Pankkimuseossa näkee kehityksen kaaren

Helsingin Aleksanterinkadulla on historiallinen helmi, jonka olemassaolosta moni ei tiedä. Rustiikkisten ulko-ovien takaa avautuu Nordean pankkimuseo ja tutustumisen arvoinen matka suomalaisen pankkimaailman saloihin 1800-luvulta nykypäivään. Tervetuloa mukaan.

Vuonna 1898 valmistuneessa, arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelemassa Yhdyspankin vanhassa pankkitalossa on arvokas tunnelma. Aulan massiiviset kivipylväät ja näyttävät kattokoristelut saavat katsojan haukkomaan henkeään. Matkalla rakennuksen holvitilaan askeleet kaikuvat jykevillä marmoriportailla.

Perillä holvissa eteen aukeaa Nordean pankkimuseo ja katsaus suomalaisen liikepankkitoiminnan yli 155-vuotiseen historiaan. Museossa kierrellessä pankkiasioinnin muutos yhteiskunnan kehityksen mukana aukeaa konkreettisesti ja kiehtovasti vierailijalle.

Liikemiesten tarpeesta koko kansan instituutioksi

Museonjohtaja Kukka-Maaria Nummi osoittaa kehystettyä mustavalkokuvaa entisajan pankkisalista. Kuvan konttorissa on kaareva lasikatto, massiivisia puuhuonekaluja ja juhlavasti pukeutuneita ihmisiä.

Suomen Yhdyspankin pankkisali toimi tässä museorakennuksessa 1900-luvun alkupuolella.

–Tuolloin pankeilla tuli olla prameat puitteet, sillä niillä viestittiin vakavaraisuudesta ja luotettavuudesta. Tätä pankkikonttoria kutsuttiin toisinaan jopa pankkipalatsiksi, Nummi kertoo.

Vielä 1800-luvulla pankkitoiminta oli pienimuotoista ja konttorin pyörittäminen usein vain paikallisen yrittäjän sivubisnes. Esimerkiksi kauppias saattoi harjoittaa pankkitoimintaa putiikissaan muun myymisen ohella. Vähitellen pankkitoiminta alkoi kuitenkin järjestäytyä ja vuosisadan lopussa pankeille alettiin rakentaa näyttäviä pääkonttoreita.

Tuohon aikaan pankkien tarkoituksena oli palvella kauppaa ja teollisuutta ja näin luoda otolliset olosuhteet Suomen talouden kehittymiselle. Asiakkaita olivat varakkaat liikemiehet ja sellaiset ihmiset, joilla oli riittävästi ylimääräistä rahaa lainan saamiseen.

Alkujaan suomalainen liikepankkitoiminta keskittyi siis harvoille ja valituille. Vasta sotien jälkeen konttoriverkosto alkoi kasvaa ja pankkiasiointi yleistyä koko kansan keskuudessa. Määrätietoisella säästämisellä oli kuitenkin mahdollista päästä pitkälle myös entisaikaan.

– Ensimmäiset säästölippaat tulivat tarjolle 1900-luvun alussa. Se monipuolisti asiakaskuntaa. Turun säästöpankin ensimmäinen asiakas oli Hedvig-niminen piika, joka oli laittanut rahaa sivuun säästölippaaseen perustaakseen säästötilin pankkiin, Nummi kertoo.

Laajemmin suomalaisista tuli pankkien asiakkaita vasta 1960-luvulla Palkka pankkiin-kampanjoinnin myötä. Sen seurauksena työnantajat alkoivat maksaa palkkaa suoraan työntekijöiden pankkitileille perinteisen tilipussin sijaan.

Pankkipalvelut kehittyivät postilähetysvekseleistä automaatteihin

Pankin palveluihin ovat aina kuuluneet rahojen tallettaminen, lainojen myöntäminen ja maksujen välittäminen. Palvelutavat ovat kuitenkin vuosien saatossa kehittyneet. Ennen pankissa piti jaksaa olla kärsivällinen.

– Maksut välitettiin postilähetysvekseleiden avulla. Ensin rahan lähettäjä lunasti postilähetysvekselin pankista ja laittoi sen postiin. Postin saavuttua perille rahan vastaanottaja meni hänkin pankkiin ja lunasti vekselin siellä, Nummi kertoo.

Rahan siirtäminen saattoi siis kestää jopa muutaman viikon, vähintäänkin useita päiviä. Toisin on nykyään, kun raha liikkuu tililtä toiselle välittömästi.

Ennen kuin vekseleiden käytöstä päästiin tilisiirtoihin, tapahtui lukemattomia muutoksia. Yksi tärkeimpiä oli pankkisiirtojärjestelmän kehittäminen 1950-luvun alussa. Se mahdollisti maksujen välittämisen pankkien välillä, mikä lyhensi maksujen siirtoaikaa pariin päivään.

Rahansiirron lisäksi myös rahan nostaminen on huomattavasti helpottunut sitä mukaa, kun pankkitoiminta on kehittynyt. Nummi muistuttaa esimerkiksi ajasta, jolloin rahaa pystyi nostamaan vain pankkikonttorin pääkassalta kassaneidin valvovan silmän alla.

– Vasta pankkijärjestelmien kehittyessä rahaa sai nostaa useammalta kassahenkilöltä.

Vuonna 1978 Suomeen tulivat ensimmäiset reaaliaikaiset rahannostoautomaatit. Niidenkin käyttö oli aluksi rajoitettua, kunnes 1980-luvun puolivälissä rahannostosta tuli mahdollista vuorokaudenajasta riippumatta. Vaikka käteisen nostamisesta tuli aiempaa helpompaa, sen käyttö alkoi vähentyä.

Ensimmäisenä käteisen haastoivat sekit, jotka eivät kuitenkaan Suomessa koskaan saavuttaneet sen suurempaa suosiota. Vuonna 1978 markkinoille tulleet pankkikortit olivat kuitenkin menestys, ja suomalaiset omaksuivat ne nopeasti käyttöönsä.

Pankki digitalisaation aallonharjalla

Myös mobiilipankille ja -maksamiselle on edeltäjänsä. Vuonna 1982 markkinoille tuotiin KotiSYP-palvelu, jonka avulla asiakas pystyi maksamaan laskunsa kotoa käsin näppäinpuhelinta käyttäen. Jo vuosikymmenen puolivälissä palvelu toimi myös ensimmäisissä matkapuhelimissa.

– Voidaankin siis sanoa, että Nordea kehitti maailman ensimmäisen mobiilipankin, Nummi täsmentää.

Samalla vuosikymmenellä alkoivat vähitellen yleistyä tietokoneet, jolloin myös PC:llä maksamisesta tuli mahdollista. Varsinainen murros alkoi, kun kotitietokoneet yleistyivät ja internet kaupallistui. Nordea seurasi kehitystä ja lanseerasi verkkomaksun vuonna 1996 ja varsinaisen verkkopankin vuonna 1997.

– Nämä olivat ensiaskeleita nykyajan moderneille mobiilipalveluille. Niiden myötä pankkiasioinnista on tullut mahdollista missä ja milloin tahansa, mikä osaltaan helpottaa pankkiasiakkaiden arkea.

Internet- ja mobiilipankin merkitys on toki olennainen, mutta esimerkiksi rahannosto- ja laskunmaksuautomaateilla sekä KotiSYPin kaltaisilla keksinnöillä on ollut tärkeä rooli itsepalveluiden käyttöön siirtymisessä. Suomalaisilla pankkiasiakkailla on itse asiassa poikkeuksellisen pitkä kokemus pankkipalveluiden modernisoitumisesta.

Yhteiskunnan muuttuessa myös pankkiasiointi on siis kehittynyt huomattavasti. Vaikka pankkimaailman muutokset saattavatkin tuntua vierailta, on niitä turha pelätä – ellet sitten yhä haluaisi maksaa laskuja postilähetysvekseleillä.

Nordean historia

Nordean Suomen sukupuussa on kaikkiaan 25 liikepankkia, joista parhaiten muistetaan Suomen Yhdyspankki, Kansallis-Osake-Pankki, Helsingin Osakepankki ja STS-pankki. Nordean edeltäjä, Merita Pankki, syntyi vuonna 1995, kun Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki fuusioituivat. Muut sukupuuhun kuuluvat pankit olivat fuusioituneet näihin kahteen jo aiemmin. Nykyinen Nordea sai alkunsa suomalaisen Merita Pankin ja ruotsalaisen Nordbankenin yhdistyessä vuoden 1998 alussa. Nordea nimi otettiin käyttöön vuoden 2001 lopulla.

Digipalveluiden lukupaketti ”Helppoa asiointia verkossa”

Nyt siirrytään digiin – pankkiasiointi ei ole enää sidoksissa aikaan ja paikkaan

Jäikö lompakko kotiin? Ei hätää, maksaa voi myös mobiililaitteella!

Pankkihistoriaa museossa

Nordean pankkimuseo sijaitsee Yhdyspankin vanhassa pankkitalossa Aleksanterinkadulla Helsingissä. Rakennuksessa toimi pankkikonttori vuoteen 1936 asti. Museossa on esillä esimerkiksi osa pankkisalia, liikepankeista peräisin olevia pankkityössä käytettyjä esineitä ja pankkipukuja. Pankkimuseossa järjestetään avoimien ovien päiviä ja opastettuja kierroksia säännöllisin väliajoin. Museo on lisäksi arkisin avoinna ryhmille sopimuksen mukaan.

Teksti: Linnea Erkamo

Kuvat: Johanna Taskinen

Kopioi sivun linkki: