Voiko verkkopankin käytön oppia vielä eläkeiässä? Lue kaksi tarinaa siitä, miten ikä ei ole este digitaalisten palveluiden käytölle.

Verkkopankki, e-lasku ja mobiilivarmennus – myös pankkipalvelut ovat yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä muuttaneet verkkoon. Muutokset ovat herättäneet huolen siitä, pysyvätkö ikäihmiset mukana kehityksessä. Jos seniorikansalainen ei ole saanut koulutusta laitteiden käyttöön eikä ole halunnut tai voinut kerryttää itsenäisesti vaadittavia uusia tietoja ja taitoja, joutuuko hän eriarvoiseen asemaan? Kysymys on ajankohtainen, sillä tällä hetkellä jo joka viides suomalainen on yli 65-vuotias ja vuonna 2030 jo joka neljäs. Myös yli 100-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Toivo Lindström, 91, ja Toivo Nikander, 101,ovat aktiivisia internetin ja verkkopankin käyttäjiä. Toivot kertovat, miten he kiinnostuivat digitaalisista pankkipalveluista, miten verkkopankki helpottaa heidän arkeaan ja minkälaisia haasteita heillä on ollut sen käytössä.

Verkko tuo pankin myös saaristoon

Porvoon saaristossa sijaitsevassa pienessä Pellingin kylässä on 260 ympärivuotista asukasta. Yksi heistä on 91-vuotias Toivo Lindström. Lindström ja hänen tyttärensä ostivat saaristosta vanhan hirsitalon pihapiireineen kahdeksan vuotta sitten. He halusivat paikan, jonne kaikki neljä sukupolvea mahtuisivat kokoontumaan yhtä aikaa.  

Suuren autoliikkeen paikallisjohtajana Rovaniemellä, Kouvolassa ja Tampereella uransa tehnyt Lindström ajaa autoa yhä viikoittain. Hän käy 3o kilometrin päässä Porvoossa ostoksilla, ajelee muutaman kilometrin päähän lähikauppaan tai postiin asioille ja käy vähintään kerran vuodessa Oulussa ja Lapissa. Ilman autoa ei Pellingissä pärjäisi. Eikä nykypäivänä oikein ilman toimivaa internet-yhteyttäkään.

Lindström käyttää nettiä päivittäin. Hänellä on kannettava tietokone, älypuhelin ja uusimpana tulokkaana 90-vuotislahjaksi saatu tabletti. Joka aamu Lindström lukee Aamulehden ja Lapin Kansan digitaaliset näköisversiot ja selailee Helsingin Sanomien verkkosivut tabletilla. Hän googlaa, lukee sähköpostia, juttelee toisinaan Skypen kautta Kaliforniassa asuvan tyttärenpoikansa ja Oulussa asuvien lapsenlasten perheiden kanssa sekä hoitaa lähes kaikki pankkiasiansa verkkopankissa.   

– Jos täällä on joskus ollut päivän tai kahden katkoksia yhteyksissä, niin on tuntunut siltä, että jotakin on vialla, Lindström sanoo.

Lindström aloitti verkkopankin käytön 2000-luvun alussa asuessaan Tampereella senioritalossa. Hän oli utelias kokeilemaan uutta palvelua, joka vaikutti hyödylliseltä. Kun monet muutkin talon asukkaista innostuivat verkkopankista samoihin aikoihin, saattoivat he jakaa käyttökokemuksia.

– Huomasin, että tämähän on helppoa, kun voi oman pöydän ääressä käydä pankissa. Siitä se alkoi.

Senioritalon naapurissa asui it-alalla työskennellyt mies, joka kävi toisinaan opettamassa netin ja verkkopankin käyttöä talon asukkaille.

– Mutta kyllä minä suurilta osin löysin itse ne konstit, toteaa Lindström, joka on aina pitänyt tekniikasta ja ollut utelias tutustumaan uusiin laitteisiin. 

Vaikka pankkikonttori oli Tampereella kävelymatkan päässä, alkoi Lindström käyttää verkkopankkia heti siihen tutustuttuaan. Asiat hoituivat nopeasti eikä tarvinnut poistua kotoa ja jonottaa pankissa.  

– Pankissa kävin joskus muuten vain kahvilla ja tervehtimässä vanhoja tuttuja, Lindström kertoo.

Sinä aikana, kun Lindström on asunut Pellingissä, hän muistelee käyneensä pankkikonttorissa kolme kertaa.

– Sinne tulee lähdettyä lähinnä kutsusta. Lähin konttorikin on Porvoossa, niin ei sinne viitsi päivittäin ajaa.

Satavuotiaskin käyttää verkkopankkia 

Espoon Leppävaarassa asuu Lindströmin kaima, 101-vuotias Toivo Nikander. Nikanderin työhuoneen seinällä riippuu kehystetty valokuva Suomen suurimmista viljasiiloista, Naantalin viljasiiloista. Kuvaan tiivistyy Nikanderin elämäntyö. Hän suunnitteli Suomeen yli 30 viljasiiloa 50 vuoden aikana vuonna 1928 perustetun Valtion viljavaraston palveluksessa.

Työhuoneen tasolla lepää kannettava tietokone, jolla Nikander lukee muun muassa sähköpostia ja hakee tietoa googlesta. Tärkeimpänä ominaisuutena hän pitää kuitenkin verkkopankkia. Sitä Nikander käyttää lähes päivittäin laskujen maksuun ja tilitapahtumien katseluun.

Nikanderille tuleekin paljon laskuja, sillä omien laskujen lisäksi myös palvelutalossa asuvan vaimon hoito-, ruoka-, apteekki- ja muut laskut ohjataan hänelle. Nikander hoitaa kaikki laskut aina välittömästi pois päiväjärjestyksestä.

– Kun lasku tulee, maksan sen heti enkä jätä huomiseksi. Sitten laitan paperit mappiin, jotta ne löytyvät sieltä, jos tulee joku pulma, Nikander kertoo.   

Nikander aloitti verkkopankin käytön 2000-luvun alussa poikansa innostamana.

– Silloin vielä tässä rautatien tällä puolella oli konttori. Olin siellä jonottamassa, kun poika soitti. Minua tympäisi se vuoronumeron kanssa odottaminen ja jonottaminen. Kun tuskailin sitä puhelimessa, niin poika sanoi, että mitäs menet sinne pankkiin, maksa netissä.  

Nikanderilla oli jo entuudestaan tietokone, jota hän oli käyttänyt muun muassa kirjoittamiseen ja tiedonhakuun. Nikanderin pojalle oli selvää, että isä hallitsisi myös verkkomaksamisen ja hän opetti isälleen verkkopankin käytön. Enää Nikander ei vaihtaisi verkkopankkia perinteiseen asiointiin.

Sitten kun en pysty enää itse kävelemään, niin jos vain nuppi toimii, niin miksi en voisi verkkopankin kautta kotona itse maksaa laskuja.

– Nyt ei tarvitse enää jonottaa. Jos ei olisi verkkopankkia, niin kelissä kuin kelissä olisi lähdettävä, eikä se vaihtoehto kyllä yhtään houkuttele.

Toistaiseksi Nikanderilla ei ole ongelmia päästä pankkikonttoriinkaan, mutta hän näkee verkkopankin käytön taitamisen hyödyllisenä myös tulevaisuuden kannalta.

– Sitten kun en pysty enää itse kävelemään, niin jos vain nuppi toimii, niin miksi en voisi verkkopankin kautta kotona itse maksaa laskuja, Nikander toteaa.

”Pahimmat pelot karisivat ”

Sekä Nikander että Lindström tutustuivat tietokoneisiin jo 70- ja 80-lukujen vaihteessa, kun työpaikoille hankittiin ensimmäiset tietokoneet. Ne tosin olivat lähinnä kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden käytössä. Vaikka kumpikaan heistä ei käyttänyt tietokonetta omassa työssään, näkee Lindström, että tietokoneeseen tutustumisella jo työelämässä on ollut iso rooli sen mutkattomassa käytössä nyt eläkeiässä.

–  Kun silloin tuli tutustuttua siihen laitteeseen, niin ensimmäiset pelot lähtivät, Lindström sanoo.

Ensimmäiset kotikoneet niin Lindströmille kuin Nikanderillekin tulivat 2000-luvun alussa.

– Kun jäin eläkkeelle, yritin kirjoittaa muistelmia. Mutta kun ei siitä käsin kirjoittamisesta mitään tullut, niin päätin hankkia tietokoneen, kertoo Lindström. 

Ihmettelen kyllä niitä ihmisiä, joilla ei ole tietokonetta eikä nettipankkia, että miten he pärjäävät.

Myös Nikander aloitti tietokoneen käytön kirjoittamisesta. Koneen oli tuonut pojan vaimo ja Nikander kirjoitti sen avulla näytelmiä, juhlien aikatauluja ja tiedotteita veteraani-yhdistykselle, jossa toimi aktiivisesti. Veteraaniyhdistyksen tietokonehommat lankesivat Nikanderille, kun joukosta ei löytynyt muita, jotka olisivat osanneet käyttää tietokonetta.

Myös Lindströmin tuttavista löytyy uuteen tekniikkaan epäilevästi suhtautuvia ikäihmisiä, jotka eivät suostu edes kokeilemaan nettiä.  

– Ihmettelen kyllä niitä ihmisiä, joilla ei ole tietokonetta eikä nettipankkia, että miten he pärjäävät.

Monelle tämä voikin olla haastavaa. Onneksi ikäihmisille on kuitenkin tarjolla apua netin ja digitaalisten palveluiden käyttöön sekä digitaalisen lukutaidon kehittämiseen.

Digiä pitää oppia lukemaan

Digitaalisten palveluiden välttely ja vieroksuminen eivät ole pelkästään eläkeiän ylittäneiden ongelma. Vaikka suuri osa digiä vieroksuvista on ikäihmisiä, joukossa on myös nuoria. Digitalisoituneessa yhteiskunnassa on vaikea toimia sujuvasti, jos digitaaliset palvelut eivät ole olleenkaan hanskassa.

– Yhteiskunta ja sen palvelut ovat digitalisoituneet ja nyt osa kansalaisista on pudonnut kyydistä, sanoo Marko Torppala, Linkkitiimi Oy:n yrittäjä.

Linkkitiimi on erikoistunut sähköisen asioinnin edistämiseen ja jalkauttamiseen. Käytännössä se esimerkiksi opastaa ikäihmisiä netin ja digitaalisten palveluiden käytössä.

– Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen ei ole iästä kiinni, mutta jos digitaalista lukutaitoa ei ole, niin hyötyjä ei saada. Jos ikäihmisille tiedotettaisiin mobiililaitteiden hyödyistä sekä sähköisen asioinnin helppoudesta, ja tarjolla olisi osaavaa henkilökohtaista opastusta, he voisivat käyttää nettiä vielä paljon enemmän, kertoo Torppala.

Torppala puhuu digitaalisesta lukutaidosta, jolla hän tarkoittaa kykyä toimia digitaalisessa yhteiskunnassa ja käyttää sen palveluita itselle tarpeellisella ja hyödyllisellä tavalla. Hän vertaa digitaalista lukutaitoa perinteiseen lukutaitoon.

– Ne jotka eivät osaa, ovat eriarvoisessa asemassa.

Linkkitiimin tarina alkoi, kun Torppala työskenteli Vancouverissa suuressa pörssiyrityksessä. Alan kovat arvot alkoivat maistua puulle, ja Torppala alkoi miettiä tosissaan, mitä haluaisi tehdä isona. Etsiessään uutta suuntaa ja pohtiessaan omia arvojaan hän päätyi tekemään vapaaehtoistyötä muistisairaiden palvelutalossa.

– Tanssitin siellä kerran viikossa ladyja, kun joku trubaduuri tuli sinne soittelemaan, Torppala muistelee.

Vaikka osalla asukkaista oli lähimuisti vain viisi minuuttia, tarinat ja asukkaista välittyvä energia tekivät Torppalaan vaikutuksen. Välit omiin isovanhempiin olivat olleet etäiset. Torppala asui kaupungissa, kun taas isovanhemmat maalla, ja Torppala koki heidän välillään olevan kuilun. Vancouverissa Torppala kohtasi ikäihmiset ensimmäistä kertaa tasavertaisina ja näki pitkän elämän kerryttämän kokemuksen ja sen arvon.

Jos vaikka ostetaan iPad joululahjaksi läheiselle, sitten jätetään se kirjahyllyyn ja tullaan parin kolmen viikon päästä kommentoimaan sarkastisesti, että etkö sä olekaan käyttänyt sitä, niin ei varmasti läheinen innostu tai motivoidu sitä käyttämään.

Elämä Vancouverissa, kaukana läheisistä, osoitti myös digin potentiaalin ihmisiä yhdistävänä mahdollisuutena. Jokasunnuntainen skypetys Suomeen oli iloinen ja perhesuhteiden ylläpitämisen kannalta tärkeä tapahtuma. 

Niinpä Torppala palasi Suomeen ja perusti Linkkitiimin.

Tuki on ensiarvoisen tärkeää  

Torppalan mukaan merkittävä rooli verkkopankin ja yleensäkin digitaalisten palveluiden käytön omaksumisessa ja käyttövarmuuden saamisessa on saatavan tuen määrä ja laatu.

– Jos vaikka ostetaan iPad joululahjaksi läheiselle, sitten jätetään se kirjahyllyyn ja tullaan parin kolmen viikon päästä kommentoimaan sarkastisesti, että etkö sä olekaan käyttänyt sitä, niin ei varmasti läheinen innostu tai motivoidu sitä käyttämään, Torppala sanoo. 

Myös Nikander ja Lindström pitävät tärkeänä sitä, että ympärillä on ystäviä tai sukulaisia, joiden puoleen voi kääntyä, jos netin käytössä tarvitsee apua.

Lindströmin opettajina ovat toimineet lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset. Vaikka hän selviää itsenäisesti hyvin netin ja verkkopankin arkikäytöstä, tulee toisinaan tarvetta avulle. Kuten esimerkiksi silloin, kun koneelle piti asentaa Skype.

– Nämä meidän lapsenlapset ovat niin viisaita tietokoneihmisiä, että nämä osaavat kyllä opastaa kaikissa asioissa, Lindström kertoo.

Myös Nikander on sitä mieltä, että tieto siitä, että apua on aina saatavilla, tuo turvallisuuden tunnetta ja rohkaisee käyttöön. Nikanderilla läheisin apu on hänen poikansa, joka selvittelee haastavat tilanteet. Pojan apu oli tarpeen esimerkiksi silloin, kun verkkopankissa meinasi 64 euron sijaan lähteä maksuun 6 400 euroa. Selvisi, että virhe oli väärään paikkaan lipsahtanut pilkku.

– Yleensä jos ongelmia on, niin ne ovatkin aiheutuneet siitä, että vahingossa on tullut painettua myös viereistä numeroa, Nikander kertoo.

Torppala muistuttaa, että verkkopalveluiden käytön hallitsemisessa on kyse myös itsenäisen toimijuuden säilyttämisestä. Siitä, voinko maksaa laskuni itse, vai onko minun luovutettava pankkiasioitteni hoito jollekin toiselle.

– Siksi ikäihmisille pitää kertoa näistä palveluista ja opastaa heidät niiden itsenäisiksi käyttäjiksi, Torppala sanoo. 

Näin ohjaat ikäihmisen verkkopankin käyttöön – Marko Torppalan vinkit:  

  • Hanki läheisellesi ensimmäiseksi laitteeksi tietokoneen sijaan helppokäyttöisempi tabletti. Tabletissa on vähemmän nappuloita, sen sovellukset ovat yksinkertaisempia ja kotinäppäin pelastaa aina pulasta. Useiden tablettien kamerat toimivat myös viivakoodin lukijoina, ja näin verkkopankin käyttö on mahdollista, vaikka näkö tai sorminäppäryys eivät olisi enää nuoruusvuosien tasolla. Lue lisää maksutietojen lukemisesta viivakoodin- ja QR-koodinlukijalla.
  • Kohtaa läheinen rauhallisesti, anna tilaa ja kannusta. Älä turhaudu, vaikka kaikki opit eivät menisikään välittömästi perille.
  • Jos iäkäs omainen ei ole käyttänyt nettiä tai tietokonetta aikaisemmin, kannattaa aloittaa jostakin yksinkertaisesta, omaista innostavasta sovelluksesta tai aihepiiristä. Kun laite on tuttu ja turvallinen, voi siirtyä verkkopankin käyttöön.
  • Tarjoa apua laitteen käyttöön myös ensivaiheen jälkeen. Jos ostat läheiselle esimerkiksi tabletin joululahjaksi, muista tarjota apuasi sen käytössä myös joulun jälkeen.
  • Tee yksinkertaiset, askel askeleelta opastavat ohjeet laitteen tärkeimmistä toiminnoista ja sovelluksista. Laitteiden omat käyttöohjeet voivat olla pelottava viidakko vasta-alkajalle.

Mummokin hoitaa pankkiasiansa netissä.

Ota verkkopankki käyttöön.

Tarvitsetko apua ja neuvontaa pankkiasioissa? – Nordea 24/7 palvelee ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. 

Teksti: Veera Argillander

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: