Vanhemman hoitovapaa vaikuttaa eläkekertymään ja keskeyttää väliaikaisesti työuran etenemisen kautta tulevan palkkakehityksen. Siksi on erityisen tärkeää, että lapsia ja kotia hoitava vanhempi muistaa turvata tulevaisuutensa taloudellisesti.

Tulevaisuuden turvaaminen taloudellisesti on tärkeää molemmille vanhemmille, kävi vanhempi sitten töissä tai hoiti lapsia ja kotia. Erityisen tärkeää se on kuitenkin sille vanhemmalle, joka on hoitovapaalla. Usein tämä vanhempi on perheen äiti.

Tätä tukee esimerkiksi Kelan tutkimustieto kotihoidon tuen saajista, joista suurin osa on yhä naisia. Tukea lapsen hoitamiseen kotona maksetaan vuosittain reilulle 110 000 perheelle. Miesten osuus tuen saajista on 2000-luvulla hieman kasvanut, mutta heitä on yhä vain hieman yli 5 prosenttia. 

Mitä pidemmäksi aikaa vanhempi jää työelämän ulkopuolelle, sitä tärkeämpää oma-aloitteinen tulevaisuuden taloudellinen turvaaminen on, toteaa Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Kotona ollessa eläkettä kertyy nimittäin vähemmän ja mahdollisuus työuran etenemisen kautta tulevaan ura- ja palkkakehitykseen keskeytyy.

– Kotiin pidemmäksi aikaa jää usein perheen äiti. Valitettavasti naisen euro on tutkimusten mukaan yhä pienempi kuin miehen, ja kotona oleminen saattaa vain kasvattaa tuloeroa. Toki yhä useammat vanhemmat jakavat nykyään perhevapaita, Laine-Tolonen sanoo.

Kaukaiselta tuntuvaa eläkeaikaa turvattava ajoissa

Moni osaa varautua siihen, että esimerkiksi äitiysloma ja hoitovapaa vaikuttavat senhetkiseen talouteen. Etenkin nuorille aikuisille niiden vaikutukset eläkeaikaan voivat kuitenkin tuntua kaukaisilta.

– Aivan erityinen ryhmä ovat yrittäjät, jotka voivat tietyissä rajoissa päättää, miten paljon he eläkettä kerryttävät. Yrittäjyys on yhä suositumpaa, ja yrittäjä-äideille ja -isille saattaa jo valmiiksi kertyä varsin pieni eläke, sillä eläkemaksut halutaan monesti pitää ruuhkavuosina alhaisina, Laine-Tolonen sanoo.

Kotona olon vaikutus talouteen riippuu siitä, miten pitkään on kotona. Usein perheen talous saattaa olla toisen puolison tulojen varassa.

Nykyään työeläkettä kertyy työvuosilta tasaisesti, ja eläkkeeseen vaikuttaa ennen kaikkea työuran pituus. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksaminen ei Laine-Tolosen mukaan ole tänä päivänä kovin suosittua.

Kela arvioi, että kotihoidon tukea saavat äidit ovat poissa työelämästä keskimäärin 3,3 vuotta. Lapsien määrä vaikuttaa työelämästä pois jäätyyn aikaan yleensä niin, että mitä enemmän lapsia tulee, sitä pidempään vanhempi pysyy poissa työelämästä.

Pitkä hoitovapaa voi pienentää tulevaa kuukausittaista eläkettä jopa satasilla.

Turvaa elämän kolhuihin

Joskus käy niin, että kotona olevan vanhemman rahat kuluvat arjen menoihin, kuten ruokaostoksiin ja lastenvaatteisiin. Sen sijaan työssäkäyvä vanhempi voi säännöllisten palkkatulojen ansiosta jatkaa omaisuutensa kartuttamista.

Avoliiton päättyessä puolisot pitävät yleensä omissa nimissään olevan omaisuuden, eikä varakkaamman puolison tarvitse luovuttaa toiselle tasinkoa niin kuin avioerossa. Vaikka kyseessä olisi avioero ja perheen omaisuus jakautuisi vanhemmille tasan, kotona ollut puoliso on parhaimmillaan viettänyt kotona vuosia juurikaan kerryttämättä itselleen rahallista turvaa vanhoille päiville.

Laine-Tolonen on nähnyt uransa aikana useita tilanteita, joissa ero on heikentänyt erityisesti äitien taloudellista tasapainoa merkittävästi.

– Toki tänä päivänä moni sopii erotilanteen hyvässä yhteisymmärryksessä tai on varautunut siihen sopimuksilla, mutta aina näin ei ole, Laine-Tolonen sanoo.

Pahan päivän varalle kannattaa varautua, vaikka eroa ei tulisi. Pahimmillaan esimerkiksi puolison tai perheenjäsenen sairaus tai kuolema voi heittää elämän raiteiltaan.

– Ikävimpiä ovat tilanteet, joissa on paljon surua tai huolta ja sen päälle taloudellinen epävarmuus vain lisää taakkaa. Raha ei niitä huolia kokonaan poista, mutta turvapuskuri ylläpitää taloudellista toimintakykyä, mikä on edes yksi huoli vähemmän.

Säännöllisestä säästämisestä mielenrauhaa

Yksinkertaisesti paras tapa turvata tulevaisuutensa on varautua säästämällä, Laine-Tolonen toteaa.

– Suosittelen jokaiselle säännöllistä säästämistä, sillä sen kautta voi parantaa omaa taloudellista riippumattomuuttaan kaikissa tilanteissa. Mitä aikaisemmin aloittaa pitkäaikaisen ja säännöllisen säästämisen, sitä isompi varallisuus ajan kuluessa kertyy.

Korkoa korolle -ilmiö ja säästäminen kuukausittain esimerkiksi yhdistelmärahastoon mahdollistavat mukavan turvan kohtuullisen pienelläkin pidemmän ajan kuukausisäästöllä.

Myös oma ja perheen vakuutusturva kannattaa varmistaa. On järkevää varautua siihen, että elämässä voi tulla vastaan ikäviäkin yllätyksiä. Suosittuja tapoja on lisätä turvaa asuntolainaan liitettävällä vakuutuksella tai erillisellä henkilövakuutuksella.

– Taloudellisesta näkökulmasta on tärkeää, että erityisesti isompituloinen vanhempi on vakuutettu, Laine-Tolonen muistuttaa.

Laine-Tolonen suosittelee taloudellisten puskureiden rakentamista ja säännöllisen säästämisen kautta sijoittamisen opettelemista kaikille. Siten huolehtii omasta taloudellisesta riippumattomuudestaan ja siitä, että odottamattoman kohdatessa talous pysyy hallinnassa.

– Oma kokemukseni on, että joskus taloudellinen epävarmuus saattaa johtaa siihen, ettei pysty tekemään haluamiaan päätöksiä. Ihan ennenkuulumatonta ei ole, että joskus pelko taloudellisesta epävarmuudesta saa jäämään huonoon suhteeseen, vaikka haluaisi erota, Laine-Tolonen summaa.

Jutussa viitataan Kelan tutkimukseen Kuinka pitkään lasten kotihoitoa? Selvitys äitien lastenhoitojaksoista kotona 2000-luvulla (2014).

Avo- vai avioliitto – onko sillä taloudellista merkitystä?

Lusikat jakoon – miten ero vaikuttaa asumiseen?

Minun, sinun vai meidän rahat?

Teksti: Saara Tammi

Kuvat: Eeva Murtolahti

Kopioi sivun linkki: