omaan elämäntilanteeseen sopivasti.

– Sijoittamisessa perusidea on hajautus. Hajauta oman riskinottokyvyn mukaan. Tuottoja voi odottaa pidemmällä aikajänteellä, joten osakesijoittajan on hyvä varautua viiden  vuoden sijoitusaikaan.

Tähtinen korostaa, että tehdyssä sijoitussuunnitelmassa on syytä pysyä. Opiskeluaikana esimerkiksi moni tienaa kesäisin enemmän, jolloin saattaa iskeä houkutus elää hetkessä ja pistää rahat menemään saman tien. Juuri silloin kannattaa pitää pää kylmänä ja pysyä pitkän tähtäimen säästö- ja sijoitussuunnitelmassa.

Se onkin sijoittajan tärkein oppi: pitää hermot kylmänä ja suunnata katse tulevaisuuteen.

– Sijoitussuunnitelmaa ei kannata vaihtaa liian nopeasti eikä hätäillä kurssin muutoksista. Jossain vaiheessa kurssit ovat miinuksella ja se on ihan normaalia. Markkinat kulkevat sykleissä, mutta pidemmällä aikavälillä ylöspäin, Tähtinen kannustaa rauhallisuuteen ja mainitsee, että kurssilaskuja kannattaa pikemminkin hyödyntää ostopaikkoina. 

Neuvoja sijoittamiseen: Hajauta riskiä

Tutustu sijoittamisen palveluihin

Neljä nuoren sijoittajan harhaluuloa

1. ”Täytyy tietää ihan hirveästi, että voi olla sijoittaja.” 

– No ei tarvitse tietää ihan kamalasti! Muun muassa rahastoihin sijoittaminen on helppoa, ja hajauttaminen pienentää riskejä, Tähtinen muistuttaa.

2. ”Voin hävitä kaiken.”

– Oikeaoppisesti hajauttamalla et voi hävitä kaikkea. Niin kauan, kun et realisoi sijoituksia, et myöskään ole hävinnyt mitään. Ei kannata olla malttamaton, eikä odottaa pikavoittoja. Hyvä sääntö on, että älä sijoita varoja, joita tarvitset lähiaikoina käyttöösi. Vaikka sijoittamasi summa olisi miinuksella huomenna, tilanne on usein väliaikainen. Nousut ja laskut ovat ihan normaaleja ilmiöitä markkinoilla.

3. ”Köyhä opiskelija ei voi sijoittaa.”

– Kyllä voi. Sijoittaminen sopii kaikille ja tuollainen ajattelu on oiva syy antaa muiden rikastua. Tuhansien asiakastapaamisten kokemuksella paras neuvo on ajoittaa säästöjen tekohetki päivään, jolloin tilille tulee rahaa.

4. ”En voi sijoittaa, koska en saisi opintotukea.”

Säästäminen ja sijoittaminen eivät itsessään vaikuta opintotukiin – kunhan voittojaan ei realisoi. Jos on myynyt osakkeita tai muuta omaisuutta, KELA laskee luovutusvoitot tuloiksi.

Teksti: Laura Kokko

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: