Kun muistiongelmat vaivaavat, ei raha-asioistaan pysty huolehtimaan enää itse. Turvaudutaan raha-asioiden hoidossa sitten valtakirjaan tai edunvalvontaan, tulisi muistisairaan kuitenkin saada elää oman näköistään elämää.

Railin etusormi ei meinannut millään löytää oikeita näppäimiä maksupäätteellä. Perään kertyvä kassajono liikehti jo levottomana, mutta Railin mieli oli tyhjä kuin puhtaaksi pyyhitty taulu. Tuttu ja vuosia käytössä ollut pankkikortin PIN-koodi ei vain millään muistunut mieleen. 

Seuraavalla kauppareissulla Raili huomasi pankkikortin puuttuvan lompakosta. Sitä seuraavalla kerralla koko lompakko oli hukassa. Tai no, eihän se hukassa ollut, vaan löytyi myöhemmin kotoa senioritalosta leikkuulaudalta ruisleipäpaketin vierestä.

– Tästä tämä muistamattomuus nyt sitten alkaa, totesi Raili tyttärelleen, kun tavaroita löytyi mitä erikoisemmista paikoista, ja tuttuja sanoja sai hakea pidempään kuin ennen.

Vaikka unohtelu huvitti välillä Railia itseäänkin, pankkikortin ja lompakon hävittäminen sai hänet hätääntymään. Aina niin huolellisella naisella oli ennen ollut kaikki asiat järjestyksessä, mutta nyt oli hukassa kaiken muun lisäksi muisti.

Liki 200 000 suomalaisen tuttu tarina

– Aika tutun kuuloinen tarina, toteaa Muistiliiton asiantuntija Virva Ryynänen.

Etenevien muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, yleisimmät oireet ovat lähimuistin heikkeneminen ja hyvin paljon lisääntyvä unohtelu. Tavaroita löytyy hassuista ja  epäloogisista paikoista, eivätkä edellisen päivän tapahtumat tahdo pysyä mielessä. Selkeä alkavan muistisairauden mittari on Ryynäsen mukaan se, kun oireet alkavat haitata asioita ja askareita, jotka ovat aiemmin onnistuneet helposti.

Muistisairauksiin voi Ryynäsen mukaan liittyä muistiongelmien lisäksi myös muita oireita, kuten esimerkiksi uusien asioiden oppimiskyvyn heikkenemistä, joka vaikuttaa monien asioiden hoitoon.

– Esimerkiksi netissä maksaminen voi vaikeutua, kun vaikkapa nettipankkinäkymä muuttuu tai tulee uusia toiminnallisuuksia, Ryynänen kertoo.

Vuosittain Suomessa sairastuu etenevään muistisairauteen 14 500 ihmistä.

Vuosittain Suomessa sairastuu etenevään muistisairauteen 14 500 ihmistä. Kaikkiaan sairastuneita on arviolta noin 193 000. Raili on yksi heistä.

Muistisairaudet eivät ole kuitenkaan pelkästään ikäihmisten vaiva, vaan myös työikäiset kolmekymppisistä alkaen kärsivät muistin sairauksista. Työikäisiä 30–65-vuotiaita muistisairaita Suomessa on tällä hetkellä noin 7 000–10 000.

Omannäköistä elämää muistisairaudesta huolimatta

Jo ennen selkeiden muistioireiden alkamista 85-vuotias Raili asettui kodiksi helsinkiläiseen senioritaloon, jonne pääkaupunkiseudulla asuva tytär sai hänet houkuteltua. Palvelutalo sijaitsi entuudestaan tutussa kaupunginosassa, ja olihan elämä siellä ikäihmiselle muutenkin helpompaa kuin omasta rivitalosta huolehtiminen toisella paikkakunnalla vähän kauempana. Pankkipalvelut olivat siirtyneet nettiin, eikä netinkäyttö oikein sujunut Raililta. Muuton yhteydessä Raili sopikin tyttärensä kanssa, että tämä alkaisi valtakirjan turvin hoitaa äidin tililtä laskujen maksun ja muita juoksevia menoja.

Raili ei ole koskaan elämänsä aikana ollut tuhlailija ja on aina käyttänyt rahaa järkevästi. Senioritalossa kaikki tarpeellinen on tarjolla, joten Raili ei tarvitse paljon käyttörahaa. Kun hän käy kaupassa yhdessä tyttärensä kanssa, tytär yleensä hoitaa maksun. Eipähän tarvitse muistella PIN-koodia tai miettiä, onko pankkikortti lompakossa vai leipälaatikossa.

– Muistisairauden vaikutus suhtautumiseen rahaan on hyvin yksilöllistä, Ryynänen kertoo.

Diagnoosi ei saisi estää omannäköistä elämää ja itselle tärkeitä asioita.

Toisilla rahan arvon ymmärtäminen ja harkintakyky saattavat hämärtyä, ja ostelu saattaa lisääntyä. Toiset taas saattavat tulla entistä säästäväisemmiksi. Ryynänen kuitenkin korostaa, että niin pitkään kuin mahdollista, muistisairaalla tulisi olla määräämisoikeus omaan rahankäyttöönsä ja talouteensa. Myös hänen elämäntapaansa tulisi kunnioittaa.  Jos aiemmin on halunnut ostaa vaikkapa kalliita nahkasaappaita, tulisi olla oikeus tehdä niin myös muistisairausdiagnoosin jälkeen.

– Diagnoosi ei saisi estää omannäköistä elämää ja itselle tärkeitä asioita, Ryynänen summaa.

Ryynäsen mukaan raha-asioista on tärkeä sopia yhdessä muistisairaan omaisten kanssa mahdollisimman avoimesti. Koska raha on hyvin henkilökohtainen asia, voi muiden puuttuminen siihen tuntua pahalta. Muutoksia hän suosittelee tekemään niin vähän kuin mahdollista ja suosittelee omaisia tukemaan muistisairasta siinä, että rahankäyttö olisi samantyyppistä kuin aikaisemminkin.

– Se tukee muistisairaan itsetuntoa ja itsemääräämisoikeutta.

Jos rahan arvo alkaa hämärtyä, voidaan tilanne Ryynäsen mukaan ratkaista vaikka niin, että laskujen maksu siirretään jollekulle läheiselle tai edunvalvojalle, mutta muistisairaan oma tuttu pankkikortti yhdistetään käyttötiliin, jossa on tietty summa rahaa omiin ostoksiin.

– Jos kortilla on kerralla vain kohtuullisen pieni summa rahaa, se ei kaada maata eikä taloutta, jos kortti hukkuu tai jos sen viilaa nollille, Ryynänen sanoo.

Varautumisella raha-asiat sujuviksi 

Marraskuun 2015 lopulla lääkäri antoi Railille magneettikuvien perusteella diagnoosin: Aivojen verisuonten rappeutumisesta johtuva Alzheimerin tauti.

Vaikka muistisairaus on nyt virallista, se on edennyt vasta ensimmäiseen vaiheeseen. Diagnoosistaan huolimatta Raili pystyy edelleen päättämään omista asioistaan, kuten esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä. Kun hän ei itse enää pysty päättämään omista asioistaan, turvaa edunvalvontavaltuutus sen, että Railin raha-asiat hoidetaan sillä tavoin kuin hän itse toivoo. Siihen asti tytär voi hoitaa raha-asioita Railin antamalla valtakirjalla.

– Oikeustoimikyky voi riittää muistisairauden alettua monimutkaisempienkin asioiden hoitoon. Keskeistä onkin varautua etukäteen ja tehdä edunvalvontavaltuutus siinä vaiheessa, kun sen vielä pystyy itse tekemään, kertoo lakimies Lauri Laine Nordeasta.

Laineen mukaan edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse määritellä, kuka ja millä tavalla hänen raha-asioitaan hoitaa siinä vaiheessa, kun hän ei enää itse pysty niin tekemään.

Laine korostaa, ettei edunvalvontavaltuutusta tulisi käsitteenä sekoittaa testamenttiin.

– Testamentilla määrätään omaisuuden ja kuolinpesän selvittämisen asioista kuoleman jälkeen, kun taas edunvalvontavaltuutus kohdistuu elinaikaan.

Edunvalvontavaltuutukseen olisi kuitenkin Laineen mukaan hyvä suhtautua samalla ajatuksella kuin testamentinkin tekemiseen. Jos edunvalvontavaltuutuksen tekee ajoissa, asioita hoidetaan elinaikana valtuutuksen määräämällä tavalla. Jos sitä ei sen sijaan ole tehtynä, menetellään niin kuin laissa sanotaan, eli määrätään edunvalvontaan.

Edunvalvonta taas haetaan maistraatilta, ja käräjäoikeus määrää sen. Prosessin lopputuloksena muistisairaan raha-asioita voidaan määrätä edunvalvojana hoitamaan perheenjäsen tai muu omainen, joka tehtävään suostuu tai viime kädessä yleinen edunvalvoja.

Kun varautuu etukäteen laatimalla edunvalvontavaltuutuksen, asiat saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin ja sujuvasti. Varsin usein asiaan kuitenkin havahdutaan vasta liian myöhään, kun oma oikeustoimikyky ei enää riitä edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen.

Positiivinen asenne auttaa

Diagnoosin jälkeen Railin vointi on vaihdellut päivästä toiseen. Huonosti nukutun yön jälkeen esineiden nimet ovat hukassa, ruoka ei maistu ja mieli on maassa. Hyvät unet taas saavat tuntemaan, että kaikki on yhtä hyvin kuin aina ennenkin.

Vaikka muistisairauden tiedostaminen harmittaa ja turhauttaa Railia, hän osaa suhtautua alkaviin muistiongelmiinsa myös huumorilla. Railin 90-vuotiaalla miesystävällä Pentillä on myös muistin kanssa ongelmia. He miettivätkin yhdessä, kumpi heistä kahdesta pysyy järkevämpänä pidempään.

– Kuten minkä tahansa sairauden kohdalla, siihen liittyvät tuntemukset ovat hyvin yksilöllisiä, koska ihmiset käsittelevät asioita eri tavalla, Virva Ryynänen kertoo.

Etenevään sairauteen liittyy hänen mukaansa usein paljon erilaisia tunteita, kuten huolta ja pelkoa, kun ei ole vielä selvinnyt, mistä oireet johtuvat. Diagnoosin jälkeen taas on monesti alakuloisuutta ja jopa masennusta, joka voi liittyä myös sairauden kulkuun ja uuteen tilanteeseen sopeutumiseen.

Ryynänen korostaa, että sairastuneen läheisten tulisi järkytyksestään huolimatta muistaa ajatella hyviä asioita ja jäljellä olevaa toimintakykyä. Hän kehottaakin, että muistisairasta kannattaa auttaa pitämään kiinni asioista, jotka vielä hoituvat ja antaa muiden hoidettavaksi ne asiat, jotka ovat vaikeita.

Realistinen ja positiivinen elämänasenne tukevat paremmin jatkamaan hyvää elämää sairaudesta huolimatta.

– Muiden ihmisten järkytys tai kauhistelu voivat saada sairastuneenkin pohtimaan taudin surkeutta liikaa. Realistinen ja positiivinen elämänasenne tukevat paremmin jatkamaan hyvää elämää sairaudesta huolimatta, Ryynänen sanoo.

Toistaiseksi Raili pärjää vielä hyvin kotonaan palvelutalossa. Palvelutalon keittiö valmistaa päivittäin lämpimän aterian, joten ruuanlaitosta hänen ei tarvitse huolehtia. Muuten Raili hoitaa talousaskareet itsenäisesti, pesee pyykit ja pitää kodin siistinä. Hyvällä kelillä Raili laittaa lenkkitossut jalkaan ja tarttuu kävelysauvoihin. Lenkkeily palvelutalon läheisillä teillä virkistää mieltä. 

Railin ja Pentin nimet on muutettu.

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on elinaikaa koskeva määrämuotoinen dokumentti. Valtuutuksen tekijä voi valtuuttaa haluamansa henkilön hoitamaan omia talousasioitaan ja henkilökohtaisia asioitaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan niitä. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan maistraatin vahvistuksella. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kuka tahansa ja sillä voi varautua terveydentilaa muuttavaan onnettomuuteen tai sairauteen.

Pankki voi auttaa asiakasta ohjaamalla tätä tekemään edunvalvontavaltuutuksen ja antamalla oikeaa tietoa niin muistisairaalle kuin hänen omaisilleen.

Lue lisää muistisairaan etuuksista ja oikeuksista

Haluatko keskustella aiheesta lisää? Ota yhteyttä ja varaa aika

Teksti: Paula-Maija Wallin

Kuvat: Maria Moulud

Kopioi sivun linkki: