Kun liikkumisesta ja luonnosta elävä Johanna Määttä lisäsi harrastustensa joukkoon maantiepyöräilyn, löysi hän samalla tavan auttaa. Välineurheilun aloittamisessa ja jatkamisessa apua tuovat tunnollinen säästäminen ja oman talouden suunnittelu.

Ensin tuli kilpauinti, sitten laskettelu, telemark, maratonjuoksu ja lopulta maantiepyöräily. Ja mahtuihan siihen väliin myös kiipeilyä ja vaeltamista – ja työmatkapyöräilyä, paljon työmatkapyöräilyä.

Yksitoista vuotta sitten Johanna Määttä jätti taakseen Lapin luonnon ja vanhan kotikaupunkinsa Rovaniemen ja suuntasi kohti etelää, ensin Ouluun opiskelemaan ja sieltä Helsinkiin töihin. Vaikka pohjoinen jäi taakse, tulivat harrastukset mukana. Oikeastaan niitä tuli vielä lisää.

– Rakastan urheilua, se tekee mielelle ja ruumille niin paljon hyvää. Olen paljon ulkona, vuodenajasta riippumatta, ja luonnossa liikkuminen on minulle valtavan tärkeää, Määttä kertoo.

Määttä, joka työskentelee Helsingissä, liikkuu pelkästään työnsä puolesta enemmän kuin moni suomalainen. Joka päivä hän polkee hybridipyörällään Espoosta töihin Vallilaan kuudentoista kilometrin matkan. Perillä hän ottaa suihkun, aloittaa työt, ja iltapäivällä toimistovaatteet vaihtuvat taas pyöräilytrikoisiin ja kotimatka Espooseen alkaa.

32 kilometriä pyöräilyä joka päivä, säässä kuin säässä.

– Se on varusteista kiinni. Kovin pakkanen, jossa olen polkenut, oli -27 astetta.

Ei ole huonoa säätä, on vain huonoa pukeutumista, siis.

Määtän uusimmassa harrastuksessa ei ole kyse kuitenkaan vain työmatkapyöräilystä: Määttä harjoittelee nimittäin 1800 muun pohjoismaalaisen kanssa 1200 kilometrin matkalle, päämääränään kerätä rahaa syöpää sairastaville lapsille ja heidän perheilleen.

Samalla kun kuvioihin on tullut maantiepyörä, ovat harrastuksen kulut nousseet huomattavasti. Mutta kun kyse on rakkaasta lajista ja unelman toteuttamisesta osana hyvän puolesta polkevaa tiimiä, löytyy Määtältä kulujen hallitsemiseen keinot.

Läheisiäkin koskettanut syöpä sai liittymään pyörätiimiin

– Teki mieli pyöräillä enemmän, mutta kaveripiirissä ei ollut samanlaista hullua, Määttä muistelee vuotta 2015, jolloin pyöräharrastuksessa kääntyi uusi vaihde silmään.

Hullut löytyivät lopulta, toinen työporukasta ja toinen telemarkin kautta. Määtän työkaveri kertoi hänelle Team Rynkebystä, jossa hän oli ollut useampana vuonna huoltojoukoissa. Nimi ei kertonut Määtälle mitään, mutta kun hän kuuli tiimin missiosta, peli oli selvä. Hän olisi mukana.

– Työkaveri kertoi, että Team Rynkebyn pyöräilytiimi kerää rahaa syöpää sairastaville lapsille ja heidän perheilleen. Omassa suvussani on ollut syöpää, myös lapsilla. Kun kuulin tästä ja siitä, ettei liittyäkseen tarvitse olla ammattipyöräilijä, innostuin välittömästi.

Lapsuuden jälkeen ei ole tullut sellaista jännitystä ja riemua kuin tässä. Tässä lajissa kokee hurjia flow-tiloja ja onnistumisia. 

Team Rynkeby on vuonna 2002 Tanskassa perustettu hyväntekeväisyystapahtuma, joka on sittemmin kasvanut pohjoismaat kattavaksi. Rynkeby-tiimin jäsenet pyöräilevät Pariisiin useissa joukkueissa, parin sadan kilometrin etapeissa. Suomen joukkue aloittaa matkansa Travemundesta, Saksasta, joskin osa joukkueesta pyöräilee sitä ennen kotikaupungeistaan Helsinkiin.

Tiimin jäsenet ovat sitoutuneet keräämään rahaa eri tavoin, esimerkiski sponsorointina. Kaikki tapahtumasta kertyvät rahat menevät lyhentymättöminä hyväntekeväisyyteen. Viime vuonna rahaa kertyi 8,84 miljoonaa euroa, josta Suomen tiimi keräsi 331 795 euroa. Rahat lahjoitetaan Sylva ry:lle, Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnalliselle yhdistykselle sekä Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiölle.

Syksyllä 2015 Määttä pääsi joukkueeseen ja puoli vuotta myöhemmin hän sai oman, tiimin keltaisen maantiepyörän. Nyt takana on vuosi maantiepyöräilyä ja toinen heinäkuussa ajettava Rynkeby häämöttää edessä.

Harjoittelu on intensiivistä, ja kun siihen yhdistää työmatkapyöräilyn, saattaa Määtälle kertyä kesällä 80–90 kilometriä päivässä muun treenin lisäksi. Hyvän kunnon lisäksi ryhmässä pyöräily vaatii erinomaista koordinaatiokykyä, varsinkin kun Määttä on tiimissään vetovastuussa.

– Lapsuuden jälkeen ei ole tullut sellaista jännitystä ja riemua kuin tässä. Tässä lajissa kokee hurjia flow-tiloja ja onnistumisia. Koko ajan täytyy olla hereillä, koska renkaiden välillä on vain puoli metriä ja tiimikaverit ovat aivan kosketusetäisyydellä. Käsimerkeillä ja huudoilla välitetään tietoa, esimerkiksi kuopista tiessä.

Ajan lisäksi harrastukseen kuluu tietysti paljon rahaa, mutta suunnitelmallisuudella ja säästämisellä välinurheilun kulut pysyvät kuitenkin kurissa.

 

Välineurheilijan menoille ei ole loppua

Pyöräily on tunnetusti välineurheilua, minkä Määttäkin sai nopeasti huomata. Alkuinvestointi viime vuoden Rynkebyhyn oli 4500 euroa, joka kattoi pyörän, varusteiden, majoituksen ja ruoan lisäksi muun muassa muut matkakulut. Tänä kesänä Määttä arvioi käyttävänsä Rynkebyhyn 2000 euroa.

Tähän saa rahaa menemään juuri niin paljon kuin omistaa – ja vielä enemmän. Nälkä kasvaa syödessä.

Mukaan harrastuskuluihin täytyy tietysti laskea myös kuukausittaiset menot, jotka liikkuvat yleensä 300 eurossa kuussa. Kuukausimenoon sisältyy muun muassa pyöräilytapahtumiin osallistumiset, niihin matkustaminen sekä pyörän varuste- ja huoltohankinnat.

– Tähän saa rahaa menemään juuri niin paljon kuin omistaa – ja vielä enemmän. Nälkä kasvaa syödessä, Määttä toteaa.

Kun välineurheilija innostuu, tarvitaan suunnitelmallisuutta ja säästämistä.

Määttä itse kävi säästämis- ja sijoittamiskeskustelun Nordean kanssa asunnon ostamisen yhteydessä.

– Tein säännöllisen säästämisen sopimuksen, eli palkastani menee suoraan tietty summa joka kuukausi säästötilille. Osan rahoista taas sijoitan korko- ja osakesalkkuihin.

Säästämisen lisäksi Määttä käyttää Finnair Plus Mastercardia, joka tulee tarpeeseen äkillisten hankintojen kohdalla. Kortilla Määttä kerää samalla Finnair Plus –pisteitä.

– Finnair Plus -pisteet hyödynnän reissaamisessa, joka on yksi intohimoistani. Niin, ja pyydän tietysti aina kaikki synttäri- ja joululahjat pyöräilytarvikkeina!

Toni Hautamäki Nordealta tunnistaa säästämisessä muutoksen vuosien takaisesta.

– Harrastukset maksavat nykyään hieman enemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Samalla ihmiset ovat paljon tietoisempia omista elämäntavoistaan ja taloudestaan. Yhä useammalla on jo 18-vuotiaasta asti eteenpäin selkeä ajatus siitä, että kuukausittain kannattaa säästää, jotta on sitten pesämunaa tärkeisiin hankintoihin

Hautamäki muistuttaa, että säästäminen kannattaa aina, oli säästämisen syy mikä tahansa.

– Jos unelmien toteuttaminen on todennäköisesti alle kolmen vuoden päässä, on käyttö- tai säästötili oiva tapa kerryttää säästöjä. Mitä aikaisemmin tulevaisuuden unelmiin ja hankintoihin varautuu, sitä parempi. Yli kolmen vuoden päähän suuntautuviin unelmiin sopivat esimerkiksi Nordean rahastot. Etenkin säästäjän rahastot on helppo ja todennäköisesti tuottava tapa säästää.

– Kun säästöt eivät riitä, kannattaa harkita esimerkiksi luottokortin hankkimista tai vaihtoehtoisesti kulutusluottoa, jos kyseessä on hiukan isompi summa. Vakuudetonta kertaluottoa saa 2000 eurosta 25 000 euroon asti, ja takaisinmaksun sopiminen on hyvin joustavaa.

Uudet kengät, uudet vanteet, vähän lisää varusteita, lisää pesuaineita – Määttä luettelee tulevia hankintojaan. Kimppatilaukset ja seuraavaan kauteen valmistautuminen esimerkiksi loppukesästä tilaamalla tuovat säästöä.

Määtän ykkösprioriteetti on nyt kesä ja Rynkeby, mutta onpa hänellä myös syksylle jo suunnitelmia: Maastopyörä kuulemma pitäisi ostaa. Sellainen on ollut suunnitteilla jo muutaman vuoden ajan, kuuluu säästämällä unelmansa toteuttavan välineurheilijan vastaus. 

Teksti: Sebastian Koskinen

Kuvat: Pinja Nikki

Kopioi sivun linkki: