Kun tunteet sekoittuvat faktaan – mihin järkevä rahankäyttö perustuu?

Toisia raha-asioista puhuminen ahdistaa, joillakin taas raha-asiat eivät herätä sen kummempia tunteita. Yhdelle raha on pakollinen paha, kun taas toiselle vain yksi arkeen liittyvä neutraali asia. Jotta nuori pystyy hoitamaan raha-asioitaan järkevästi, hän tarvitsee paitsi riittävästi tietoa ja käytännön taitoja taloutensa hoitoon, myös ymmärrystä omista rahaan liittyvistä tunteistaan ja unelmistaan. Taloustaitohankkeessa pureudutaan kaikkiin näihin taloudenhallinnan näkökulmiin.

Kun Janna oli lukiossa, hän joutui raskaan perhetilanteen takia muuttamaan omilleen asumaan. Asumis- ja elinkustannuksensa hän kattoi opintolainalla. Jannaa ahdisti lainarahalla eläminen, ja sen vuoksi lukio-opinnot jäivät kesken. Hän ei kuitenkaan löytänyt töitä lukion keskeyttämisen jälkeen. Ahdinkoa syvensi Kelalta tullut päätös opintotukien takaisinperinnästä. Näin Jannasta tuli yksi Suomen velkaantuneista ja syrjäytyneistä nuorista. 

1990-luvun laman jälkeen yhä useampi nuori jäi töiden ja opintojen ulkopuolelle. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarttui ongelmaan vuonna 2012 käynnistämällä nuorten syrjäytymistä ehkäisevän hankkeen. Hankeen työryhmä huomasi, että työ- ja opiskelijaelämän ulkopuolella olevilla nuorilla oli usein haasteita hallita omaa talouttaan. Nuorten auttamiseksi kehitettiin pankkien kanssa yhteistyössä Taloustaitohanke, johon osallistumista suositeltiin myös Jannalle.

Riittävästi tietoa raha-asioiden hoitoon

Talous- ja raha-asioiden opettaminen lapsille ja nuorille on ollut perinteisesti vanhempien vastuulla. Monelta nuorelta kuitenkin puuttuvat kodin kautta saadut hyvät rahankäytön mallit. Taloustaitohanke pyrkii antamaan nuorelle riittävästi tietoa raha-asioiden hoitoon. 

Taloustaitohankkeen kehittäjä, nykyään tutkijana työskentelevä Anna Seppänen kertoo, että hankkeen ryhmäkeskusteluissa puhutaan muun muassa siitä, miten paljon eri tuotteet kaupassa maksavat, millaisia maksukortteja on olemassa tai mistä saa apua maksuongelmiin. Budjetin tekeminen on ryhmäläisten keskuudessa suosittua.

Budjetti havainnollistaa, mihin raha menee, mitkä ovat pakollisia menoja ja mistä voi säästää. Se auttaa talouden suunnittelussa, Seppänen kertoo. 

Omat unelmat motivoivat järkevään rahankäyttöön

Pelkkä faktatieto ei kuitenkaan riitä uusien rahankäytön tapojen oppimisessa. On tärkeää myös tunnistaa omia kehityskohteita. Sen vuoksi ryhmän jäsenet pohtivat, mitkä ovat rahan käytön suhteen heidän hyviä puoliaan ja toisaalta, mitkä ovat heidän haasteitaan. 

Seppänen kertoo, että myös omat unelmat motivoivat järkevään rahankäyttöön. Taloustaitohankkeen oppitunneilla ryhmän jäsenet kartoittavatkin, mitä asioita he haluavat tulevaisuudessa toteuttaa ja saavuttaa. Seppänen kertoo, että nuoret haaveilevat hyvin järkevistä ja saavutettavissa olevista asioista, kuten ulkomaanmatkasta, autosta tai omasta asunnosta. Säästäminen ja järkevä rahankäyttö tulevat helpommiksi, kun on selkeä säästökohde.

Tunnelatautunut raha

Monilla nuorilla omaan rahatilanteeseen ja velkoihin liittyy paljon häpeää. Raha-asiat liittyvät myös ihmis- ja perhesuhteisiin, itsearvostukseen ja tulevaisuuden uskoon.

– On tärkeää, ettei raha-asioita katsota vain tiedolliselta puolelta, vaan ymmärretään se, että niihin liittyy myös paljon tunteita, Seppänen sanoo. 

Hän kertoo, että häpeän tunne ja pelko tulevista tapahtumista ovat usein syitä siihen, miksi nuoret eivät saa selvitettyä raha-asioitaan. Taloustaitohankkeessa pyritään tunnistamaan rahaan liittyvät tunteet ja opettamaan nuorille positiivista ja realistista asennetta raha-asioita kohtaan.

Nuorille pyritään opettamaan, että raha-asiat ovat vain asioita, joita järjestellään ja jotka voidaan hoitaa kuntoon. 

Seppänen kertoo tarinan hankkeeseen osallistuneesta tytöstä, jolta oli jäänyt useita laskuja maksamatta. Häntä ahdisti raha-asioiden ajatteleminen, eikä hän häpeän tunteen vuoksi pystynyt soittamaan perintätoimistoon. Yhdessä hankkeeseen osallistuneen pankin vapaaehtoisen kanssa he päättivät hoitaa asiat kuntoon. Pankin vapaaehtoisen työntekijän tuella hän sai soitettua perintätoimistoon. Hän sai maksettua pari laskua ja samalla neuvoteltua muille maksamattomille laskuille pidemmän maksuajan.

Ongelmia ennaltaehkäistään ajatuksia herättelemällä 

Eri pankkien yli 500 vapaaehtoisten voimin on tavoitettu jo yli pari tuhatta syrjäytynyttä nuorta – ja joka vuosi tavoitetaan lisää. Moni Taloustaitohankkeeseen osallistunut nuori on antanut positiivista palautetta siitä, kuinka hanke laittoi ajattelemaan rahan käyttöä.

Taloustaitohankkeen avulla on mahdollista ennaltaehkäistä entistä suurempien taloudellisten ongelmien, kuten maksuhäiriömerkintöjen syntymistä. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa muun muassa vuokra-asunnon, kotivakuutuksen, työpaikan ja jopa puhelinliittymän saamista, mikä hankaloittaa entisestään nuoren sopeutumista yhteiskuntaan.

Tänä syksynä hankkeeseen osallistuu 120 vapaaehtoista nordealaista. Kasvua osallistujien määrässä on viime vuodesta 11 prosenttia. Vapaaehtoiset Nordean työntekijät käyttävät syksyn aikana yli 700 työtuntia hankeen tiimoilta nuorten syrjäytymisen ehkäisytyöhön.

– Taloustaitohanke on yksi merkittävistä yhteiskuntavastuun hankkeistamme. Haluamme auttaa nuoria omalla vahvuusalueellamme, eli talousasioiden haltuunotossa, toteaa Nordean uusi yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela innostuneena.

Myös Janna on kiitollinen, että hän sai tietoa siitä, mitä tapahtuu, jos luottotiedot menettää, ja miten ne voi saada takaisin. Vaikka opintolainan takaisinmaksu ja rahojen riittäminen jännittävät Jannaa edelleen, Taloustaitohankkeen myötä hänen taloutensa on paremmassa tasapainossa.

Jannan nimi on muutettu.

Mikä Taloustaitohanke?

Taloustaitohanke kehittää ja vahvistaa nuorten rahankäytön taitoja. Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. Ryhmämuotoisissa työpajoissa pankkien vapaaehtoiset työntekijät ja nuoret keskustelevat talouden ja raha-asioiden hoitoon liittyvistä teemoista.

Hanke toimii valtakunnallisesti eri puolilla Suomea, esimerkiksi Helsingissä, Lappeenrannassa ja Oulussa. Ryhmiä on tähän mennessä järjestetty 225 ja sen kautta on tavoitettu noin 2 000 nuorta.

Hanke käynnistyi keväällä 2013 osana tasavallan presidentin käynnistämää lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää hanketta. Sitä koordinoi Helsingin Diakonissalaitos, ja mukana ovat Nordea, Danske Bank sekä OP-ryhmän osuuspankit. Mukana olevat pankit lahjoittavat hankkeelle työntekijöidensä työaikaa sekä tukevat toimintaa taloudellisesti. Kehittämistä ja koordinointia rahoittaa vuonna 2016 myös Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Katso vinkit budjetin laadintaan

Jos säästäminen tuntuu sinusta vaikealta, ota avuksesi ePossu!

Teksti: Hanna Schneider

Kopioi sivun linkki: