Seniorit eivät pysy mukana kehityksen kelkassa – totta vai tarua? Ajassa-palvelu otti selvää, pitääkö väite paikkansa vai hoituvatko pankkiasiat digissä myös eläkeläisiltä.

Senaatintorin kulmalla Nordean konttorin täyttää innokas keskustelun sorina. Puheenaiheina ovat muun muassa YouTube ja kymmensormijärjestelmä. Voisi luulla, että keskustelijat ovat niin kutsuttuja milleniaaleja, eli internet-ajan lapsia. Kyseessä on kuitenkin ryhmä aiempien vuosikymmenten kasvatteja. He ovat Enter ry:n digisenioreita, jotka toimivat oman sukupolvensa vapaaehtoisina vertaisopastajina. Uudellamaalla toimivan Enter ry:n ajatuksena on, että oppiminen käy helpommin, kun neuvoja antaa oma ikätoveri.

Meneillään on Nordean ja Enter ry:n järjestämä tapahtuma, jossa digiseniorit ottavat haltuun uudet tunnistautumistavat, eli tunnuslukusovelluksen ja tunnuslukulaitteen. Ensin tapahtumassa kuullaan tietoisku ja pian seniorit pääsevät tositoimiin testaamaan tunnistautumista.

Digi haltuun konkretian avulla

– Tapahtuman idea kumpusi senioriasiakkaiden toiveista ja tarpeista, kertoo tapahtuman järjestäjä Johanna Salmi Nordeasta.

Uusien tunnistautumistapojen ja digitaalisten pankkipalveluiden opettelu vaatii konkreettista näyttämistä ja kädestä pitäen opastamista.

– Konkreettisten esimerkkien myötä syntyy parempi kuva siitä, miten oma asiointi voi helpottua digipalveluiden avulla, Salmi lisää.

Asiointia voi helpottaa hänen mukaansa esimerkiksi se, että asiakaspalveluun soitetaan mobiilipankin kautta. Tällöin jonotusaika on lyhyempi, sillä asiakas on jo valmiiksi tunnistautunut. Tai että tabletille ladatussa tunnuslukusovelluksessa luvut ja tekstit ovat helpommin luettavissa, kuin paperisessa tunnuslukukortissa.

Ilkka Veuro, 65, kertoo tulleensa paikalle, jotta pääsisi näkemään, kuinka tunnuslukukortin korvaavat vaihtoehdot toimivat käytännössä. Tämän jälkeen on helpompi opettaa ja neuvoa omia ikätovereita. Uusia tunnistautumistapoja hän ei ole aiemmin testannut. Verkkopankin käytöstä on kuitenkin kertynyt kokemusta jo kolmen vuosikymmenen ajalta.

– Olen käyttänyt verkkopankkia melkein siitä lähtien, kun ensimmäinen verkkopankki lanseerattiin, se taisi olla 90-luvulla. Sen jälkeen olen kävellyt pankkiin sisään vain kerran.

Hän uskoo tulevaisuudessa käyttävänsä tunnistautumiseen älypuhelimensa tunnuslukusovellusta.

– Samassa laitteessa kulkevat mukana jo puhelin, tekstiviestilaite, multimedialaite, herätyskello, munakello, kalenteri, sähköposti, fikkari, äänityslaite, kamera, videokamera ja kaikki muut. Miksei siellä tunnuslukusovelluskin kulkisi? Veuro summaa.

Pankkitunnukset ovat avain moneen

Pankkitunnusten merkitys kasvaa entisestään, sillä myös sosiaali- ja terveyspalvelut sähköistyvät. Pankkitunnukset eivät ole avain ainoastaan verkkopankkiin, vaan ne toimivat sähköisenä allekirjoituksena myös lukuisiin muihin palveluihin, kuten Kelan palveluihin ja Omakanta-terveyspalveluun.

– Pankeilla on siksi tärkeä rooli siinä, että kaikenikäiset suomalaiset oppivat käyttämään uusia tunnistautumistapoja, Salmi painottaa.

Tapahtumaan osallistuvalle 65-vuotiaalle Maarit Fredille tunnistautuminen puhelimen avulla on arkipäivää.

– Käytän niin monia palveluita verkossa, että en enää tulisi toimeen ilman pankkitunnuksia. Minulla on käytössä tunnuslukusovellus, jolla pääsen kätevästi kirjautumaan eri palveluihin.

Turvallisuus mietityttää

Veuroa ja Frediä ei digiasiointi jännitä, mutta he ovat yhtä mieltä siitä, että uusien tunnistautumistapojen ja digitaalisen pankkiasioinnin omaksumisen esteenä on usein epäilys palveluiden turvallisuudesta. Tietoturva-asioista keskustellaan Enterissä jatkuvasti.

– Kaikki eivät ymmärrä, että tunnuslukusovelluksessa luvut ovat ihan yhtä turvassa kuin tunnuslukukortista itse näpytelty numerosarja, Veuro miettii.

Salmi kertoo, että tunnuslukusovelluksen lähettämät tiedot ovat itse asiassa paremmassa turvassa kuin tunnuslukukortin luvut. Käyttäjä ei nimittäin itsekään saa tietoonsa lukuja, joita sovellus lähettää, eikä tietoa ole siten mahdollista vahingossakaan luovuttaa ulkopuoliselle.

Paperisista pankkitunnuksista luopumisen taustalla on EU:n direktiivi, jonka on tarkoitus tehdä tunnistautumisesta turvallisempaa. Paperinen tunnuslukukortti on altis kopioinnille, ja tunnusluvut ovat siinä aina näkyvillä. Tunnuslukulaitteessa ja tunnuslukusovelluksessa luvut ovat henkilökohtaisen PIN-koodin takana suojassa, eikä niitä siten voi kopioida.

Käytännön treeniä digipisteellä

Antti tarttee fyrkkaa, laitetaan Antille kaksi euroa.

Laitetaanko Antille tähän vielä joku viesti?

Laitetaan! No niin, sinne meni, Antti sai rahansa. Tämähän oli hauskaa!

73-vuotias Unelma Krakau testaa Senaatintorin konttorin aulan digipisteellä laskun maksamista mobiilissa. Digiseniorit ovat siirtyneet harjoittelemaan tunnistautumista käytännössä. Mobiilipankin käyttäminen on Krakaun mukaan helppoa, mutta sovelluksen asentamiseen hän pyysi neuvoa lapsenlapseltaan.

Jos sovelluksen asentaminen tuntuu hankalalta, saa apua lastenlasten ja digisenioreiden lisäksi myös konttoreista. Maaliskuussa avatulta Senaatintorin konttorin digipisteeltä löytyvät Applen älypuhelimet ja tabletit sekä Android-käyttöjärjestelmällä varustetut laitteet. Pisteellä asiakkaat saavat kädestä pitäen neuvoja esimerkiksi mobiilipankin ja tunnuslukusovelluksen lataamiseen, laskujen maksamiseen verkossa sekä tunnuslukulaitteen käyttämiseen.

– Digipisteelle saatetaan aluksi tulla varautuneena, mutta kun digiasiointiin tutustutaan yhdessä, muuttuvat tunnelmat positiivisiksi. Täältä jää käteen hyödyllisiä käytännön taitoja, Nordean palveluneuvoja Anni Ylismäki kertoo.

Digiseniorit hypistelevät uusia tunnuslukulaitteita sekä käsittelevät älypuhelimia ja tabletteja tottuneesti. Tunnuslukulaitetta hieman kookkaampi puhuva tunnuslukulaite herättää keskustelua. Tunnuslukulaitteen käyttö vaikuttaa loogiselta. Etenkin puhuva laite, jossa on suuret näppäimet saa kiitosta ikäihmisiltä. Asiakkaiden saataville puhuvat tunnuslukulaitteet tulevat loppuvuoden 2017 aikana.

Oppi kulkee seniorilta toiselle

Enter ry:n toiminta perustuu intoon oppia ja haluun jakaa tietoa muille.

– Lähdin mukaan Enterin toimintaan, jotta voin jakaa omia taitojani niille, joille siitä on hyötyä ja iloa, Veuro kertoo.

Fred on Veuron kanssa samoilla linjoilla. Hän haluaa levittää eteenpäin viestinnän ja tietotekniikan opettajan uralla kertynyttä tietotaitoa.

– Nyt voin antaa takaisin sen, mitä olen työelämältäni saanut. Enterissä opin samalla itsekin uusia asioita.

Pankki siirtyy verkkoon, pysyvätkö ikäihmiset perässä?

Nyt siirrytään digiin – pankkiasiointi ei ole enää sidoksissa aikaan ja paikkaan

Tunnuslukulaite on täällä, mutta mistä siinä oikein on kyse?

Teksti: Oona Kansi

Kuvat: Johanna Taskinen

Kopioi sivun linkki: