Markus Linjan perhe sai unelmiensa kodin rakennuttamalla talon yhdessä kymmenien muiden kanssa. Ryhmärakennuttamisessa on riskinsä, mutta ilmiö tulee mitä todennäköisimmin kasvattamaan suosiotaan tulevaisuudessa.

Uudiskohde Helsingin kantakaupungista. Hyvät palvelut ja sujuvat julkiset liikenneyhteydet. Tarpeeksi tilaa kasvavalle perheelle. Oma piha tai terassi, jossa voi nauttia auringosta koko päivän.

Markus ja Sohvi Linjan haave kodista kuulosti jotakuinkin mahdottomalta. Sellaisia kohteita ei Helsingistä helposti löytynyt – ei ainakaan heidän kukkarolleen sopivia. Ainoa mahdollisuus olivat Jätkäsaaren ja Kalasataman alueiden Hitas-arvonnat, joissa pariskuntaa ei onni ollut suosinut.

Sitten Markus törmäsi asunnonvälityssivustolla ilmoitukseen: rakennuttajakonsulttifirma etsi osakkaita Jätkäsaaren ryhmärakennushankkeeseen. Havainnekuvat tulevasta talosta näyttivät niin upeilta, että Markus oletti hankkeen olevan heidän ostokykynsä ulkopuolella. Kun ilmoitus tuli sivustolla vastaan yhä uudestaan, Markus päätti selvittää, mistä oli kyse. Olihan Sohvi-vaimokin jo vuonna 2009 Madonnan keikalla Jätkäsaaressa ollessaan haaveillut, että alueella olisi joskus mukava asua.

Linjat kävivät ryhmärakennuttamishankkeesta vastaavan rakennuttajakonsultin juttusilla. Päätös hankkeeseen osallistumisesta syntyi nopeasti.

Jos rehellisiä ollaan, niin siinä vaiheessa emme ihan tarkkaan edes tienneet, mihin olimme lähteneet mukaan.

– Jos rehellisiä ollaan, niin siinä vaiheessa emme ihan tarkkaan edes tienneet, mihin olimme lähteneet mukaan, Markus sanoo.

Tuolloin hankkeelle ei vielä oltu valittu urakoitsijaa – itse asiassa koko rakentamispäätöstä ei oltu vielä tehty lopullisesti.

Riskillä rakentamaan 

Kun Linjat ryhtyivät osakkaiksi, he eivät tienneet etukäteen asuntonsa hintaa, ainoastaan kustannusarvion.

– Toki osakassopimuksessa oli ehto, että jos kustannukset nousisivat tietyn rajan yli, olisi oikeus vetäytyä hankkeesta.

Pahimmassa tapauksessa koko hanke voisi kaatua esimerkiksi rahojen loppumisen tai urakoitsijan konkurssin takia, jolloin osakas menettäisi jo sijoittamansa rahat ja jäisi ilman kotia. Mutta se riski oli otettava, jos mieli osallistua hankkeeseen ja saada unelmiensa kodin.

Riskejä minimoitiin muun muassa siten, että osakassopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä jokainen osakas osoitti maksukykynsä tavalla tai toisella. Joku näytti tilinauhaa, Linjat saivat Nordeasta lausunnon, että heidän rahoituksensa oli kokonaisuudessaan kunnossa.

Ryhmärakennutettavalla talolla ei myöskään ole vakuusarvoa, ennen kuin rakennustarkastus on tehty, mikä on myös riski. Kun kaikki omat rahat olivat kiinni hankkeessa parin vuoden ajan, oli pää pidettävä kylmänä.

– Olihan se rankkaa. Tiedän, että jotkut ovat joutuneet esimerkiksi myymään osakkeitaan sen takia.

Markus kiittelee Nordeaa siitä, että pankki oli mukana hankkeessa alusta asti ja rahoitus järjestyi. Ryhmärakennuslakia ei tuolloin ollut vielä olemassa. Linjojen tapaus oli pankillekin ensimmäisiä lajissaan.

– Hankkeeseen lähtevän perheen osalta ryhmärakennuttamista voisi verrata omakotitalon rakentamiseen, vaikka kyseessä olisi kerrostalo, sanovat pankkineuvoja Anne Saarinen ja konttorinjohtaja Vesa Valasti Nordean Pasilan konttorista.

– Budjetin on oltava järkevä ja realistinen. Se kannattaa hyväksyttää rakennusalan ammattilaisella, esimerkiksi vastaavalla rakennusmestarilla, Valasti neuvoo.

Unelmien koti kolmessa kerroksessa

Jätkäsaaren sokkeloissa rakennustyömaat puskevat uusia taloja kohti taivasta. Helsingin eteläkärjestä mereen työntyvä entinen satama-alue näyttää modernilta. Alueella on paljon persoonallisen näköisiä taloja. Sellainen on myös Linjojen brittityylinen townhouse, joka kököttää kerrostalojen kyljessä. Markus Linja avaa oven hymyillen. Hymy levenee, kun hän esittelee nelihenkisen perheensä kotia. Eikä ihme: sehän on viimeistä piirtoa myöten juuri sellainen, kuin he halusivat. Rakennusvaiheen riskinotto kannatti. 

Eteisestä nousevat portaat avokeittiöön ja olohuoneeseen. Sisustus on selkeän mustavalkoinen. Siellä täällä lasten lelut tuovat väriä muuten pelkistettyyn sävymaailmaan. Lapsiperheen kodiksi asunnossa on yllättävän siistiä.

– Kolmen kerroksen ansiosta sotkut on helppo rajata katseen ulottumattomiin, Markus kertoo.

Keskikerroksessa on keittiön ja olohuoneen lisäksi työhuone ja sauna. Yläkerrasta löytyvät vanhempien makuuhuone ja ylenpalttisen suloinen, pinkki lastenhuone.

Makuuhuoneesta pääsee 30-neliöiselle kattoterassille, mikä on harvinaista herkkua Helsingin keskustan läheisyydessä. Kesäisin siellä saa nauttia auringonpaisteesta jopa iltaseitsemään. Auringon laskiessa valo saa paikan näyttämään siltä, kuin oltaisiin etelän lomakohteessa. Ensi kesänä Markus aikoo rakentaa terassille pienen leikkimökin ja kesäkeittiön, jotta Suomen kesästä saa nauttia myös sadesäällä.

Ulkoilemaan pääsee myös taloyhtiön leikkipaikalle, joka sijaitsee suojaisassa paikassa talojen keskellä. Lasten leikkejä voi vahtia omasta ikkunasta.

Ystäviä ja yhteistä tekemistä 

Townhousen lisäksi samaan taloyhtiöön kuuluu kaksi seitsenkerroksista kerrostalorappua. Asuntojen koot vaihtelevat 26 neliömetristä 130:een. Koteja on yhteensä 45, asukkaita noin sata.

Ryhmärakennetussa taloyhtiössä naapureihin on tutustuttu jo rakennusvaiheessa. Yhteisöllisyys nousee usein esiin, kun puhutaan ryhmärakentamisesta. Moni pelkää ”pakkoyhteisöllisyyttä”; sitä, että naapurien kanssa on pakko olla koko ajan tekemisissä. Toisaalta huolenaiheena ovat myös riidat, koska yhteiseen rakennushankkeeseen liittyy paljon yhteisiä päätöksiä.

Markuksen mukaan heidän hankkeensa sujui kaikin puolin hyvässä hengessä. Yhteisöllisyyskin on täysin vapaaehtoista. Markus itse on kuitenkin mielellään tekemisissä kanssarakennuttajiensa kanssa, sillä kokoon on sattunut niin mukava porukka. Sadan naapurin joukosta on löytynyt ystäviäkin. Myös perheen kaksi- ja puolivuotiailla lapsilla on taloyhtiössä paljon leikkikavereita.

Erilaisista tapahtumista ilmoitellaan omassa Facebook-ryhmässä, joka toimii taloyhtiön epävirallisena tiedotuskanavana. Viimeksi joku järjesti kerhohuoneella keijukaisprinsessajuhlat lapsille. Pihapiirin kotiäideillä on tapana kokoontua lounaalle yhdessä. Kesällä touhutaan porukalla pihalla.

Enemmän samalla rahalla 

Rakennushanke sujui hienosti myös taloudellisesta näkökulmasta. Budjettiin oli laskettu liikkumavaraa, ja lopulta osakkaille pystyttiin palauttamaan rahaa. Linjojen koti tuli lopulta maksamaan suunnilleen saman verran kuin Hitas-asunto.

Me saimme samalla rahalla enemmän.

– Mutta me saimme samalla rahalla enemmän. Hitas-asunnot tehdään aika lailla minimivaatimuksilla esimerkiksi pintamateriaalien suhteen, ja vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet. Me laitoimme uusiksi suurin piirtein kaiken: pinnat, portaiden paikat ja huonejärjestyksen. Hitas-asunnossa se ei olisi onnistunut.

Vesa Valasti arvioi ryhmärakennuttamisen yleistyvän tulevaisuudessa. Hänen ja Anne Saarisen juttusilla on käynyt muutamia asiasta kiinnostuneita, mutta innostus on vielä varovaista. Moni ei vielä edes tiedä, mitä ryhmärakentaminen on. Valasti ja Saarinen ovat kuitenkin huomanneet, että suusta suuhun kulkeva tieto lisää kiinnostusta. Myös Helsingin kaupunki on varannut esimerkiksi Kalasatamasta tontteja nimenomaan ryhmärakennuttamista varten.

Valastilla ja Saarisella on vain hyviä kokemuksia ryhmärakentamisesta.

– Suhtaudumme siihen myönteisesti, kunhan hankkeen suunnittelee huolella ja kohde sopii omaan budjettiin.

Valasti muistuttaa, että ryhmärakennushankkeessa on aina oltava mukana rakennusalan ammattilainen. Sellaisen on siis löydyttävä osakkaiden joukosta, tai voi osallistua rakennuttajakonsulttifirman vetämään hankkeeseen, kuten Linjat tekivät.

Parhaimmillaan ryhmärakennushankkeessa voi saada haaveidensa kodin, kuten Linjan perhe.

– Meidän kotimme on jokaista yksityiskohtaa myöten juuri sellainen, kuin olemme halunneet. En tiedä, missä muussa hankkeessa se olisi voinut onnistua.

Oman kodin hankinta on tärkeä päätös, jossa Nordea auttaa mielellään konttoreissa tai verkkotapaamisessa. Varaa aika tapaamiseen.

Teksti: Anni Kemppainen

Kuvat: Emilia Kangasluoma

Kopioi sivun linkki: