Tähtäimessä yhteinen tulevaisuus

Hääjuhla on lähtölaukaus parin yhteiselle taipaleelle. Samalla se on merkittävä taloudellinen panostus, juhlittiinpa suurta päivää lähimpien ystävien tai satojen vieraiden ympäröimänä. Kaksi pariskuntaa kertoo tarinansa ja vinkkinsä hääbudjetissa pysymiseen.

Rakkaus löytyi toiselta mantereelta

Petteri ja Katrina Rapon yhteinen tarina sai alkunsa Australian Gold Coastilla syyskuussa 2010. Nuoret opiskelijat tapasivat kansainvälisille vaihto-oppilaille järjestetyssä illanvietossa.

– Seuraavat neljä kuukautta olimme tiiviisti yhdessä. Kun vaihtoaika päättyi, kummankin meistä oli palattava kotiin viimeistelemään opintomme, mutta jatkoimme kaukosuhteessa, Petteri kertoo.

Petteri opiskeli Helsingissä kauppakorkeakoulussa ja Katrina Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa.

– Erossa oleminen oli rankkaa, eikä pitkä etäisyys helpottanut asiaa. Ehdimme tavata vain 3–4 kuukauden välein, Katrina jatkaa.

Reissattuaan puolitoista vuotta mantereelta toiselle nuoripari pääsi vihdoin muuttamaan yhteiseen kotiin Helsinkiin kesäkuussa 2012. Vain muutamia viikkoja myöhemmin Petteri kosi Katrinaa Helsingin Tuomiokirkon portailla.

Säästämällä yhteiseen tulevaisuuteen

Juhlien suunnittelu alkoi heti kosinnan jälkeen. Häitä ei kuitenkaan tanssittu heti, vaan suunnitteluun varattiin kaksi vuotta, sillä järjestettävänä oli perinteistä poiketen kahdet häät – yhdet Suomessa, toiset Yhdysvalloissa.

Pitkä valmistautumisaika tarvittiin järjestelyjen ohella myös varojen kartuttamiseen, sillä pari halusi hoitaa häiden kustannukset itse.

– Koska tuplahäiden kokonaisbudjetti oli yhteensä 15 000 euroa, meille oli alusta asti selvää, että tarvitsimme aikaa säästöjen keräämiseen, Petteri kertoo.

Muutaman vuoden odotus ei nuortaparia harmittanut.

– Säästäminen oli meidän tapamme valmistautua häihin ja yhteiseen tulevaisuuteen. Se tuntui oikealta ratkaisulta meille, he toteavat.

Budjetissa pysyminen vaati priorisointia

Joustava aikataulu antoi vapautta suunnitteluun ja budjetointiin.

– Kahdessa vuodessa ehti heitellä ilmoille paljon erilaisia ideoita ja harkita tarkkaan, mitkä niistä olivat oikeasti hyviä, Petteri naurahtaa.

Katrina muistuttaa, että hääbudjetissa pysyminen vaati luovuutta ja raakaa priorisointia.

– Oli koko ajan pidettävä mielessä, että lisäpanostus yhteen juhlaan olisi automaattisesti pois toisesta. Oli tehtävä paljon kompromisseja. Helppoa se ei ollut.

He pysyivät likimain alkuperäisessä budjetissa.

– Kannattaa varata riittävästi aikaa suunnittelulle, jotta ehtii rauhassa harkita ja punnita eri vaihtoehtoja. Budjettia on syytä myös päivittää jatkuvasti, Petteri vinkkaa.

Pari muistuttaa, ettei hääjärjestelyissä kannata pyrkiä täydellisyyteen. Tärkeintä juhlassa ovat ihmiset.

Perhe yhdessä ensimmäistä kertaa

Perinteen mukaan morsiamen ja sulhasen suvut tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa häissä. Katrinan ja Petterin vanhemmat olivat läsnä kummassakin juhlassa, mutta pitkä välimatka rajoitti muiden vieraiden osallistumista kahteen tilaisuuteen.

Hääjuhla oli ainutlaatuinen mahdollisuus saattaa kaikki rakkaat saman katon alle, vaikkakin kahdessa erässä, Petteri toteaa.

– Oli upea nähdä kaikki elämämme ihmiset yhdessä ja juhlia heidän kanssaan suurta päiväämme. Se merkitsi meille paljon.

Arjen rakkaustarina

Ivalolaiset Jani Korpi ja Pauliina Rintelä löysivät toisensa yhteisten ystävien kautta syyskuussa 2011. Pian ensitapaamisen jälkeen heistä tuli paitsi pariskunta myös perhe. Pauliinalla on lapsi edellisestä liitosta ja elokuussa 2013 pari sai yhteisen lapsen.

Kihloihin he kertovat menneensä joulukuussa 2013. Kosinta tapahtui rennon koti-illan päätteeksi.

– Lapset olivat viikonlopun poissa kotoa, joten vietimme iltaa pitkästä aikaa ihan kahdestaan. Jani kosi minua perheemme yhteisessä kodissa, keskellä arkea – juuri niin kuin toivoinkin, Pauliina kertoo.

– Olimme puhuneet kyllä jo aiemmin, että kumpikin haluaa naimisiin, kunhan vain oikea ihminen löytyy. Nyt se on löytynyt, Jani hymyilee.

Hääsäästöjä kartutetaan rahastolla

Hääpari kertoo maksavansa juhlallisuudet kokonaisuudessaan itse. Siksi säästäminen aloitettiin hyvissä ajoin ennen perheen suurta päivää – heti kosinnan jälkeen. Tilille säästämisen sijaan pari päätti kerryttää häävaroja rahastoon.

– Minulle on tärkeää, että rahastossa säästöilläni on tiliä parempi tuotto-odotus. Vaihdoin juuri korkeamman riskin rahastoon, Jani kertoo.

Tunnelmalliset kesähäät pikkubudjetilla

Pienetkin häät ovat nuorelle pariskunnalle merkittävä taloudellinen panostus. Häiden ohella rahojen on riitettävä myös yhteiseen tulevaisuuteen ja arjen pyörittämiseen.

Pauliina kertoo, että he halusivat alusta asti järjestää häät pienellä budjetilla, sillä nuorelle lapsiperheelle häät eivät ole prioriteetti.

– Häidemme budjetti on 3 000 euroa. Tähän mennessä hankintoihin on mennyt puolet vähemmän kuin alun perin arvioimme.

– Tavoitteenamme on vielä puolittaa alkuperäinen hääbudjetti kokonaisuudessaan, Jani jatkaa.

Tiukassa budjetissa pysytään tekemällä mahdollisimman paljon itse ja lainaamalla häätarvikkeita ostamisen sijaan.

– Panostamme musiikkipuoleen. Kaikesta muusta, esimerkiksi pitopalvelusta,
olemme säästäneet. Minulla on ravintola-alan kokemusta, joten teen ruoat itse perheeni ja kaasojeni avustuksella, Pauliina kertoo.

Tiukka budjetti vaatii pienimpienkin yksityiskohtien hiomista.

– Tarjoilemme esimerkiksi häämaljana kesäistä sangriaa perinteisen kuohuviinin sijaan, jotta meidän ei tarvitse ostaa kymmeniä kuohuviinilaseja turhaan.

Onnistuneissa häissä vieraat viihtyvät

Jani ja Pauliina menevät naimisiin Kittilän maistraatissa 17. heinäkuuta. Hääjuhla järjestetään Ivalon vanhalla maamiesseuran talolla. Paikalle saapuu 30–40 vierasta.

Parin mukaan tärkeintä on, että vieraat viihtyvät ja nauttivat aidosti juhlasta.

– Emme halua häistämme kuvia, joissa vieraat haukottelevat tylsistyneitä, Pauliina selittää.

– Tietysti tärkeää on myös se, että kumpikin sanoo tahdon. Haluamme päästä naimisiin, Jani vitsailee.

Teksti: Maikki Merilehto

Kuvat: Maria Moulud

Kopioi sivun linkki: