Konttorinjohtajan kokemuksella vain yhdessä kymmenestä omakotitalon rakennusprojektissa budjetti pitää. Rahanmeno ja yllätykset saattavat laittaa rakentajan kanveesiin. Suurimmat iskut voi kuitenkin välttää panostamalla suunnitteluun ja varautumalla yllätyksiin.

Veli-Pekka Julkunen tarkastelee ikkunalasin läpi vaaleanvihreää puutaloa. Mies tuntee tarkoin puutalon pihalla kasvavat puut ja pensaat. Tuntee puussa sirittävät linnut ja kukkapenkissä varkaissa käyvän jäniksen.

Vielä reilu vuosi sitten vaaleanvihreä puutalo oli Julkusen perheen koti. Talon lähellä kohoavalla rinteellä kasvoi metsää. Nyt rinteestä on kaadettu puut ja paikalla kohoaa moderni hirsitalo, jonka suurista ikkunoista avautuu komea näkymä Julkusten entisen kotitalon suuntaan. Juuri tämän suuren ikkunan ääressä Veli-Pekka seisoo.

Hyppy kohti rakennusprojektia

Modernissa hirsitalossa tuoksuu märkä betoni. Rakennusmies levyttää yläkerran kaidetta, ja lattialla levällään olevasta säkistä pursuaa eristevillaa. Vielä ei aivan olla viimeistelyvaiheessa, mutta parin kuukauden sisällä Julkusen kuusihenkinen perhe pääsee muuttamaan upouuteen kotiinsa, jonka he ovat itse rakennuttaneet.

Julkusille omakotitalon rakentaminen ei ollut itsestään selvä valinta. Perheeseen syntyneen neljännen lapsen myötä koti vaaleanvihreässä talossa alkoi kuitenkin käydä ahtaaksi. Uudelle kodille asetetut kriteerit olivat korkealla, eikä budjettiin sopivaa kotia tuntunut löytyvän millään. Pikkuhiljaa Julkusten mieliin pesiytyi ajatus: mitä jos rakennettaisiin juuri sellainen koti kuin halutaan.

Rakennusprojekti vauhdilla liikkeelle

Projekti lähti lopulta vauhdilla liikkeelle. Vanhan kodin tuntumassa oleva rinnetontti tuli myyntiin, ja lopulta Julkusilla oli kolme päivää aikaa tehdä päätös tontin ostamisesta. Julkuset hakivat ja saivat tonttia varten lainan ja kaupat sinetöitiin. Alkoi urakoitsijan etsiminen, talomallien vertailu ja asuntolainan kilpailutus. Vanha kotitalo laitettiin myyntiin. Veli-Pekka syötti lukuja laskentataulukkoon ja pyöritteli budjettia. Kuinka paljon vanhasta kodista saisi rahaa, minkä verran maatöihin kuluisi rahaa, millainen talo halutaan, kuinka paljon pankista tarvitaan lainaa?

Vanha koti myytiin ehdollisena. Kaupan ehtona oli toiveiden mukaisen rakennusluvan sekä rahoituksen saaminen. Lopulta kaupat syntyivät ja budjettikin alkoi selkiytyä.

Paras pankki löytyi kilpailuttamalla

Budjetin suuntaviivojen löydyttyä alkoi pankkien kilpailutus. Kilpailutuksen myötä Julkuset päätyivät vaihtamaan pankkia, sillä Nordeasta he saivat parhaan lainatarjouksen. Nordeasta saatu lainatarjous oli myös ehdoiltaan heidän kannaltaan paras. Laina on joustava ja mahdollistaa rakentamisen ajan pelkkien korkojen maksamisen. Hyvän lainatarjouksen lisäksi Veli-Pekka kertoo saaneensa Nordeasta myös parasta palvelua. Siinä missä toisessa pankissa ei onnistunut edes tapaamisen järjestäminen, on Nordealla ollut koko ajan sama yhteyshenkilö, jonka kanssa kaikki käytännön asiat on hoidettu.

Omakotitalon rakentaminen on sekä taloudellisesti että henkisesti suuri panostus. Yritämme aina tehdä suojapaketin asiakkaalle ja varautua siihen, että jos jotain sattuu, ei perhe menetä kaikkea.

Nordean Piispansillan konttorinjohtaja Outi Saarikivi-Eräheimon mukaan pankkiin kannattaa olla yhteydessä heti, kun rakennusprojektia lähdetään suunnittelemaan. Rahoitus on hyvä olla pankin kanssa sovittuna jo siinä vaiheessa, kun tontti ostetaan ja rakentaminen aloitetaan.

Varautuminen yllätyksiin kannattaa

Rakennusprojekteissa on kyse usein suurista summista. Yllättäviin kuluihin ja muihin yllätyksiin kannattaa varautua jo rahoitusta suunnitellessa. Saarikivi-Eräheimo kehottaa ottamaan ainakin osaan lainasta korkosuojan, jolla varautua korkojen nousuun. Lisäksi Saarikivi-Eräheimo suosittelee lainaturvan ottamista yllättävien tilanteiden varalle.

– Omakotitalon rakentaminen on sekä taloudellisesti että henkisesti suuri panostus. Yritämme aina tehdä suojapaketin asiakkaalle ja varautua siihen, että jos jotain sattuu, ei perhe menetä kaikkea.

Myös Julkuset ovat varautuneet mahdollisiin yllätyksiin. Iso laina on pilkottu kolmeen osaan. Yhden osan turvana on seitsemän vuoden korkokatto. Lisäksi perhe on vakuutettu sairauksien ja tapaturmien varalta. Veli-Pekan mukaan varautuminen tuo myös mielenrauhaa. Hänen vaimonsa on tällä hetkellä kotona, ja Veli-Pekka on perheen ainoa työssäkäyvä aikuinen. Jos hänelle sattuisi jotain, olisi rakennusprojekti ainakin taloudellisessa mielessä turvattu.

Laina kerralla tai osissa

Outi Saarikivi-Eräheimon mukaan riippuu paljon rakennusprojektin etenemisvauhdista, kannattaako laina nostaa kerralla vai useammassa osassa. Hänen mukaansa jokaisessa projektissa katsotaan hyvin tarkkaan, mikä on asiakkaalle eduksi, jotta vältytään yllättäviltä kustannuksilta matkan varrella.

– Jos käytetään valmista talopakettia, voi omakotitalo valmistua nopeastikin, jopa muutamassa kuukaudessa. Tällöin on usein kannattavaa nostaa koko laina kerralla, jolloin lainassa voi hyödyntää korkosuojauksia. Jos kyseessä on puolestaan pidempi rakennusprojekti, voi osan lainasta nostaa ensin, jolloin siihen saadaan korkosuojausta ja loput sitä mukaa kun rahaa tarvitaan, Saarikivi-Eräheimo summaa.

Vain yhdessä kymmenestä rakennusprojektista budjetti pitää. Rakennusprojektit lähtevät monesti vauhdilla liikkeelle ja sitten tuleekin muutoksia ja mutkia matkaan.

Juuri näin ovat toimineet Julkuset, jotka nostivat lainastaan osan rakennusprojektin alussa. Sen jälkeen lainaa on nostettu tarpeen mukaan. Suuret laskut Julkuset toimittavat suoraan pankkiin, ja heidän yhteyshenkilönsä pankista hoitaa laskujen maksamisen heidän lainatililtään

Vain harvoin budjetti pitää

Saarikivi-Eräheimon kokemuksen mukaan vain yhdessä kymmenestä rakennusprojektista budjetti pitää. Hänen mukaansa rakennusprojektit lähtevät monesti vauhdilla liikkeelle ja sitten tuleekin muutoksia ja mutkia matkaan.

Valittu talo ei esimerkiksi menekään kaavassa läpi ja suunnitelmat muuttuvat. Usein syntipukiksi kuitenkin osoittautuu se, ettei maapohjatöihin ole osattu varautua kunnolla.

– Suomen maaperästä suuri osa on peruskallioaluetta, ja vain harva tontti on sellainen, ettei räjäytystöille ole tarvetta. Räjäytyksistä ja kivien kuormauksesta syntyvät kustannukset yllättävät monet, Saarikivi-Eräheimo toteaa.

Maapohjatöiden mittavuus pääsi yllättämään myös Julkuset, vaikka rinnetontilla suoritettiinkin koeporaukset ja suunnitelmat yritettiin tehdä mahdollisimman huolella. Lopulta dynamiitti paukkui useamman kerran ja tontilta kuskattiin pois sata kuorma-autollista kiviainesta, mikä teki kymmenien tuhansien euron loven budjettiin. Veli-Pekka oli saman tien yhteydessä pankkiin sopiakseen uusista lainajärjestelyistä.

Toistaiseksi Julkuset ovat selvinneet ilman muita suuria yllätyksiä, mutta maatyöyllätysten takia kokonaisbudjetti ylittyi liki 15 prosentilla.

Hyvällä suunnittelulla kymppitonnien säästöt

Omakotitalon rakentamisessa ei puhuta pikkusummista. Esimerkiksi LVIS-töihin on Julkusten projektissa kulunut rahaa noin 70 000 euroa. Toisinaan rahanmeno ahdistaa Veli-Pekkaa, joka kuvaa rakentamisen olevan kuin nyrkkeilymatsi: aluksi on helppo kestää isojakin iskuja, mutta kahdennessatoista erässä pienikin kolaus voi laittaa kanveesiin.

Hyvällä suunnittelulla voi kuitenkin estää iskuja ja säästää kymmeniä tuhansia eroja. Talon koko ja muoto vaikuttavat ratkaisevasti loppukustannuksiin, ja hyvät suunnitelmat myös helpottavat urakan kilpailutusta. Ensikertalaisena talonrakentajana moni asia on kuitenkin pitänyt oppia kantapään kautta.

Modernissa hirsitalossa pora laulaa ja ruuvit painautuvat kipsilevyyn. Pian ne saavat ylleen kerroksen tasoitetta ja valkoista maalia. Työmaaportaat vaihtuvat puisiin, ja makuuhuoneiden seinät täyttyvät lasten piirustuksista. Rakennusmiehet väistyvät, ja lapset painavat kädenjälkensä suuriin ikkunaruutuihin. Niistä samoista ruuduista voi myös tarkkailla, mitä vaaleanvihreän puutalon pihamaalla tapahtuu. Oikein tarkasti jos katsoo, saattaa jopa nähdä tutun kukkapenkissä viihtyvän jäniksen.

Oletko suunnittelemassa omakotitalon tai kesämökin rakentamista? Lue lisää rahoituksen suunnittelusta.

Lainaturvalla huolehdit lainasi takaisinmaksun sujumisesta, vaikka elämäntilanteesi yllättäen muuttuisi. Lue lisää lainaturvasta.

Tutustu asumisen rahoittamiseen

Teksti: Riikka Karppinen

Kuvat: Johanna Taskinen

Kopioi sivun linkki: