Näin hoidat kuolleen omaisen pankki- ja raha-asiat

Päivitetty 07/2018 

Kun omainen kuolee, on käytännön asiat hoidettava surusta huolimatta.  Laskujen hoitaminen, tilien ja palveluiden läpikäynti, hautajaiset, perunkirjoitus – lakimies Timo Karppinen Nordeasta opastaa kuolleen omaista pankkiasioiden hoitamisessa.

Ota yhteyttä pankkiin mahdollisimman pian

Pankki saa tiedon asiakkaansa kuolemasta Väestörekisterikeskuksesta. Koska tieto voi tulla viiveellä, on pankkiin hyvä ottaa myös itse yhteyttä ja ilmoittaa omaisen kuolemasta. Tällöin pankki voi opastaa pankkiasioiden hoitamisessa ja käydä omaisten kanssa läpi vainajan pankkipalveluita.  

Kelan sivulta löydät muistilistan, johon on koottu ohjeet siitä, minne muualle omaisen kuolemasta tulee ilmoittaa.

Pankkiasioiden hoitaminen

Usein omaisten ensimmäisiä huolia on se, kuka hoitaa päivittäiset raha-asiat, kuten maksaa vainajan sähkö- ja puhelinlaskut ja huolehtii vuokrasta tai vastikkeesta. Oikeudet ja velvollisuudet vainajan raha-asioiden hoitoon siirtyvät kuolinpesän osakkaille yhteisesti. 

Osakkaita ovat yleensä aviopuoliso ja perintökaaren mukaiset perilliset eli ensisijaisesti lapset ja lastenlapset, toissijaisesti isä, äiti, sisarukset ja sisarusten lapset sekä mahdolliset yleistestamentin saajat. 

Yksikin kuolinpesän osakas voi yksin, ilman valtakirjaa, maksaa kuolinpesän varoista sen hoitoon liittyviä maksuja, kuten muistotilaisuuden järjestämiseen liittyviä kuluja. Kuolinpesän varoista ei kuitenkaan voida maksaa esimerkiksi osakkaan muistotilaisuutta varten hankkimaa uutta pukua. Maksut hoidetaan laskua vastaan Nordean toimipaikoissa, pankkitunnuksilla tunnistautuen puhelimitse tai suojatussa chatissa. 

Nordea kehittää sähköistä asiointia, mikä helpottaa myös kuolinpesän asioiden hoitamista. Esimerkiksi laskujen maksaminen ennen perunkirjoitusta verkkopankissa tietyin edellytyksin ja valtuuksin sekä perunkirjoituksen jälkeen erilaisten asiakirjojen toimittaminen suojatusti nordea.fi/Omaposti -palvelua käyttäen helpottuvat. Omaposti-palvelun käyttöön tarvitset Nordean tai jonkin muun suomalaisen pankin voimassaolevat pankkitunnukset (Tupas-tunnukset). Lisätietoa uusista asiointimahdollisuuksista saat Nordean verkkosivulta tai soittamalla Nordea 24/7 asiakaspalveluun. 

Kun käyttöoikeudet vainajan tileihin ovat päättyneet, eikä perinnönjakoa ole vielä suoritettu, on kuolinpesän osakkailla oikeus käyttää vainajan varoja vain yhdessä. Siten jokaisen osakkaan on joko oltava mukana pankissa, jos varoja käytetään, tai yksi osakas valtuutettava valtakirjalla hoitamaan kuolinpesän asioita.

Perunkirjoituksen toimittaminen kolmen kuukauden kuluessa

Perukirja on perinnönjaon perusasiakirja ja veroilmoitus, joka on lain mukaan tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirjaan kirjataan kuolinpesän varat ja velat sekä sukuselvitys, josta käyvät selville kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoitusta varten pankki lähettää vainajan viimeiseen kotiosoitteeseen kuolinpäivän mukaisen omaisuusraportin. Tämän lisäksi perunkirjoituksessa tarvittavia asiakirjoja ovat muut osakkaiden selvitystä varten tarpeelliset tiedot, kuten mahdollinen avioehtosopimus ja testamentti. Helpoiten perunkirjoitus hoituu, kun käyttää apuna asiantuntevaa lakimiestä. Katso Verohallinnon sivuilta tarkemmat ohjeet perunkirjoitustilaisuuden järjestämiseen.

On hyvä muistaa, että avopuoliso ei ole pesän osakas. Pätevä tapa turvata hänen asemansa puolison kuoleman jälkeen on testamentti. Esimerkiksi yhteinen tili ei ratkaise rahavarallisuuden siirtoa avopuolisolle, sillä oikeus kuolleen puolison tiliosuuteen siirtyy kuolinpesän osakkaille. Mikäli puolisoilla on ollut yhteinen tili, voi leski jatkaa tilin käyttöä normaalisti. 

Osakkaiden on yhdessä päätettävä, koska perinnönjako suoritetaan ja mitä omaisen tileille, rahastoille ja muulle omaisuudelle tehdään.

Testamentti kannattaa tehdä ajoissa 

Huolellisesti laadittu testamentti takaa vainajan tahdon ja voi pelastaa perintöriidoilta. Se on ainoa tapa varmistaa, että omat raha-asiat hoidetaan halutulla tavalla kuoleman jälkeen.

Testamentissa voi halutessaan nimetä myös toimeenpanijan, joka hallitsee kuolinpesää perillisten ja testamentin saajien sijasta. Vaikka testamentissa ei poikettaisikaan lain mukaisesta perimysjärjestyksestä, voi toimeenpanijan nimetä esimerkiksi silloin, jos tietää, että perilliset voivat olla taipuvaisia erimielisyyksiin.

Varautuminen henkivakuutuksella

Henkivakuutuksen tai kuolemantapausturvan tarpeellisuutta kannattaa pohtia omalla kohdalla. Henkivakuutuksen keskeinen sisältö on kuolemantapauksesta maksettava korvaus. Myös esimerkiksi tapaturma- tai matkavakuutukseen voi liittää kuolemantapausturvan. Esimerkiksi perheessä, jossa on lapsia ja asuntolaina ja toinen vanhemmista menehtyy, voi henkivakuutuksesta saatava korvaus olla suuri apu surun keskellä.

Muista, ettei vakuutuskorvauksia makseta automaattisesti, vaan niitä pitää erikseen hakea vakuutusyhtiöltä. Kuolemantapauksesta maksettavaa korvausta on yleensä haettava vuoden kuluessa kuolemantapauksesta.  

Vakuutuksenottajalla on myös oikeus määrätä edunsaaja, jolle henkivakuutuksen kuolemantapauskorvaus maksetaan. 

5 asiantuntijan neuvoa: kuolinpesän raha-asiat kuntoon

Lue lisää päivittäisten raha-asioiden hoidosta, kun läheinen kuolee

Kattava tietopaketti kuolinpesän raha-asioiden järjestämiseen. 

Pitääkö perintöä jättää?

Kopioi sivun linkki: