Päivitetty 11/2017

Uusperheen raha-asioiden järjestämisessä tärkeintä ovat avoimuus, tasapuolisuus ja selkeät sopimukset, kertovat uusperheen vanhemmat Repekka Puustinen ja Jari Koistinen.

Kuopion Nilsiässä kevätaurinko sulattaa lunta omakotitalojen pihoilta ja ensimmäiset leskenlehdet pilkistävät jo esiin paljaasta maasta. Koististen ja Puustisten keittiön seinälle on teipattu vaaleanpunaiselle kartongille piirretty työnjakokalenteri. Kalenterin yläpuolella on kissantassun tahraama huoneentaulu, jossa lukee perheen säännöt.

Yhteisesti sovitut käytännöt ovat arjen sujuvuuden kannalta välttämättömiä, kun taloudessa on yhteensä kuusi lasta, kaksi aikuista, kolme koiraa ja kaksi kissaa.

Repekka Puustisen ja Jari Koistisen perhe on yksi Suomen reilusta 52 000 tilastoidusta uusperheestä. Noin joka kymmenes suomalainen lapsiperhe on uusperhe. Tilastokeskuksen mukaan uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on vähintään yksi alaikäinen, vain toisen puolison lapsi.

Puustisten ja Koististen uusperheeseen kuuluvat Repekan edellisestä liitosta olevat 7- ja 9-vuotiaat ja Jarin  19-, 16-, 12- ja 8-vuotiaat lapset. Jarin lapsista vanhin asuu jo omillaan. Pysyvästi Repekan ja Jarin luona asuvat Jarin toiseksi vanhin ja Repekan molemmat lapset.

Yhteisessä taloudessa asuu siis vaihtelevasti 5–8 henkeä. Kuinka raha-asiat hoidetaan perheessä, jossa on sinun ja minun lapsia ja vaihteleva määrä suita ruokittavana? Ja miten rahariidat vältetään taloudessa, joka on monen eri tekijän summa?  

Puhtaalta pöydältä

Puustisten ja Koististen uusperhe muodostui viisi vuotta sitten, kun Repekka muutti kahden lapsensa kanssa Jarin luokse. Nuorimmat lapset olivat vielä pieniä ja yhtäkkiä saman katon alla asui kolme taaperoa, ekaluokkalainen ja kaksi teiniä.

Arki oli fyysisesti työlästä ja haastavaa pienten lasten ja omaan tilaan tottuneiden teinien kanssa, mutta myös taloudellisesti oltiin uuden edessä.

Uusperheen kulurakennetta piti miettiä alusta asti. Perheen koon kasvaminen tarkoitti myös lisääntyneitä kuluja, kun esimerkiksi autoja piti olla kaksi ja kotona tilaa kaikille. Maksettavana oli myös elatusmaksuja, mikä taas osaltaan loi uudenlaisia taloudellisia haasteita.

– Tilanne oli vähän sama kuin kaksikymppisenä ensimmäistä perhettä perustaessa, Repekka vertaa.  

Uusperheen kulurakennetta piti miettiä alusta asti. Perheen koon kasvaminen tarkoitti myös lisääntyneitä kuluja, kun esimerkiksi autoja piti olla kaksi ja kotona tilaa kaikille. Maksettavana oli myös elatusmaksuja, mikä taas osaltaan loi uudenlaisia taloudellisia haasteita.

– Pääosin meillä oli alusta asti ihan luottavainen fiilis, mutta kävi siinä sellainen ajatuksen häivähdys, että pärjätäänkö me, Repekka sanoo.

Suomen Uusperheiden Liitto Suplin toiminnanjohtajan, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimon mukaan uusperheissä on usein taloudellisesti tiukempaa kuin ensiperheissä.

– Eron myötä elämä voidaan joutua aloittamaan puhtaalta pöydältä. Avioerosta on voinut aiheutua kuluja, ja entisen puolison kanssa voi olla vielä yhteistä velkaa. Lähtötilanteeseen vaikuttaa myös esimerkiksi se, kuka lunastaa perheen kodin tai joudutaanko se esimerkiksi myymään tappiolla.

– Sitten siellä on ne kaksi leivänpaahdinta. On mietittävä, että mitä sinne yhteiseen kotiin tuodaan ja mistä komponenteista rakennetaan uusi arki, Heikinheimo kertoo.

Puhuminen ja sopiminen ovat avainasemassa

Heikinheimon mukaan uusperheissä raha-asioista keskustelu alkaa monesti aikaisemmassa vaiheessa kuin ensiperheissä.

Repekka ja Jari muistelevat, että heillä raha-asioiden järjestäminen tuli ensimmäistä kertaa puheeksi jo Repekan muuttokuormaa siirrettäessä. Pariskunta tuli nopeasti siihen tulokseen, että arjen helpottamiseksi kaikki tulot ja menot laitettaisiin yhteen. Nyt kumpikin siirtää palkkansa suoraan yhteiselle tilille, jolta tehdään kaikki omat ja yhteisessä taloudessa kirjoilla olevien lasten hankinnat.

– Meille tärkeintä on selvitä arjesta ja saada tämä paletti suunnilleen toimimaan. Ei siitä tulisi mitään, jos kaupan kassalla pitäisi miettiä, että kuinka monta lasta meillä on ja kuinka paljon kukin syö. Tiedän kyllä uusperheitä, joissa lasketaan tarkasti ja merkataan jopa excel-taulukkoon, kuinka monta vuorokautta lapset ovat missäkin ja jyvitetään ne menot pilkulleen sen mukaan, Repekka kertoo.

Meille tärkeintä on selvitä arjesta ja saada tämä paletti suunnilleen toimimaan. Ei siitä tulisi mitään, jos kaupan kassalla pitäisi miettiä, että kuinka monta lasta meillä on ja kuinka paljon kukin syö.  

Repekan ja Jarin mukaan yhteisen kassan systeemi toimii heillä, koska molemmat tienaavat suunnilleen saman verran ja ”tulopolitiikka on sellainen, että kaikki menee mikä tulee”. Tärkeää on myös, että molemmilla on suunnilleen samanlainen suhde rahaan ja kulutukseen.

– Jos toinen olisi ihan eri aaltopituudella, että mitä sillä rahalla yleensä ostetaan, niin sehän ei toimisi.

Yhteisestä kassasta menevät myös Repekan ja Jarin henkilökohtaiset hankinnat.

– Jos tarvitaan jotain kalliimpaa, vaikka jotain harrastusvälineitä, niin kyllä me sanotaan toiselle, että nyt tarvitsisin tällaisen, Jari sanoo.

– Ja podetaan siitä huonoa omatuntoa, Repekka lisää nauraen.

Kaikesta on kuitenkin myös sovittu selkeästi ja kirjallisesti.

Heikinheimo muistuttaa, että yhtä oikeaa tai kaikille sopivaa mallia raha-asioiden järjestämiseen ei tietenkään ole.

– Tärkeintä on, että raha-asioista puhutaan avoimesti ja siltä perustalta muodostetaan omalle perheelle sopiva toimintamalli.

Tasapuolisuus on tärkeintä

Repekka ja Jari ovat pyrkineet siihen, etteivät lapset kokisi perheessä eriarvoisuutta. Tasapuolisuutta on mietittävä arjessa pienissäkin asioissa.

– Kun esimerkiksi minun lasteni hankinnat menevät kokonaan meidän budjetista, mutta Jarin lasten hankinnat heidän toisen vanhempansa kautta, niin en mielelläni lähde sellaisena viikonloppuna ostamaan omille lapsilleni esimerkiksi vaatteita, kun koko porukka on meillä, Repekka kertoo.

– Ja tosiasiahan on se, että esimerkiksi etelän matkoille ei lähdetä, koska kaikkia ei olisi mahdollista ottaa mukaan.

Myös yhteisen kassan politiikan yhtenä tarkoituksena on taata tasapuolisuus ja reiluus jokaista perheenjäsentä kohtaan.

Rahasta saa helposti kiistakapulan

Tutkimusten mukaan uusperheissä riidellään paljon rahasta ja raha-asioista sopiminen aiheuttaa usein päänvaivaa. Repekka ja Jari toimivat Suomen uusperheiden liiton vertaisohjaajina. Vertaistyötä tehdessään he ovat huomanneet, että usein uusperheitä askarruttavat kysymykset liittyvä juuri rahaan. Rahasta saa helposti kiistakapulan.

– Uusperheissä tulee riitaa ja jännitteitä hyvin monesta asiasta. Tunteet sinun, minun ja meidän lapsia kohtaan ovat vähän erilaisia ja oma tila on vähäinen. Ehkä raha on vain se muoto, jossa ne ristiriidat konkretisoituvat, Repekka pohtii.

Jos esimerkiksi uusparilla on hyvin epäsuhtaiset tulot, niin rahasta voi helposti tulla myös vallankäyttöväline.

Raha voi olla myös väline, joka ilmentää uusperheen tasa-arvoa ja tuo näkyväksi puolisoiden arvomaailmat.

– Jos esimerkiksi uusparilla on hyvin epäsuhtaiset tulot, niin rahasta voi helposti tulla myös vallankäyttöväline, Jari sanoo.

Kirsi Heikinheimon mukaan riitojen sopimisessa ja välttämisessä avainasemassa ovat avoimuus, puhuminen ja sopiminen. Hän vertaa tilannetta yhteisen yrityksen perustamiseen.

– Sehän olisi tosi kurja tilanne, jos toinen ei puhuisi totta esimerkiksi omasta taloudellisesta tilanteestaan tai veloistaan tai nostaisi esiin niitä riskejä ja huolia tai muita tekijöitä, joiden tietää vaikuttavan yhteiseen tulevaisuuteen.

Repekka ja Jari kertovat olevansa siitä poikkeuksellinen uuspari, että he eivät juurikaan riitele rahasta.

– Vaikka kyllä meillä muuten riidellään varmasti yhtä paljon kuin muissakin perheissä.

Repekan ja Jarin neuvo riitojen selvittämiseen ja välttämiseen on yhteistyö.

– Varotaan sitä, että ei ajauduta eri puolille, ja omiin poteroihin omien lasten kanssa, vaan pysytään samalla puolella. Jos on haasteita, niin mietitään, että miten ne voitaisiin yhdessä ratkaista.

Yhteinen tulevaisuus on yhteisissä unelmissa

Tällä hetkellä Repekan ja Jarin tuloista ei jää juurikaan ylimääräistä sivuun laitettavaa, mutta talous on tasaista ja pyörii sen suuremmin ajattelematta.

– Ei meidän tarvitse päivittäin miettiä, että riittävätkö rahat, mutta hyvin ne tuntuvat kuitenkin aina menevän, Jari nauraa.

Pariskunta nauraa myös yrittäneensä joskus säästää yhteistä lomamatkaa varten, mutta todenneensa pian, että se ei taida olla heitä varten.

Repekka ja Jari eivät satsaa kalliisiin etelän matkoihin, sen sijaan perhe panostaa harrastuksiin: muun muassa tanssiin, ratsastukseen, lasketteluun, agilityyn, thai-nyrkkeilyyn ja ryhmäliikunnan ohjaamiseen.

Tärkeä on myös jo toteutunut unelma. Neljä vuotta sitten Repekka ja Jari ostivat yhteisen kesämökin reilun kahden tunnin ajomatkan päästä Maavedeltä. Mökillä vietetään kesäisin lomat ja viikonloput. Nyt koko perhe odottaa jo lumien sulamista.  

– Se on meidän paratiisi. On pihasauna, koirille aidattu kaksi hehtaaria, lääniä ja metsää sen verran, että voi tehdä polttopuut ja kasvimaata sen verran, että saa multaa sormien alle.

Kirsi Heikinheimon vinkit uusperheen raha-asioiden hoitoon

1. Keskustele rahasta avoimesti.
Puhumattomuus on suurin ongelmien ja riitojen aiheuttaja.Esimerkiksi yhteiseen tulevaisuuteen vaikuttavat raha-asiat kannattaa keskustella avoimesti heti suhteen alkuvaiheessa, jotteivat ne myöhemmin horjuta luottamusta. Jos entisen puoliso kanssa on yhteisiä lapsia, kannattaa huomioida, että aiemman suhteen raha-asiat vaikuttavat myös uuteen suhteeseen.

2. Sovi miten raha-asiat hoidetaan arjessa ennen kuin arki koittaa. Puhuminenkaan ei auta, jos asioista ei sovita selkeästi. Vaikka alkuhuumassa se tuntuisi turhalta, niin jo aivan alkumetreillä olisi hyvä sopia, miten raha-asiat hoidetaan reilusti ja niin, ettei ongelmia synny. Käytännössä esimerkiksi silloin, jos toisella on huomattavasti enemmän tuloja kuin toisella, mutta kulut jaetaan tasan, syntyy helposti ristiriitoja.

3. Varmista, että lapset saavat taloudellista tukea. 
Uusperhe voi koostua sinun, minun ja meidän lapsista. Heti suhteen alkuvaiheessa kannattaa sopia selkeästi myös siitä, miten lasten kustannukset hoidetaan. Lasten kannalta olisi tärkeää varmistaa, että he kokevat saavansa taloudellista tukea, kuten mahdollisuuksia harrastuksiin, vaatteisiin tai muihin hankintoihin, tasapuolisesti. Eriarvoisuus aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä.

4. Luo yhteisiä unelmia.
Yhteisistä unelmista ja mahdollisuuksista niiden toteuttamiseen kannattaa puhua. Yhteiset tulevaisuuden kuvat ja pienetkin unelmat ovat yksi askel kohti yhteistä tulevaisuutta. Jos yhteinen unelma on iso omakotitalo järven rannalla, yhteinen säästämisen suunnitelma on konkreettinen askel sen toteutumiseen.

5. Tee testamentti.
Testamentti kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin. Odottamattomat yllätykset ja riitely voivat tuntua raskailta siinä vaiheessa, kun jotakin ikävää tapahtuu. Uusparin on hyvä olla selvillä siitä, kuinka juridiset polut kulkevat omassa tilanteessa ja keskustella siitä, kuinka niiden haluttaisiin kulkevan. Uusperheen perinnönjako voi olla mutkikasta ja siksi testamentin laatimisessa on hyvä konsultoida lakimiestä.

Tutustu asumisen rahoittamisen vaihtoehtoihin 

P.S. Avo- vai avioliitto – onko sillä taloudellista merkitystä? Lue lisää 

Teksti: Veera Argillander

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: