Työnteon tapojen sirpaloituessa sivutyöt muuttuvat yhä yleisemmiksi. Pertti Elvilä on tottunut tekemään useita eri töitä yrittäjänä, kun taas Jasmiina Riikonen sai harrastuksestaan lisätyön sattumalta.

Jos vanhasta Porvoosta etsii majoitusta, saattaa törmätä 50 neliön kalustettuun asuntoon. Alkuun se ei erotu muista majoitusvaihtoehdoista juurikaan. Sitten huomaa Remu Aaltosen vanhat kalusteet kultalevyjä myöten.

Remuganes Suite lupaa majoitusta rokkipapan historialla. Asunto on jätetty sisustukseltaan sellaiseksi, kuin Aaltonen sen 20 vuoden asumisen aikana laittoi.

– Ostin Remun osittain asuttaman, Porvoon linnaksi kutsutun kiinteistön kesäasumukseksi, mutta Remu halusi vielä jäädä asuntoonsa. Kun hän vuosi sitten muutti pois, ostin loputkin talosta, kertoo majoituspalvelua pyörittävä yrittäjä Pertti Elvilä.

Neliöitä oli torpassa liikaa, ja Elvilä mietti, miten ne saisi hyötykäyttöön. Hän muisti maailmalta tutut kuuluisuuksien entiset tilukset, jotka myöhemmin vetivät kävijöitä. Syntyi idea asunnon siirtämisestä sellaisenaan majoituskäyttöön.

– Päätettiin jättää herran huonekalut paikoilleen ja kultalevyt seinille. Joku vieras sinne aina tupsahtaa, sekä Hurriganes-faneja että satunnaisia Porvoon-vierailijoita, Elvilä sanoo.

Joku kutsuisi majoituspalvelun pyörittämistä sivutyöksi, mutta Elvilälle se on hauska harrastus, korkeintaan sivuhomma. Kolmekymmentä vuotta yrittäjänä työskennellyt mies on monessa mukana. Päätyönään hän johtaa kemianteollisuuden tehdasta Klaukkalassa.

Yhä useammalla monta työtä

Työnteon tavat ovat tällä vuosituhannella pirstaloituneet. Osa- ja määräaikaisten työsuhteiden rinnalla sivutyöt ovat yhä yleisempiä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 työllisistä hieman alle 150 000:lla oli useampi kuin yksi työ. Tämä vastaa kuutta prosenttia työllisistä.

Useampaa kuin yhtä työtä tekevien määrä on kasvanut vuodesta 2007 selvästi, sillä silloin heitä oli vain noin 100 000. Suurimmalla osalla sivutyötä tekevistä oli päätyön lisäksi yksi lisätyö. Vain pieni osa kertoi tekevänsä useampaa kuin yhtä sivutyötä.

Joku kutsuisi majoituspalvelun pyörittämistä sivutyöksi, mutta Elvilälle se on hauska harrastus, korkeintaan sivuhomma.

Elvilä sai kipinän majoituspalvelun aloittamiseen puhtaasti siitä, että neliöt piti saada tuottamaan. Joskus taas sivutyötä alkaa tehdä kuin vaivihkaa, kun harrastuksesta tulee työ.

Toimistoaikoina viestintäkonsulttina työskentelevä Jasmiina Riikonen oli harrastanut tankotanssia viitisen vuotta, kun tankotanssisalin omistaja kysyi, olisiko Riikonen kiinnostunut tuntien ohjaamisesta. Ohjaajista oli pulaa, ja omistaja tunsi Riikosen taidot.

Oli opiskeluaikaisen työkaverin ansiota, että Riikonen edes aloitti lajin harrastamisen. Hän oli muuttanut Jyväskylään opiskelemaan, ja yli viisitoistavuotinen tanssiharrastus oli jäänyt kotikaupunkiin. Työkaveri kehui, että tanssitaustalla pärjäsi tankotanssissa hyvin.

– Olin samoihin aikoihin saanut kupongin, joka oikeutti kahden viikon ilmaiseen tankotanssikokeiluun. Varasin ensimmäisen tunnin heti seuraavalle päivälle ja kahden viikon aikana kävin varmaankin 15 tunnilla, Riikonen naurahtaa lajiin hurahtamisesta.

Alkuun ohjaamisen aloittamista piti miettiä. Riikosta arvelutti, muuttuisiko harrastus työksi, joka alkaisi stressata.

Toistaiseksi näin ei ole käynyt. Viime syksynä Riikonen otti omia tuntiohjauksia joka toiselle viikolle, ja nyt hän ohjaa tunteja viikoittain yhtenä iltana. Jos päivätyön aikataulut sen sallivat, hän tuuraa satunnaisesti muita ohjaajia.

Mukavaan tekemiseen käyttää mielellään aikaa

Elvilä pitää majoituspalvelun lankoja käsissään, mutta on ulkoistanut esimerkiksi avainten luovuttamisen ja siivouksen toisaalle. Saattaa mennä kuukausikin, ettei hän käy Porvoossa. Varaukset ja maksut hoituvat varausjärjestelmässä, jonne sviitissä majoittuvat löytävät verkkosivujen kautta.

– Yrittäjän elämä on minulle 24/7, ei tässä ole työaikoja. Pidän siitä, että konttori liikkuu mukanani. Olen tottunut määrittelemään itse aikatauluni enkä varmaan pärjäisi enää, jos olisin jollakulla töissä.

Päivässä Elvilä voi hoitaa viittäkin eri työasiaa. Hän pitää huolta jaksamisestaan jakamalla päivän kolmeen osaan: ensimmäisenä on uni, toisena työnteko ja kolmantena se oikea vapaa-aika, johon ei liity edes majoituspalvelu.

Sen lisäksi, että minulle maksetaan, säästän rahaa ja ennen kaikkea nautin tekemisestä.

Riikosen päivätyön ja ohjaamisen välillä on selkeä raja. Toisinaan hän unohtaa, että tuntien ohjaamisesta edes maksetaan. Olisihan hän suurin piirtein yhtä paljon tanssisalilla joka tapauksessa. Harrastusyhteisö on lisäksi niin tiivis ja kannustava, ettei ohjaamisen aloittaminen ole juuri muuttanut harrastamista. Usein treenikavereista ja opettajista tulee jopa hyviä ystäviä.

– Edistyneellä tasolla tunnit eivät ole enää sellaisia, että opettaja vain näyttää ja muut tekevät. Harrastajille alkaa tulla omia vahvuuksia, ja saatat myös oppilaana jakaa neuvoja. Sen ansiosta siirtyminen alkeistuntien ohjaajaksi tuntui itsellenikin luonnolliselta, Riikonen kertoo.

Lisätuloja ja monipuolisuutta työpäivään

Riikosta ei tankotanssituntien ohjaamisessa motivoi raha. Ennen ohjaajaksi ryhtymistä hän oli valmis laittamaan jäsenmaksuhin reippaasti yli 1000 euroa vuodessa. Työstä saatavia lisätuloja ja etuja ei voi kuitenkaan kieltää.

Tankotanssipalkalla Riikonen ei maksa laskuja, vaan laittaa rahat säästöön. Säästöillä hän voi toteuttaa muita unelmia ja kerätä pesämunaa asunnon ostamiseksi. 

– Sen lisäksi, että minulle maksetaan, säästän rahaa ja ennen kaikkea nautin tekemisestä, Riikonen summaa.

Toisin kuin Riikonen, Elvilä aloitti majoituspalvelun pyörittämisen juuri lisätulojen toivossa. Vaikka yrittäjän on välillä vaikea erottaa, mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa, riittää, että homma on mieleistä.

– Tätä on hauska puuhata. Jos ei olisi, lopettaisin tämän. Yrittäjä voi aina kokeilla jotain uutta. Kun tekee useaa työtä yhtä aikaa, ei ainakaan kyllästy.

Monipuolinen työnkuva on Elvilän mielestä yrittäjyyden rikkaus. Päivät ja työtehtävät eivät ole koskaan samanlaisia.

– Se, mitä työtä kulloinkin teen, riippuu siitä, minkä käyntikortin annan.

Miten päästä sivutoimisessa yrittäjyydessä alkuun?

Jos vaikkapa harrastuksesta olisi sivutyöksi, voi yrittäjäksi alkaa rekisteröimällä toiminimen tai muun yhtiömuodon. Toiminimi on kevyin ja edullisin vaihtoehto perustaa yritys, ja se sopii hyvin päivätyön ohessa tehtävää sivutoimista työtä varten. Toiminimen perustaminen hoituu kätevästi perustamisilmoituksella kaupparekisteriin ja Verohallintoon. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) verkkopalvelussa perustamisen voi hoitaa sähköisesti.

Kirjallinen liiketoimintasuunnitelma luo hyvän pohjan yritystoiminnan onnistumiselle. Vaikka sellaista ei tekisi, on hyvä olla selkeä käsitys siitä, mitä tuotteita tai palveluita yrityksesi myy ja ketkä ovat tärkeimpiä asiakkaitasi. Yrityksen tili on tärkeä laskuttamisen ja maksujen hoitamisen kannalta, ja se kannattaa avata mahdollisimman pian. Se onnistuu helposti Tule yritysasiakkaaksi verkossa -palvelussa. On tärkeä varmistaa, ovatko tarvittavat vakuutukset kunnossa ja tarvitseeko sivutoimisena yrittäjänä yrittäjän eläkevakuutusta.

Maksuttomasta OnnistuYrittäjänä.fi-palvelusta löydät vinkkejä ja tukea yrityksen perustamiseen sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Nordea auttaa yrittäjiä saavuttamaan unelmansa ja tavoitteensa sparraamalla yrittäjää ja rahoittamalla yrityksiä heille räätälöidyillä ratkaisuilla. Ota yhteyttä Nordea Business Centreen milloin vain!

Vinkit antoi Nordea Business Centren valmentaja Henri Kärkinen.

Olisiko sinusta sivutoimiseksi yrittäjäksi ja harrastuksestasi lisätienestiksi? Katso, mistä kannattaa lähteä yrittäjän alkutaipaleella liikkeelle.

Teksti: Saara Tammi

Kuvat: Eeva Murtolahti

Kopioi sivun linkki: